Tarkkailemme maailmaa

Harhaluuloja karvankasvusta

”Karvojen ajaminen ei vaikuta niiden kasvunopeuteen, rakenteeseen eikä paksuuteen”, sanotaan The New York Times -lehden terveyspalstalla. Ihmiset ovat pitkään uskoneet, että ajon jälkeen karva on paksumpi ja kasvaa nopeammin. Useat tutkimukset ovat kuitenkin 1920-luvulta lähtien osoittaneet, että ”karvojen pituuden, rakenteen ja karkeuden määräävät geenit ja hormonit, ei se miten usein ne ajetaan”, lehti kirjoittaa. Miksi uskomus ei ota hävitäkseen? Syynä saattaa olla se, että monet alkavat ajaa karvojaan, kun niiden kasvu on vielä hidasta ja karva on vaaleaa. Lisäksi ”karvat ovat tummempia ja kovempia juuresta, joten niiden päiden ajaminen saa ne näyttämään karkeammilta”, sanoo Times. ”Sängen kasvu voi myös näkyä selvemmin kuin vastaava kasvu pitemmissä karvoissa.”

 Varo kovaäänisiä leluja

”Kovaääniset lelut vahingoittavat lasten kuuloa”, kertoo Toronto Star -lehti. Kanadalaisten kuulospesialistien ryhmä arvioi 40:tä lelua, jotka oli tarkoitettu alle kolmivuotiaille, ja havaitsi, että ”ainakin 25 niistä oli niin kovaäänisiä, että ne vahingoittavat lasten kuuloa”. Kovin ääni lähti leikkimatkapuhelimesta: voimakkuus oli 115 desibeliä. Kuulotutkija Richard Larocquen mukaan tällainen ääni on ”hiljaisempi kuin suihkukoneen ääni mutta voimakkaampi kuin melu useimmissa diskoissa”. Kanadan terveysviranomaisten asettama raja on tätä nykyä sata desibeliä. Tutkimuksen perusteella ”87 desibeliä 30 minuutin ajan olisi raja, joka suojelisi kuuloa paremmin”, kirjoituksessa todettiin.

Koettelevat kokoukset

Monet yritykset ovat huomanneet tarpeelliseksi pitää työpalaverit lyhyinä ja jopa jättää turhat kokoukset pitämättä, kertoo The New York Times. Jotkut esimiehet ovat ajanhukan välttämiseksi turvautuneet koviinkin keinoihin, kuten sekuntikellojen, pillien ja epämukavien tuolien käyttöön tai läsnäolijoiden seisottamiseen. Esimiehet eivät ole ainoita, jotka ovat tällä kannalla. Tutkimuksessa, johon osallistui yli 600 työntekijää, pahimpana ajanhukkana pidettiin ”liian pitkiä kokouksia”. Patti Hathaway, joka on kirjoittanut oppaan erilaisten työpaikalla syntyvien tilanteiden hoitamisesta, suosittelee, että esimiehet päättäisivät esityslistan perusteella, tarvitaanko kokousta lainkaan. Jos kokouksessa olisi tarkoitus ainoastaan jakaa informaatiota, sen voi ehkä tehdä sähköpostitsekin.

Maanalainen taimitarha

”Höyryinen kaivos on täydellinen paikka kasvattaa puuntaimia. Ensinnäkin siellä on tasainen kosteus, ja lämpötila pysyy maalämmön ansiosta 25 asteessa ympäri vuoden”, kerrotaan Toronto Star -lehdessä. Kaivosyhtiö Inco Limited on vuodesta 1986 lähtien hoitanut kaikessa hiljaisuudessa maanalaista taimitarhaa. Sudburyn lähellä Kanadassa sijaitsevassa Creightonin kaivoksessa on 1400 metrin syvyydessä alue, jolla kasvatetaan 50000 taimea joka vuosi. Taimisto saa ajastimilla varustetuista vesisäiliöistä päivittäin kaksituhatta litraa vettä, jossa on mukana lannoite. Auringon virkaa hoitaa kolmekymmentä tuhannen watin lamppua, jotka ”palavat ensimmäisen viikon ajan ympäri vuorokauden, seuraavat kolme viikkoa 18 tuntia vuorokaudessa ja siitä eteenpäin 12 tuntia vuorokaudessa kuten ulkonakin”, lehti selittää. Kasvukausi alkaa tammikuun lopussa, ja toukokuun lopulla ovat amerikanpunamännyn ja banksinmännyn taimet valmiita istutettavaksi kaivosyhtiön maille ja niiden ympäristöön. Osa nuorista puista lahjoitetaan erilaisille yhteisöille.

Puutarhanhoito vähentää aivohalvauksen jälkivaikutuksia

”Puutarhanhoito antaa ihmisille eniten elämänhalua aivohalvauksen jälkeen”, kirjoittaa saksalainen sanomalehti Gießener Allgemeine. Kun 70 aivohalvauspotilaalta kysyttiin puoli vuotta kuntoutuksen jälkeen, millainen toiminta tuotti heille eniten tyydytystä, he mainitsivat kotityöt, ostoksilla käymisen, ruoanlaiton, lukemisen, kävelyn, autoilun, ansiotyön ja erilaiset sosiaaliset tilanteet. Puutarhanhoito oli kuitenkin ainoa asia, jonka sanottiin lisäävän elämäniloa. Toimintaterapeutti Brigitte Oberauerin mukaan ”aivohalvauspotilaiden on [puutarhanhoidon ansiosta] helpompi keskittyä asioihin pitkäjänteisesti. Se antaa aisteille virikkeitä ja muistuttaa uudesta kasvusta ja elämän jatkumisesta. Tämä on tärkeä viesti vakavan sairauden jälkeen.” Työskentely ulkona voi myös katkaista sisällä olemisen yksinäisyyden sekä parantaa liikkuvuutta ja harjoittaa tasapainoaistia.

Vanhustenhoitoa uhkaa kriisi

”Mikäli elintasoa ei kohoteta nyt eikä vanhuksia varten ryhdytä rakentamaan turvaverkostoa, saatamme vuonna 2030 tai 2040 kohdata jättimäisen humanitaarisen kriisin”, varoittaa Washingtonissa toimivan Global Aging Initiative -ohjelman johtaja Richard Jackson. The Miami Herald -lehden kansainvälisen painoksen mukaan eliniän piteneminen ja syntyvyyden väheneminen ovat tuottaneet maailmanlaajuisen ”vanhusbuumin”. Esimerkiksi Meksikossa vanhusten määrän odotetaan kasvavan nykyisestä 5 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Yhtä nopeasti kasvaa iäkkäiden osuus monissa köyhissä maissa, kuten Kiinassa, missä vuosisadan puoliväliin mennessä elänee 332 miljoonaa eläkeläistä. Artikkelin mukaan nyt käydään ”kilpajuoksua aikaa vastaan”, jotta vanhuksia varten tarvittavat ”mammuttimaiset sosiaalipalvelut” ehditään järjestää.

Kotiapteekista lääkettä lapsille?

Lasten lääkitseminen on Folha Onlinen mukaan karannut käsistä Brasiliassa ja joissakin muissa maissa. Monet perheet pitävät kotiapteekissaan varalla erilaisia lääkkeitä. Mutta ”toisin kuin yleensä luullaan, käsikauppalääkkeetkin voivat aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa lapsen terveydelle, jos niitä käytetään väärin tai turhaan”. Lisäksi monet lasten vaivat, kuten tavallinen yskä, menevät ohi itsestään. ”Meillä on sellainen asenne, että kaikki ongelmat pitää saada ratkaistua lääkkeillä”, sanoo São Paulossa toimiva lastenlääkäri Lúcia Ferro Bricks. Myös ravintolisiä käytetään väärin. Terveellinen ruokavalio riittäisi useimpien lasten tarpeisiin. ”Kun vanhemmat pyytävät minulta vitamiinireseptiä, kehotan heitä ottamaan muutaman hedelmän ja tekemään niistä hyvänmakuisen mehun lapselleen”, Bricks kertoo.