”Tarsisin-laivojen” nousu ja tuho
”Tarsisin-laivojen” nousu ja tuho
”Sinun tavaroitasi kuljettivat Tarsisin-laivat. – Täpötäynnä, raskaassa lastissa lähdit keskelle merta.” (HESEKIEL 27:25, VUODEN 1992 KIRKKORAAMATTU)
TARSISIN-LAIVOILLA oli osansa siinä, että kuningas Salomosta tuli rikas. Niiden rakentajat vaikuttivat kreikkalaisten ja latinalaisten aakkosten kehitykseen. Lisäksi he perustivat Bybloksen kaupungin, jonka nimestä juontuu monissa kielissä maailman tärkeimmän kirjan nimi.
Ketkä rakensivat Tarsisin-laivoja ja purjehtivat niillä? Mistä nuo laivat saivat nimensä? Entä miten näihin ihmisiin ja heidän laivoihinsa liittyvät tapahtumat tukevat Raamatun luotettavuutta?
Välimeren valtiaat
Aluksia, jotka tulivat tunnetuiksi Tarsisin-laivoina, rakensivat foinikialaiset. Jo noin tuhat vuotta ennen Kristuksen aikaa heistä oli tullut eteviä merenkävijöitä. Heidän kotimaansa oli kapea rannikkokaistale, joka vastaa suunnilleen
nykyistä Libanonia. Muut kansat pitivät hallussaan pohjoisessa, idässä ja etelässä sijaitsevia maa-alueita. Lännessä taas levittäytyi aava Välimeri, jonka foinikialaiset uskoivat tarjoavan suuria rikkauksia.Vähitellen foinikialaiset merenkulkijat onnistuivat luomaan tuottoisan kauppalaivaston. Sitä mukaa kuin voitot kasvoivat ja tekniikka kehittyi, he rakensivat suurempia laivoja, joilla voitiin tehdä entistä pitempiä merimatkoja. Kun foinikialaiset olivat käyneet Kyproksessa, Sardiniassa ja Baleaareilla, he purjehtivat Pohjois-Afrikan rannikkoa myötäillen kohti länttä, kunnes saapuivat Espanjaan. (Ks. viereisen sivun kartta.)
Foinikialaiset laivanrakentajat valmistivat noin 30 metrin pituisia laivoja. Ilmeisesti näitä valtamerialuksia kutsuttiin Tarsisin-laivoiksi, koska niillä voitiin kulkea 4000 kilometrin matka Foinikiasta Etelä-Espanjaan, jossa Tarsis mahdollisesti sijaitsi. *
Foinikialaisten tavoitteena ei ehkä niinkään ollut hallita maailmaa kuin saada siitä rahallista hyötyä. Sitä silmällä pitäen he perustivat kauppapaikkoja. Kauppiaina heistä tulikin Välimeren valtiaita.
Välimerta edempänä
Taloudellista voittoa tavoitellessaan foinikialaiset tutkimusmatkailijat uskaltautuivat Atlantille saakka. He purjehtivat Espanjan etelärannikkoa seuraten ja saapuivat viimein alueelle, josta käytettiin nimeä Tartessos. Noin vuonna 1100 eaa. he perustivat kaupungin ja nimesivät sen Gadiriksi. Tästä satamakaupungista, joka nykyään tunnetaan Cádizina, kasvoi yksi Länsi-Euroopan ensimmäisistä suurista kaupungeista.
Foinikialaiset myivät suolaa, viiniä, kuivattua kalaa, setri- ja mäntypuuta, metalliesineitä, lasia, kirjontatöitä, hienoa pellavaa ja kuuluisalla tyroslaisella purppuralla värjättyjä kankaita. Mitä arvokasta Espanjan oli annettava vastineeksi?
Kävi ilmi, että Etelä-Espanjassa oli hopeaa ja muita arvometalleja enemmän kuin missään Hesekiel 27:12, KR-92.)
muualla Välimeren alueella. Profeetta Hesekiel kirjoitti Tyroksesta, foinikialaisten tärkeimmästä satamakaupungista: ”Tarsis kävi kanssasi kauppaa, koska sinulla oli paljon myytävää, ja tavaroistasi sait hopeaa, rautaa, tinaa ja lyijyä.” (Foinikialaiset löysivät Cádizin lähistöltä Guadalquivirjoen luota alueen, jossa näitä mineraaleja näytti riittävän loputtomasti. Samoja mineraaleja louhitaan vielä nykyäänkin sieltä, nykyisen Río Tinton seudulta. Sikäläiset kaivokset ovat tuottaneet korkealuokkaista malmia noin kolmentuhannen vuoden ajan.
Kun foinikialaiset olivat lujasti vakiinnuttaneet Espanjaan suuntautuvan laivaliikenteen, heillä oli yksinoikeus sieltä saatavaan hopeaan. Hopeaa virtasi Foinikiaan ja jopa läheiseen Israeliin. Israelin kuningas Salomo ryhtyi harjoittamaan liiketoimintaa yhdessä foinikialaisen kuninkaan Hiramin kanssa. Tämän johdosta hopeaa ”ei Salomon päivinä pidetty minään” (1. Kuninkaiden kirja 10:21). *
Vaikka foinikialaiset saavuttivat menestystä kaupankäynnissä, he osasivat olla säälimättömiä. Kerrotaan, että he esittelivät joskus kauppatavaroitaan vain houkutellakseen ihmisiä laivaan ja ottaakseen heidät sitten orjikseen. Aikanaan he jopa kääntyivät entisiä liikekumppaneitaan israelilaisia vastaan ja myivät heidät orjuuteen. Tästä syystä heprealaiset profeetat ennustivat, että foinikialainen Tyroksen kaupunki hävitettäisiin. Nämä ennustukset täytti lopulta Aleksanteri Suuri vuonna 332 eaa. (Joel 3:6; Aamos 1:9, 10.) Tyroksen hävitys merkitsi samalla foinikialaisten aikakauden päättymistä.
Foinikialaisten jättämä perintö
Kuten kaikki menestyvät liikkeenharjoittajat, foinikialaiset kauppiaat kirjoittivat muistiin tekemänsä sopimukset. Heillä oli käytössään aakkoset, jotka muistuttivat suuresti muinaisheprealaisia kirjaimia. Muut kansat havaitsivat, että foinikialaiset aakkoset olivat varsin käyttökelpoisia. Niitä muokkaamalla syntyivät kreikkalaiset kirjaimet, jotka puolestaan olivat pohjana nykyään yleisesti käytettäville latinalaisille aakkosille.
Lisäksi Foinikian tärkeimpiin kaupunkeihin kuuluvasta Bybloksesta tuli keskuspaikka, josta levisi maailmalle papyrus, nykyaikaisen paperin edeltäjä. Papyruksen käyttö kirjoitusmateriaalina raivasi tietä kirjojen kehitykselle. Monissa kielissä nimestä Byblos johtuukin maailman levinneimmän kirjan Raamatun eli Biblian nimi. Historialliset muistiinmerkinnät foinikialaisista ja heidän laivoistaan rakentavat siis luottamusta siihen, että Raamattu perustuu vankasti tosiasioihin.
[Alaviitteet]
^ kpl 8 Aikanaan Tarsisin-laivoilla alettiin tarkoittaa laivatyyppiä, jolla pystyttiin tekemään pitkiä merimatkoja.
^ kpl 15 Salomon ”Tarsisin-laivasto” teki yhteistyötä Hiramin laivaston kanssa. Luultavasti Esjon-Geberistä käsin se kävi kauppaa Punaisellamerellä ja sitä kauempanakin. (1. Kuninkaiden kirja 10:22.)
[Kartta s. 27]
(Ks. painettu julkaisu)
FOINIKIALAISTEN KAUPPAREITTEJÄ
ESPANJA
TARTESSOS
Guadalquivir
Gadir
Korsika
Baleaarit
Sardinia
Sisilia
Kreeta
Kypros
Byblos
Tyros
VÄLIMERI
Esjon-Geber
Punainenmeri
AFRIKKA
[Kuva s. 27]
200–300-luvulta eaa. peräisin oleva kolikko, jossa on kuva foinikialaisesta laivasta.
[Kuva s. 27]
Foinikialaisen asutuskeskuksen raunioita Cádizissa Espanjassa.
[Kuvan lähdemerkintä s. 26]
Museo Naval, Madrid
[Kuvien lähdemerkinnät s. 27]
Kolikko: Museo Arqueológico Municipal. Puerto de Sta. María, Cádiz; rauniot: Yacimiento Arqueológico de Doña Blanca, Pto. de Sta. María, Cádiz, España