Et pysty unohtamaan puolisosi pahoja sanoja tai tekoja. Hänen karkeat sanansa ja ajattelemattomat tekonsa ovat painuneet lähtemättömästi mieleesi. Aiemmin tuntemasi rakkauden tilalle on tullut katkeruus. Näyttää siltä, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin kestää rakkaudetonta avioliittoa. Siitäkin olet vihainen puolisollesi.

Tilanne voidaan korjata! Tarkastellaan kuitenkin ensin muutamia kaunan kantamiseen liittyviä näkökohtia.

Kauna voi tuhota avioliiton. Miksi? Se heikentää juuri niitä ominaisuuksia, joille avioliitto pitäisi rakentaa, kuten rakkautta, luottamusta ja uskollisuutta. Voitaisiin sanoa, että kaunan kantaminen ei ole seurausta jostain avioliitto-ongelmasta vaan se on avioliitto-ongelma. Hyvästä syystä Raamatussa sanotaan: ”Kaikki ilkeämielinen katkeruus – – olkoon kaukana teistä.” (Efesolaisille 4:31.)

Jos kannat kaunaa, vahingoitat itseäsi. Kaunan kantaminen on samaa kuin läimäyttäisit itseäsi ja odottaisit, että toiseen ihmiseen sattuisi. ”Perheenjäsen, jota kohtaan kannat kaunaa, saattaa olla hyvällä mielellä ja nauttia elämästä, eikä asia vaivaa häntä mitenkään”, kirjoittaa Mark Sichel kirjassaan Healing From Family Rifts. Mikä on asian ydin? ”Kaunan kantaminen vahingoittaa enemmän sinua kuin sitä ihmistä, jolle olet katkera.”

Kaunan kantaminen on valinta. Jotkut voivat epäillä tätä ja sanoa, että heidän puolisonsa teki heistä katkeran. Ongelmana on tällöin se, että ihminen keskittyy sellaiseen, mitä hän ei voi kontrolloida – toisen ihmisen käytökseen. Raamattu tarjoaa vaihtoehtoisen toimintatavan. Siinä sanotaan: ”Kukin tutkikoon vain omia tekojaan.” (Galatalaisille 6:4, Kirkkoraamattu 1992.) Emme voi kontrolloida sitä, mitä joku toinen sanoo tai tekee, mutta voimme kontrolloida sitä, miten itse reagoimme siihen. Kaunan kantaminen ei ole ainoa vaihtoehto.

Ota vastuu omista tunteistasi. On toki helppo syyttää puolisoa, mutta muista, että kaunan kantaminen on valinta. Samoin on anteeksianto. Voit päättää noudattaa seuraavaa Raamatun kehotusta: ”Älköön aurinko laskeko ollessanne ärsyyntyneessä tilassa.” (Efesolaisille 4:26.) Anteeksiantava asenne tekee mahdolliseksi lähestyä avioliiton ongelmia myönteisemmässä hengessä. (Raamatun periaate: Kolossalaisille 3:13.)

Tutki itseäsi rehellisesti. Raamatussa todetaan, että jotkut ihmiset ovat ”helposti suuttuvia” ja ”vihastukseen taipuvaisia” (Sananlaskut 29:22). Tunnistatko tästä itsesi? Pohdi seuraavia kysymyksiä: Onko minulla taipumus katkeroitua? Kuinka herkästi loukkaannun? Teenkö usein pienistä asioista kiistakysymyksiä? Raamattu sanoo, että ”joka menneitä kaivelee, menettää ystävänsä” (Sananlaskut 17:9, KR-1992; Saarnaaja 7:9). Näin voi käydä myös avioliitossa. Jos sinulla on taipumus kantaa kaunaa, mieti, voisitko olla kärsivällisempi puolisoasi kohtaan. (Raamatun periaate: 1. Pietarin kirje 4:8.)

Ratkaise, mikä on todella tärkeää. Raamattu sanoo, että on ”aika pysyä hiljaa ja aika puhua” (Saarnaaja 3:7). Jokaisesta loukkaavasta sanasta tai teosta ei ole tarpeen keskustella, vaan joskus voi vain ”sanoa sanottavansa sydämessään vuoteellaan ja pysyä vaiti” (Psalmit 4:4). Kun asiasta täytyy puhua, odota kunnes ärtymyksesi on laantunut. ”Kun tunnen itseni loukatuksi, yritän ensin rauhoittua”, sanoo Beatriz. ”Joskus tajuan myöhemmin, että asia ei oikeastaan ollut niin vakava, ja minun on helpompi puhua kunnioittavasti.” (Raamatun periaate: Sananlaskut 19:11.)

Ymmärrä, mitä anteeksi antaminen merkitsee. Raamatussa ilmaus ”antaa anteeksi” on joskus käännetty eräästä alkukielen sanasta, joka välittää ajatuksen jonkin päästämisestä menemään. Niinpä anteeksi antaminen ei vaadi sitä, että vähättelet tekoa tai toimit niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se merkitsee pikemminkin sitä, että yksinkertaisesti sivuutat asian, koska tajuat, että kaunan kantamisesta voi olla enemmän vahinkoa terveydellesi ja avioliitollesi kuin loukkaavasta teosta.