Mwet ngeni masouan

Mwet ngeni tettelin menlapen masouan

Kot a Tongeni Lamalamelo?

Kot a Tongeni Lamalamelo?

Arap Ngeni Kot

Kot a Tongeni Lamalamelo?

SOUKAPWÜNG 2:11-18

POKITEN sise unusöch, sia lamalamelo fän ekkoch. Äwewe chök, lupwen sia föri och tipis sia lamalamelo. Ewe Paipel a apasa pwe Jiowa a lamalamelo. Nge eli kopwe erä, ‘Kot mi unusöch, ese föri och mi mwääl!’ Ifa usun sipwe tongeni erä pwe Kot a lamalamelo? Pölüwen ena kapas eis a pwäratä och pworaus mi amwarar pwe Jiowa a tongeni meefi mettoch, me ach kewe föfför ra tongeni apwapwaai are eletipengawa i. Nengeni ewe pworaus lon Soukapwüng 2:11-18.

Ewe puken Paipel itan Soukapwüng a apworausa ewe fansoun a watte osukosuk lon uruwoon Israel. Iir ra fen fönüeni Kenaan, ewe fönü Jiowa Kot a pwon ngeni Eperiam. Lon ekkewe fitepükü ier, pworausen nonnomun chon Israel a chök iei usun: ra kul seni Kot, küna riäfföü, iotek fän iten älillis, me küna ngaselo. *

Kul Seni Kot. Fän etipetipaen ekkewe chon Kenaan, ekkewe chon Israel ra “likitala ewe Samol mi Lapalap” me ra poputä le fel ngeni pwal ekkoch kot; äkkäeüin, ra “angang ngeni ekewe anü Paal me Astarot.” * Ra wiliti chon rikilo pokiten ar kul seni Kot. Ina popun, ekkewe chon Israel ra “asonga ewe Samol mi Lapalap,” ewe a angaserelo seni Isip!​—Wokisin 11-13; Soukapwüng 2:1.

Riäfföü. Pokiten ra kul seni Jiowa, Jiowa a song ngeniir fän pwüng me ese chüen tümünüür seni chon oputer. A “asechirela ngeni chon oputer mi nom ünükür,” ra solääni pisekiir me fiu ngeniir.​—Wokisin 14.

Iotek. Pokiten ekkewe chon Israel ra küna watteen riäfföü, ra niamam ren ar föfför mi ngaw me siö ngeni Jiowa pwe epwe älisiir. Ra iotek pokiten ra “riaföü ren chokewe mi ariaföüür o aweiresiir.” (Wokisin 18) Ina met ra föfföri, ra ikkiotek iteiten fansoun ra küna riäfföü. (Soukapwüng 3:9, 15; 4:3; 6:6, 7; 10:10) Iwe, met Kot a föri?

Ngaselo. Jiowa a rongorong ar ngüngüres, iwe a “tongeäsiniir.” Sia pwal tongeni nöünöü ei kapasen Ipru ren “lamalamala.” (Alöllö ngeni Keneses 6:6.) “Lamalamala” a tongeni wewe ngeni än emön “siwili met a fen ekiekin föri.” Eü puk a erä: “Jiowa a tongeäsiniir pokiten ar riäfföü, ina popun, a siwili met a ekiekin föri, esap chüen apwüngüür nge epwe fen amanauer.” Ren än Jiowa ümöümöch, a “filätä soukapwüng fän iter,” pwe repwe angaserelo seni chon oputer.​—Wokisin 18.

Ka ekieki met a amwökütü Kot an epwe lamalamelo, are siwili an ekiek? Pokiten nöün kewe aramas ra siwili napanaper. Ekieki mwo: Emön sam mi tong a apwüngü nöün mi mwäällilo, eli ren an angei seni mettoch a pwapwaiti. Nge lupwen a küna pwe nöün we a niamam, a filatä an epwele wes le apwüngü.

Met sia käeö usun Jiowa seni ei pworaus? Emön mi pwisin filatä an epwe tipis a asonga Jiowa nge a ümöümöch ngeni emön mi aier seni letipan. A mmen amwarar ach silei pwe ach kewe föfför ra tongeni apwapwaai are eletipengawa Jiowa. Pwata kese käeö ifa usun kopwe ‘apwapwai leluken’ Jiowa? (Än Salomon Fos 27:11) Ika ka föri ei, kosap lamalamelo.

[Ekkewe pwóróus fan]

^ Soukapwüng 2:11-18 eü kinikinin menlapen pworausen föfförün Israel, nge ekkewe sopwun mwirin ra tichikki met a fis ngeni mwuun Israel.

^ Chon Kenaan ra fokkun aücheani Paal seni ar kewe kot meinisin, me Astarot, i ewe anüfefin ra lükü pwe pwülüwen Paal.