Ilmansaasteet ovat suuri uhka maapallon elämälle. Vain yksi prosentti ihmisistä hengittää ilmaa, joka on Maailman terveysjärjestön (WHO) standardien mukaan turvallista.

Ilman saastuminen on yhdistetty hengityselinsairauksiin, keuhkosyöpään ja sydän- ja verisuonitauteihin. Joka vuosi ilman saastuminen johtaa noin seitsemän miljoonan ihmisen ennenaikaiseen kuolemaan.

Maapallo pystyy tuottamaan riittävästi hengitysilmaa kaikille sitä tarvitseville eliöille. Se on kuitenkin mahdollista vain, jos ihmiset eivät tuota liikaa saasteita. Seuraavassa on joitain esimerkkejä:

• Se että metsät sitovat ilmasta hiilidioksidia, on yleisesti tunnettua. Vähemmän tunnettua kuitenkin on, että kosteikkoalueet, joilla kasvaa paljon mangrovekasvillisuutta, sitovat sitä erityisen hyvin. Mangrovemetsät sitovat jopa viisi kertaa enemmän hiilidioksidia kuin trooppiset sademetsät.

• Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että jotkin suuret levät, kuten jotkin ruskolevät, paitsi poistavat ilmasta hiilidioksidia myös sitovat sen pitkäksi ajaksi. Levän pinnalla on ilmatäytteisiä rakkoja, joiden avulla se voi kellua pitkiä matkoja. Kun levä on kulkeutunut kauas rannasta, rakot puhkeavat ja hiilidioksidia täynnä oleva levä painuu merenpohjaan. Sinne hiilidioksidi hautautuu mahdollisesti jopa sadoiksi vuosiksi.

• Koronapandemian aikainen sulku havainnollisti sitä, miten hyvin maapallon ilmakehä pystyy toipumaan saasteista. Vuoden 2020 aikana ilmanlaatu parani nopeasti, kun tehtaat ja moottoriajoneuvot olivat pitkälti pysähdyksissä. Tuon vuoden maailmanlaajuista ilmanlaatua koskevan raportin ”2020 World Air Quality Report” mukaan yli 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista maista kertoi, että niiden ilmanlaatu parani pian koronasulun alkamisen jälkeen.

Valtiot pyrkivät rajoittamaan teollisuuden aiheuttamia päästöjä. Lisäksi tutkijat pyrkivät jatkuvasti löytämään uusia tapoja minimoida saasteiden haitallisia vaikutuksia. Esimerkiksi eräässä prosessissa hyödynnetään mikrobeja, jotta saasteet voidaan muuttaa vaarattomiksi aineiksi. Tämän lisäksi asiantuntijat suosittelevat kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä ja kodin muuttamista energiatehokkaammaksi.

Tällaisilla toimenpiteillä ei ole kuitenkaan saavutettu riittäviä tuloksia, kuten käy ilmi vuonna 2022 tehdystä yhteisraportista, jossa olivat mukana muun muassa WHO ja Maailmanpankki.

Raportin mukaan vuonna 2020 noin kolmasosa maailman väestöstä käytti ruoanlaitossa pääasiassa ilmaa saastuttavia menetelmiä ja energianlähteitä. Monilla alueilla vain harvoilla on mahdollisuus käyttää ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.

”Näin sanoo tosi Jumala, Jehova, Hän, joka loi taivaan ja – – joka levitti auki maan ja sen, mitä se tuottaa, joka antaa hengityksen sen päällä oleville ihmisille.” (Jesaja 42:5.)

Jumala on luonut ilman, jota hengitämme, ja prosessit, jotka puhdistavat sitä. Lisäksi hänellä on rajattomasti voimaa ja hän rakastaa ihmisiä. Olisiko järkevää ajatella, ettei hän puuttuisi ilman saastumiseen mitenkään? Katso artikkeli ”Jumala on luvannut että maapallo selviytyy”.