Maanantaina 10. nisankuuta Jeesus on temppelissä, ja hän puhuu lähestyvästä kuolemastaan. Hän on huolissaan siitä, miten se vaikuttaa Jumalan maineeseen. Hän sanoo: ”Isä, saata nimesi kunniaan.” Taivaasta kuuluu voimakas ääni: ”Minä olen saattanut sen kunniaan ja saatan sen kunniaan jälleen.” (Johannes 12:27, 28.)

Lähellä olevat ihmiset ovat hämmentyneitä. Jotkut luulevat, että ukkonen jyrisi. Toiset sanovat: ”Hänelle on puhunut enkeli.” (Johannes 12:29.) Todellisuudessa he kuulivat Jehovan puhuvan! Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Jumalan ääni kuullaan Jeesuksen maanpäällisen elämän aikana.

Kun Jeesus kolme ja puoli vuotta aiemmin kastettiin, Johannes Kastaja kuuli Jumalan sanovan Jeesuksesta: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt.” Myöhemmin vuoden 32 pesahin jälkeen Jaakob, Johannes ja Pietari näkivät, kun Jeesuksen ulkomuoto muuttui, ja he kuulivat Jumalan julistavan: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt. Kuunnelkaa häntä.” (Matteus 3:17; 17:5.) Tällä kolmannella kerralla Jehova puhuu kuitenkin siten, että monet voivat kuulla sen.

Jeesus sanoo: ”Tämä ääni ei ole kuulunut minun vuokseni vaan teidän vuoksenne.” (Johannes 12:30.) Se todistaa, että hän on Jumalan Poika, ennustettu Messias.

Olemalla uskollinen Jumalalle koko elämänsä ajan Jeesus näytti esimerkkiä siitä, miten ihmisten tulisi elää. Lisäksi Jeesuksen uskollisuus osoitti, että Saatana, maailman hallitsija, ansaitsee tulla tuhotuksi. Jeesus sanoo: ”Nyt on käynnissä tämän maailman tuominta. Nyt tämän maailman hallitsija tullaan heittämään ulos.” Jeesuksen lähestyvä kuolema ei ole tappio vaan voitto. Hän selittää: ”Kun minut kohotetaan maasta, minä tulen vetämään kaikenlaisia ihmisiä luokseni.” (Johannes 12:31, 32.) Kuolemalla paalussa Jeesus ”vetää” ihmisiä luokseen ja avaa heille tien ikuiseen elämään.

Kun Jeesus puhuu ”kohottamisestaan”, ihmiset sanovat: ”Laki sanoo, että Kristus pysyy ikuisesti. Kuinka sinä voit sanoa, että Ihmisen Poika täytyy kohottaa? Kuka tämä Ihmisen Poika on?” (Johannes 12:34.) Huolimatta kaikista todisteista, joista yksi oli Jumalan oma ääni, useimmat heistä eivät usko, että Jeesus on Ihmisen Poika, luvattu Messias.

Jeesus puhuu itsestään ”maailman valona”, kuten hän on tehnyt aiemminkin (Johannes 8:12; 9:5). Hän kehottaa ihmisiä: ”Valo on teidän keskuudessanne enää vähän aikaa. Vaeltakaa niin kauan kuin teillä on valo, jottei pimeys saa teitä valtaansa. – – Niin kauan kuin teillä on valo, uskokaa valoon, jotta teistä tulisi valon poikia.” (Johannes 12:35, 36.) Sitten Jeesus menee pois, koska hänen ei ole määrä kuolla 10. nisankuuta. Hänet ”kohotetaan” eli naulitaan paaluun vasta pesahina 14. nisankuuta (Galatalaisille 3:13).

Se, että juutalaiset eivät uskoneet Jeesukseen koko hänen palveluksensa aikana, selvästikin täytti erään ennustuksen. Jesaja ennusti, että tuohon kansaan kuuluvat eivät näkisi silmillään ja että kovan sydämensä vuoksi he eivät kääntyisi eivätkä parantuisi (Jesaja 6:10; Johannes 12:40). Suurin osa juutalaisista kieltäytyy itsepintaisesti hyväksymästä todisteita siitä, että Jeesus on luvattu vapauttaja ja tie elämään.

Nikodemos, Arimatiasta oleva Joosef ja monet muut hallitusmiehet uskovat Jeesukseen. Mutta saako usko heitä toimimaan, vai peittelevätkö he uskoaan, koska he pelkäävät tulevansa erotetuksi synagogasta tai koska he rakastavat ihmisten kunniaa? (Johannes 12:42, 43.)

 Jeesus selittää, mitä häneen uskomiseen sisältyy: ”Se, joka uskoo minuun, ei usko ainoastaan minuun vaan myös häneen, joka on lähettänyt minut, ja se, joka näkee minut, näkee myös hänet, joka on lähettänyt minut.” Ne totuudet, joita Jumala on käskenyt Jeesuksen opettaa ja joita Jeesus jatkuvasti julistaa, ovat elintärkeitä. Ne ovat jopa niin tärkeitä, että hän sanoo: ”Sillä, joka hylkää minut eikä ota minun sanojani vastaan, on tuomitsijansa. Se, mitä olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä.” (Johannes 12:44, 45, 48.)

Jeesus sanoo lopuksi: ”Minä en ole puhunut omasta aloitteestani, vaan Isä, joka on lähettänyt minut, on itse antanut käskyn siitä, mitä minun pitää sanoa ja puhua. Tiedän myös, että hänen käskynsä merkitsee ikuista elämää.” (Johannes 12:49, 50.) Jeesus tietää, että pian hän vuodattaisi verensä uhriksi niiden puolesta, jotka uskovat häneen (Roomalaisille 5:8, 9).