Tiesitkö?

Viittasiko apostoli Paavali kirjaimelliseen esteeseen, kun hän mainitsi Efesolaiskirjeen 2:11–15:ssä väliseinän, joka erotti juutalaiset ei-juutalaisista?

Apostoli Paavali asetti Efesolaiskirjeessä toistensa vastakohdiksi israelilaiset ja ”vieraat”. Hän sanoi, että ”väliseinä – – aitasi” nämä kaksi ryhmää erilleen toisistaan. (Efesolaisille 2:11–15.) Paavali tarkoitti Mooseksen välityksellä annettua ”käskyjen Lakia”, mutta ilmaus ”väliseinä” saattoi tuoda lukijoiden mieleen myös erään todellisen kiviaidan.

Jerusalemissa ensimmäisellä vuosisadalla sijainneessa Jehovan temppelissä oli useita esipihoja, joihin pääsy oli rajoitettua. Kuka tahansa sai mennä niin sanottuun pakanoiden esipihaan, mutta muihin temppelin esipihoihin pääsivät ainoastaan juutalaiset ja käännynnäiset. Nämä suljetut alueet ja kaikille avoimet alueet erotti toisistaan Soreg, taidokas kiviaita, jonka sanotaan olleen noin 1,3 metrin korkuinen. Ensimmäisellä vuosisadalla eläneen juutalaisen historioitsijan Flavius Josefuksen mukaan aitaan oli kiinnitetty kreikan- ja latinankielisiä piirtokirjoituksia, joissa ei-juutalaisia varoitettiin astumasta sen toiselle puolelle pyhälle alueelle.

Yksi kokonainen väliseinässä ollut kreikankielinen piirtokirjoitus on löydetty. Siinä sanotaan: ”Älköön kukaan vierasmaalainen astuko tämän pyhäkköä ympäröivän esteen ja aidan sisäpuolelle. Jokainen kiinni jäävä on itse syyllinen siitä seuraavaan kuolemanrangaistukseensa.”

Paavali ilmeisesti viittasi Soregiin ja käytti sitä kuvaamaan Mooseksen välittämää lakiliittoa, joka oli pitkään erottanut juutalaiset ei-juutalaisista. Jeesuksen uhrikuolema lakkautti lakiliiton ja siten ”hävitti väliseinän”.

Miksi yleensä puhutaan Israelin 12 heimosta, vaikka heimoja oli todellisuudessa 13?

Israelin heimot eli sukukunnat polveutuivat patriarkka Jaakobin pojista. Jaakobilla, jonka nimi muutettiin Israeliksi, oli 12 poikaa: Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Dan, Naftali, Gad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef ja Benjamin. (1. Mooseksen kirja 29:32–30:24; 35:16–18.) Yhdentoista veljeksen mukaan nimettiin heimo, mutta Joosefin mukaan ei. Kaksi heimoa nimettiin kuitenkin hänen poikiensa Efraimin ja Manassen mukaan, joista tuli täysivaltaisia heimojen päämiehiä. Näin ollen Israelissa oli kaikkiaan 13 heimoa. Miksi sitten Raamatussa puhutaan tavallisesti 12 heimosta?

Israelilaisten keskuudessa Leevin heimon miehet oli asetettu erilleen palvelemaan Jehovan tabernaakkelissa ja myöhemmin temppelissä. Siksi heidät vapautettiin sotapalveluksesta. Jehova käski Moosesta: ”Ainoastaan Leevin heimoa et saa luetteloida, etkä saa laskea heidän määräänsä Israelin poikien joukkoon. Ja aseta sinä leeviläiset hoitamaan Todistuksen tabernaakkelia ja kaikkia sen välineitä ja kaikkea siihen kuuluvaa.” (4. Mooseksen kirja 1:49, 50.)

Leeviläiset eivät myöskään saaneet omaa osuutta Luvatusta maasta. Sen sijaan heille annettiin 48 kaupunkia eri puolilta Israelin aluetta. (4. Mooseksen kirja 18:20–24; Joosua 21:41.)

Näistä kahdesta syystä Leevin heimoa ei tavallisesti sisällytetty heimojen luetteloon. Sen vuoksi Israelin heimojen määräksi laskettiin yleensä 12. (4. Mooseksen kirja 1:1–15.)

[Kuvan lähdemerkintä s. 21]

Archaeological Museum of Istanbul