Jumalan nimi Jehova egyptiläisessä temppelissä

KUINKA varhain historiassa Jumalan nimi Jehova eli Jahve esiintyy Raamatun ulkopuolisissa lähteissä? Jotkut tutkijat vastaavat luottavaisina: jo niinkin varhain kuin 1300-luvulla eaa. Millä perusteella he väittävät näin?

Noin vuoteen 1370 eaa. tultaessa egyptiläiset olivat valloittaneet monia maita. Tuohon aikaan Egyptiä hallitsi farao Amenhotep (Amenofis) III, joka rakensi mahtavan temppelin Solebiin Nubiaan, nykyiseen Sudaniin. Kun arkeologit kaivoivat tuon temppelin esiin, he löysivät egyptiläisen hieroglyfin, jossa näyttää esiintyvän heprealainen Tetragrammi: JHWH eli Jehova. Tuo kaiverrus on 500 vuotta vanhempi kuin kuuluisan Mesan kiven teksti, jota pidettiin aikaisemmin vanhimpana niistä teksteistä, joissa Jumalan nimi esiintyy. Miksi Raamatun Jumalan nimi näyttää olevan kaiverrettu egyptiläiseen temppeliin?

”Jahun šasu-maa”

Farao Amenhotep III vihki rakentamansa temppelin Amon-Ra-nimiselle jumalalle. Temppeli oli noin 120 metriä pitkä, ja se sijaitsi Niilin länsirannalla. Yhdessä sen saleista oli pylväitä, joiden tyvet oli koristeltu hieroglyfein. Niissä luetellaan niiden alueiden nimet, jotka Amenhotep väitti valloittaneensa. Kutakin aluetta edustaa vanki, jonka kädet on sidottu selän taakse ja jolla on kilpi. Kilpeen on kirjoitettu vangin maan tai kansan nimi. Noissa hieroglyfeissä mainitaan myös joidenkin niin sanottujen šasu- eli šosou-kansojen maat. Keitä olivat šasut?

Šasu oli nimitys, jota egyptiläiset käyttivät yleisesti beduiineista, halveksituista heimoista, joita asui Egyptin itärajan toisella puolella. Šasujen maat käsittivät Palestiinan ja Transjordanian eteläosat sekä Siinain. Joidenkin tutkijoiden mukaan šasuille kuuluvat maat ulottuivat jopa niinkin kauas  pohjoiseen kuin Libanoniin ja Syyriaan. Kukistettujen maiden luettelossa, joka on nähtävissä Solebissa, on myös maa, josta on käytetty vaihdellen nimeä ”Jahwe šosou-maassa”, ”Jahun šasu-maa” tai ”Šasu-jhw:n maa”. Egyptologi Jean Leclant sanoo, että nimi, joka on nähtävissä Solebissa olevassa kilvessä, ”vastaa Raamatun jumalan ’tetragrammia’ JHWH”.

Useimmat tutkijat ovat sitä mieltä, että nimen Jahu tai Jahwe täytyy tässä ja muissa samanlaisissa yhteyksissä viitata paikkaan tai alueeseen. Tutkija Shmuel Ahituv sanoo tuon tekstin tarkoittavan ”aluetta, jolla Israelin Jumalan Jāhūn palvojien heimo vaelsi”. * Jos tällainen tulkinta pitää paikkansa, tämä olisi vain yksi esimerkki monista muinaisista seemiläisistä paikannimistä, joita käytettiin sekä paikasta että sen jumalasta. Toinen vastaavanlainen esimerkki on Assur, joka tarkoittaa sekä Assyrian maata että sen ylintä jumalaa.

Kirjoituksesta, joka esiintyy Nubiassa sijaitsevassa temppelissä, raamatunoppinut ja arkeologi Roland de Vaux sanoo: ”Alueella, johon Israelin esi-isillä oli paljon yhteyksiä, oli jo toisen vuosituhannen puolivälin tienoilla eaa. maantieteellistä paikkaa tai kansaa tarkoittava nimi, joka oli hyvin, jollei jopa täysin, samanlainen kuin Israelin Jumalan nimi.”

Edelleen arvostettu nimi

Soleb ei ole Nubiassa ainoa paikka, jossa nimi Jahve esiintyy egyptiläisissä hieroglyfeissä. Myös Ramses II:n temppeleistä läntisestä Amarahista ja Akšasta löytyy luetteloja, jotka näyttävät olevan jäljennöksiä Solebin luettelosta. Amarahin luettelossa esiintyvä hieroglyfiteksti ”Jahwe šosou-maassa” muistuttaa muiden šosou-alueiden, oletettavasti Seirin ja Labanin, hieroglyfejä. Raamatussa nuo seudut liitetään Etelä-Palestiinaan, Edomiin ja Siinaihin (1. Mooseksen kirja 36:8; 5. Mooseksen kirja 1:1). Noilla alueilla asui ihmisiä, jotka tunsivat Jehovan ja palvoivat häntä sekä ennen Israelin Egyptissä oleskelua että sen jälkeen (1. Mooseksen kirja 36:17, 18; 4. Mooseksen kirja 13:26).

Toisin kuin muiden muinaisissa piirtokirjoituksissa esiintyvien jumalien nimiä Raamatun Jumalan nimeä Jehova käytetään edelleen laajalti ja sitä kunnioitetaan. Esimerkiksi useammassa kuin 230 maassa yli seitsemän miljoonaa Jehovan todistajaa on omistautunut auttamaan toisia, jotta he paitsi oppisivat nimen Jehova myös lähestyisivät Jumalaa, jolle tuo ainutlaatuinen nimi kuuluu (Psalmit 83:18; Jaakobin kirje 4:8).

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 21]

Miksi Raamatun Jumalan Jehovan nimi on kirjoitettu egyptiläiseen pakanatemppeliin?

[Kartta s. 21]

(Ks. painettu julkaisu)

EGYPTI

Temppeli Solebissa

SUDAN

Niili

[Kuvat s. 21]

Temppelin pylvään jäljennös

[Kuva s. 22]

Amon-Ran temppelin rauniot Solebissa Sudanissa

[Lähdemerkintä]

Ed Scott/Pixtal/age fotostock

[Kuvan lähdemerkintä s. 21]

Tausta: Asian and Middle Eastern Division/The New York Public Library/Astor, Lenox and Tilden Foundations