MARRASKUUN 1. päivän aamuna vuonna 1755 Lissabonin kaupunkia ravisutti maanjäristys. Sitä seuranneet tsunami ja tulipalot tuhosivat suuren osan kaupungista ja tappoivat tuhansia ihmisiä.

Haitissa vuonna 2010 sattuneen maanjäristyksen jälkeen kanadalaisen National Post -sanomalehden pääkirjoituksessa sanottiin: ”Kaikki suuret tragediat koettelevat ihmisten uskoa korkeampaan voimaan, toiset niistä tavallista enemmän, kuten tämä Lissabonin tapahtumien toisinto.” Lopuksi artikkelissa todettiin: ”Kenties Jumala on hylännyt Haitin.”

Koska Jehova Jumala on ”Kaikkivaltias”, hänellä on rajattomasti voimaa – myös voimaa lopettaa kärsimykset (Psalmit 91:1). Voimme myös luottaa siihen, että hän on kiinnostunut ihmisistä. Kuinka niin?

Jumala tuntee myötätuntoa kärsiviä kohtaan. Kun israelilaiset olivat Egyptissä orjina ja heitä kohdeltiin kaltoin, Jumala sanoi Moosekselle: ”Olen totisesti nähnyt Egyptissä olevan kansani ahdistuksen, ja olen kuullut heidän huutonsa heidän työvoutiensa tähden, sillä tiedän hyvin heidän kärsimänsä tuskat.” (2. Mooseksen kirja 3:7.) Mitä tämä paljastaa? Jumala ei suhtaudu ihmisten kärsimyksiin välinpitämättömästi. Sitä vastoin profeetta Jesaja kirjoitti satoja vuosia myöhemmin israelilaisista: ”Koko heidän ahdinkonsa ajan oli ahdistavaa hänelläkin.” (Jesaja 63:9.)

”Kaikki hänen tiensä ovat oikeutta” (5. Mooseksen kirja 32:4). Jumala on oikeudenmukainen ja puolueeton kaikessa, mitä hän tekee. ”Uskollistensa tien hän varjelee”, mutta hän myös ”maksaa takaisin ahdistusta niille, jotka aiheuttavat ahdistusta” vanhurskaille (Sananlaskut 2:8; 2. Tessalonikalaisille 1:6, 7). Koska hän on puolueeton, ”hän ei aseta ylhäistä köyhän edelle – kaikkihan he ovat hänen kättensä tekoa” (Job 34:19, KR-92). Jumala tietää myös, mikä on paras tapa poistaa ihmisten kärsimykset. Ihmisten ratkaisuja sen sijaan voitaisiin verrata ampumahaavan hoitamiseen pelkällä laastarilla. Laastari saattaa ehkä peittää haavan, mutta se ei korjaa varsinaista ongelmaa eikä varsinkaan poista uhrin kärsimyksiä.

Jumala on ”armollinen ja suosiollinen – – ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa” (2. Mooseksen kirja 34:6). Raamatussa sana ”armo” välittää ajatuksen lämpimästä myötätunnosta ja säälistä, joka saa ihmisen auttamaan toista. ”Suosiollista” vastaava heprean sana juontuu kantasanasta, joka ”kuvaa jonkun sellaisen sydämestälähtevää reaktiota, jolla on jotakin annettavaa tarpeessa olevalle”. Erään sanakirjan mukaan ”rakkaudelliseksi huomaavaisuudeksi” käännetty sana tarkoittaa ”puuttumista asioihin jonkun sellaisen hyväksi,  jota on kohdannut onnettomuus tai ahdinko” (Theological Dictionary of the Old Testament). Jehova Jumala ei siis vain tunne mielipahaa ihmisten kärsimysten takia, vaan hänen armonsa, suosiollisuutensa ja rakkaudellinen huomaavaisuutensa saavat hänet tarjoamaan apua. Siksi voimme luottaa siihen, että hän tulee poistamaan ihmisten kärsimykset.

Edellisessä kirjoituksessa mainittiin kolme syytä, jotka lisäävät suuresti ihmisten kärsimyksiä ja joista yhdestäkään ei voida syyttää Jumalaa. Mitä näiden syiden taustalla on?

Aluksi Aadamin hallitsija oli Jumala. Mutta kun hänelle tarjottiin vaihtoehtoa, hän päätti hylätä Jumalan hallitusvallan ja katsoa, millaista on elää riippumattomana. Hän jätti huomiotta Jehovan varoituksen: ”Sinä kuolemalla kuolet.” (1. Mooseksen kirja 2:17.) Se, ettei hän alistunut Jumalan täydelliseen hallintoon, johti syntiin ja epätäydellisyyteen. Raamattu sanoo: ”Yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” (Roomalaisille 5:12.) Jumala tulee kuitenkin poistamaan synnin vaikutukset.

Kuten edellä mainittiin, ensimmäinen ihminen Aadam hylkäsi Jumalan ohjauksen, jonka ansiosta ihmiset olisivat pysyneet turvassa, jopa luonnononnettomuuksilta. Hänen päätöstään voitaisiin verrata siihen, että joku potilas kieltäytyisi taitavan ja kokeneen lääkärin avusta. Mikäli potilas ei kuuntele, kun lääkäri yrittää kertoa hänelle mahdollisista vaaroista ja terveysongelmista, hän saattaa joutua kärsimään tahallisesta piittaamattomuudestaan. Samalla tavoin ihmisten huono asiainhoito – mukaan lukien rakennusten turvallisuuden laiminlyönti ja piittaamaton suhtautuminen luonnonvoimiin – on usein syynä luonnononnettomuuksien aiheuttamiin tuhoihin. Jumala ei kuitenkaan salli tilanteen jatkua tällaisena loputtomiin.

Miksi Jumala antoi Saatanan hallita maailmaa sen jälkeen, kun tämä oli saanut ensimmäiset ihmiset kapinoimaan häntä vastaan? Erään lähteen mukaan ”jokaisella uudella hallituksella on hetken aikaa mahdollisuus syyttää ongelmista edellistä hallitusta”. Jos Jehova olisi kukistanut ”tämän maailman hallitsijan” liian aikaisin, tämä olisi voinut syyttää omasta epäonnistumisestaan edellistä Hallitsijaa, Jumalaa (Johannes 12:31). Sillä että Saatanalle on annettu riittävän pitkäksi aikaa vapaat kädet hallita tätä maailmaa, on voitu osoittaa, kuinka epäonnistunut hänen hallintonsa on. Mutta miten voimme olla varmoja siitä, että kärsimykset loppuvat?