ONKO sillä väliä, esiintyykö Jumalan nimi Raamatussa? Jumalasta selvästikin on. Hänen nimensä, jota edustavat neljä heprealaista kirjainta eli Tetragrammi *, esiintyy niin sanotun Vanhan testamentin alkuperäisessä heprealaisessa tekstissä lähes 7000 kertaa.

Raamatunoppineet myöntävät, että Jumalan nimi esiintyy Vanhassa testamentissa eli Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että se ei esiintynyt niin sanotun Uuden testamentin alkuperäisissä kreikankielisissä käsikirjoituksissa.

Mitä siis tapahtuu, kun joku Uuden testamentin kirjoittajista lainaa jotain sellaista Vanhan testamentin kohtaa, jossa Tetragrammi esiintyy? Useimmat kääntäjät käyttävät näissä tapauksissa Jumalan nimen sijasta sanaa ”Herra”. Näin ei ole kuitenkaan Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen laita. Siinä nimi Jehova esiintyy 237 kertaa Kreikkalaisissa kirjoituksissa eli Uudessa testamentissa.

Millaisia ongelmia raamatunkääntäjät kohtaavat ratkaistessaan, käyttävätkö he Jumalan nimeä Uudessa testamentissa? Mitä perusteita on käyttää Jumalan nimeä tässä  Pyhän Raamatun osassa? Entä miten Jumalan nimen käyttö vaikuttaa sinuun?

Nykyään ei ole käytössä Uuden testamentin alkuperäisiä käsikirjoituksia. Matteuksen, Johanneksen, Paavalin ja muiden kirjoittajien alkuperäiset käsikirjoitukset kuluivat epäilemättä nopeasti loppuun kovassa käytössä. Siksi tehtiin jäljennöksiä, ja kun nekin kuluivat, niistä tehtiin taas uusia jäljennöksiä. Nykyään olemassa olevista tuhansista Uuden testamentin jäljennöksistä useimmat tehtiin ainakin pari sataa vuotta alkuperäisten käsikirjoitusten kirjoittamisen jälkeen. Näyttää siltä, että noihin aikoihin käsikirjoitusten jäljentäjät korvasivat Tetragrammin kreikkalaisella ’Herraa’ tarkoittavalla sanalla Kyʹri·os tai jäljensivät sellaisia käsikirjoituksia, joissa niin oli jo tehty. *

Kääntäjän täytyy siis ratkaista, onko siitä, että Tetragrammia tosiaan käytettiin alkuperäisissä kreikankielisissä käsikirjoituksissa, riittävästi todisteita. Onko niitä? Tarkastellaanpa seuraavia perusteita:

• Kun Jeesus lainasi Vanhaa testamenttia tai luki siitä otteita, hän käytti Jumalan nimeä (5. Mooseksen kirja 6:13, 16; 8:3; Psalmit 110:1; Jesaja 61:1, 2; Matteus 4:4, 7, 10; 22:44; Luukas 4:16–21). Jeesuksen ja hänen opetuslastensa päivinä niin sanotun Vanhan testamentin hepreankielisissä jäljennöksissä esiintyi Tetragrammi, ja se esiintyy niissä nykyäänkin. Satojen vuosien ajan oppineet kuitenkin luulivat, ettei Tetragrammia ollut Vanhan testamentin kreikankielisen Septuaginta-käännöksen eikä Uuden testamentin käsikirjoituksissa. Mutta 1900-luvun puolivälissä he saivat selville jotakin merkittävää: Jeesuksen ajalta oli säilynyt joitakin kreikkalaisen Septuagintan hyvin vanhoja katkelmia. Jumalan nimi esiintyy niissä heprealaisin kirjaimin kirjoitettuna.

• Jeesus käytti Jumalan nimeä ja teki sen  tunnetuksi toisille (Johannes 17:6, 11, 12, 26). Jeesus sanoi selvästi: ”Olen tullut Isäni nimessä.” Hän tähdensi myös sitä, että hän teki tekonsa ”Isänsä nimessä”. Jeesuksen oman nimen merkitys onkin ’Jehova on pelastus’. (Johannes 5:43; 10:25.)

• Jumalan nimi esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa lyhennetyssä muodossaan. Ilmestyksen 19:1, 3, 4, 6:ssa Jumalan nimi sisältyy ilmaukseen ”halleluja”, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ’ylistäkää Jahia’. Jah on lyhentymä nimestä Jehova.

• Varhaisista juutalaisista kirjoituksista käy ilmi, että juutalaiskristityt käyttivät Jumalan nimeä kirjoituksissaan. Suullisten lakien kokoelma, Tosefta, saatettiin kirjalliseen muotoon vuoden 300 tienoilla, ja siinä sanottiin eräistä sapattina poltetuista kristillisistä kirjoituksista: ”Evankeliumien kirjoittajien ja minien [hepr. minim, luultavasti juutalaiskristittyjen] kirjoja ei pelasteta tulesta, vaan niiden annetaan palaa siinä, missä ne ovat, – – niiden ja niissä olevien viittausten Jumalan nimeen.” Saman teoksen mukaan galilealainen rabbi José, joka eli 100-luvun alkupuolella, sanoi, että viikon muina päivinä ”niissä [kristillisissä kirjoituksissa] olevat viittaukset Jumalan nimeen leikataan pois ja pannaan sivuun, ja loput poltetaan”. Todisteet puoltavat siis vahvasti sitä, että 100-luvulla eläneet juutalaiset uskoivat kristittyjen käyttävän kirjoituksissaan Jehovan nimeä.

Onko ainoastaan Uuden maailman käännös palauttanut Jumalan nimen niihin kohtiin, joissa se esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa? Ei, vaan edellä mainittujen todisteiden perusteella monet raamatunkääntäjät ovat halunneet palauttaa Jumalan nimen Uuteen testamenttiin.

Esimerkiksi useissa niissä Uuden testamentin käännöksissä, joita on tehty Aasiassa, Afrikassa, Amerikassa ja Tyynenmeren saarilla puhuttaville kielille, Jumalan nimeä käytetään aivan yleisesti (ks. taulukko s. 21). Jotkin näistä käännöksistä ovat melko uusia, kuten vuonna 1999 julkaistu rotumankielinen Raamattu, jonka Uudessa testamentissa nimeä Jihova käytetään 51 kertaa 48 jakeessa. Indonesiassa puhuttavalla batak-toban kielellä ilmestyi vuonna 1989 raamatunkäännös,  jossa nimi Jahowa esiintyy Uudessa testamentissa 110 kertaa. Jumalan nimeä käytetään myös espanjan-, ranskan- ja saksankielisissä raamatunkäännöksissä. Esimerkiksi Pablo Besson käänsi Uuden testamentin espanjaksi 1900-luvun alussa. Hänen käännöksessään Jehová esiintyy Juudaan kirjeen 14. jakeessa, ja lähes 100 alaviitteessä mainitaan, että Jumalan nimi on todennäköinen käännösvaihtoehto.

Seuraavassa on joitakin raamatunkäännöksiä, joiden Uudessa testamentissa esiintyy Jumalan nimi:

• Die heilige Schrift des neuen Testaments, Dominikus von Brentano (1791)

• Neues Testament mit Anmerkungen, Heinz Schumacher (2002)

• Bible de Chouraqui (1985)

• Les Evangiles, Claude Tresmontant (1991)

• The Christian’s Bible—New Testament, George N. LeFevre (1928)

• The New Testament Letters, Lontoon piispa J. W. C. Wand (1946)

Suosittu New Living Translation sanoi vuonna 2004 julkaistun laitoksensa esipuheessa otsikon ”Jumalan nimien kääntäminen” alla: ”Olemme tavallisesti kääntäneet tetragrammin (JHWH) sanalla ’HERRA’ suuraakkosin, kuten englanninkielisissä käännöksissä on tapana. Tämä erottaa sen nimestä ʹadonai, jonka käännämme vastineella ’Herra’.” Uudesta testamentista esipuheessa todetaan: ”Kreikkalainen sana kyrios käännetään johdonmukaisesti sanalla  ’Herra’, paitsi että se on muodossa ’HERRA’ silloin kun Uuden testamentin teksti on suoraan Vanhasta testamentista ja se on siinä suuraakkosin.” (Kursivointi meidän.) Tämän raamatunkäännöksen kääntäjät siis myöntävät, että Tetragrammin (JHWH) pitäisi esiintyä näissä Uuden testamentin kohdissa.

On kiinnostavaa, että hakuteoksessa The Anchor Bible Dictionary sanotaan otsikon ”Tetragrammi Uudessa testamentissa” alla: ”On todisteita siitä, että kun UT [Uusi testamentti] alun perin kirjoitettiin, Tetragrammi, Jumalan nimi Jahve, esiintyi joissakin tai kaikissa niissä kohdissa, joissa UT lainaa VT:a [Vanhaa testamenttia].” Tutkija George Howard sanoo: ”Koska Tetragrammi kirjoitettiin edelleen alkukirkon käyttämän kreikankielisen Raamatun [Septuagintan] jäljennöksiin, on järkevää ajatella, että lainatessaan Raamattua UT:n kirjoittajat säilyttivät Tetragrammin Raamatun tekstissä.”

Uuden maailman käännös ei siis selvästikään ole ensimmäinen Raamattu, joka sisällyttää Jumalan nimen Uuteen testamenttiin. Kuten tuomari, jonka täytyy tehdä ratkaisu oikeusjutussa, jossa ei voida kuulla elossa olevaa silminnäkijää, Uuden maailman käännöksen raamatunkäännöskomitea punnitsi huolellisesti kaikkia asiaankuuluvia todisteita. Tosiasioiden perusteella se päätti sisällyttää Jehovan nimen Raamatun kreikkalaisista kirjoituksista tekemäänsä käännökseen. Tähän oli kaksi painavaa syytä:

1) Kääntäjät uskoivat, että koska Kreikkalaiset kirjoitukset ovat Jumalan henkeyttämä lisä pyhiin Heprealaisiin kirjoituksiin, olisi epäjohdonmukaista vain jättää Jehovan nimi pois niistä.

Miksi tämä oli järkevä päätelmä? Ensimmäisen vuosisadan puolivälissä opetuslapsi Jaakob sanoi Jerusalemin vanhimmille: ”Symeon on selostanut perusteellisesti, miten Jumala ensi kerran käänsi huomionsa kansakuntien ihmisiin ottaakseen heistä kansan nimelleen.” (Apostolien teot 15:14.) Olisiko Jaakob sanonut näin, jos ensimmäisellä vuosisadalla kukaan ei olisi tiennyt eikä käyttänyt Jumalan nimeä?

2) Kun löydettiin Septuagintan jäljennöksiä, joissa oli Jumalan nimi eikä sanaa Kyʹri·os (Herra), kääntäjät tajusivat, että Jeesuksen päivinä Jumalan nimi oli esiintynyt varhaisten kreikankielisten – samoin kuin tietysti myös hepreankielisten – Raamatun kirjoitusten jäljennöksissä.

Jumalaa häpäisevä tapa poistaa hänen nimensä kreikkalaisista käsikirjoituksista, omaksuttiin ilmeisesti vasta myöhemmin. Uskotko, että Jeesus ja hänen apostolinsa olisivat noudattaneet tällaista perinnettä? (Matteus 15:6–9.)

Raamattu itse on tosiaan kuin johdonmukainen ”silminnäkijän” lausunto, joka osoittaa, että varhaiskristityt käyttivät Jehovan nimeä kirjoituksissaan varsinkin silloin, kun he lainasivat Vanhasta testamentista kohtia, joissa tuo nimi esiintyy. Uuden maailman käännös on siis epäilemättä täysin perustellusti palauttanut Jumalan nimen Jehova Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin.

Miten tämä tieto vaikuttaa sinuun? Apostoli Paavali lainasi Heprealaisia kirjoituksia muistuttaessaan Rooman kristittyjä: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu.” Sitten hän kysyi: ”Kuinka he tulevat huutamaan avukseen häntä, johon he eivät ole uskoneet? Entä kuinka he tulevat uskomaan häneen, josta eivät ole kuulleet?” (Roomalaisille 10:13, 14; Joel 2:32.) Raamatunkäännökset, jotka käyttävät Jumalan nimeä silloin kun sen käytölle on perusteet, auttavat sinua pääsemään lähelle Jumalaa (Jaakobin kirje 4:8). Meillä on todella suuri kunnia tuntea Jumalan nimi Jehova ja huutaa sitä avuksi.