Varhaisaikojen kustantaja edistää Raamatun leviämistä

KÄSIN kirjoitettujen kirjojen ja kirjakääröjen historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Painetut kirjat eivät kuitenkaan ole niin vanhoja. Sikäli kuin tiedetään, ensimmäiset painetut kirjat valmistettiin Kiinassa vuonna 868 kaivertamalla painettavaksi tarkoitettu teksti puulaatoille. Vuoden 1455 tienoilla Johannes Gutenberg keksi Saksassa metalliset irtokirjakkeet ja painoi ensimmäisen latinankielisen Raamatun.

 Mutta vasta joitakin vuosia myöhemmin, kirjojen julkaisemisen yleistyttyä, Raamattujen ja muiden kirjojen levittäminen lähti toden teolla käyntiin. Kustannustoiminnan keskukseksi Saksassa muodostui Nürnberg, ja tuosta kaupungista kotoisin oleva Anton Koberger on saattanut olla ensimmäinen, joka ryhtyi painamaan ja kustantamaan Raamattuja laajamittaisesti kansainväliseen levitykseen.

Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat kiitollisuudenvelassa näille varhaisille Raamatun kustantajille – myös Anton Kobergerille. Seuraavassa lähemmin Kobergeristä ja hänen työstään.

”Huoli yhdestä kirjasta – Raamatusta”

Koberger avasi Nürnbergin ensimmäisen kirjapainon vuonna 1470. Parhaimmillaan hänen liikeyrityksensä käytössä oli samaan aikaan 24 painokonetta, ja se työllisti 100 painajaa, kuvataiteilijaa ja muuta työntekijää Baselissa, Strasbourgissa, Lyonissa ja muissa Euroopan kaupungeissa. Koberger julkaisi keskiaikaisia latinankielisiä kirjoituksia sekä paljon aikansa tieteellistä kirjallisuutta. Hän valmisti uransa aikana 236 erillistä teosta. Joissakin oli monta sataa sivua, ja ne kaikki painettiin yksi kerrallaan käsikäyttöisillä painokoneilla.

Kobergerin käyttämien korkeatasoisten kirjasimien ansiosta hänen kirjansa olivat kauniita ja helppolukuisia. ”Koberger halusi ehdottomasti aina käyttää vasta valettuja, tarkkareunaisia kirjasimia”, kirjoittaa historioitsija Alfred Börckel. ”Kuluneita kirjakkeita ei saanut käyttää.” Monissa Kobergerin kirjoissa ja Raamatuissa oli myös yksityiskohtaisia puupiirroksia.

Kobergerin uran alusta loppuun saakka ”on nähtävissä huoli yhdestä kirjasta – Raamatusta”, kirjoitti hänen elämäkerturinsa Oscar Hase. Koberger kollegoineen teki parhaansa saadakseen käsiinsä kaikkein tarkimmat saatavilla olevat Raamatun tekstit. Se ei varmastikaan ollut helppoa, sillä monia pergamenttikäsikirjoituksia säilytettiin joissakin luostareissa suurina aarteina, ja niitä lainattiin jäljentämistä varten vain lyhyeksi aikaa – jos lainkaan.

Latinan- ja saksankieliset Raamatut

Koberger painoi Biblia Latinasta 15 eri painosta, joista ensimmäinen ilmestyi vuonna 1475. Joissakin laitoksissa oli kuvattuna Nooan arkki, kymmenen käskyä ja Salomon temppeli. Vuonna 1483 Koberger painoi saksankielisen Biblia Germanican, jonka painos oli noin 1 500 kappaletta – suuri määrä tuohon aikaan. Tässä Raamatussa oli yli sata puupiirrosta, jotka herättivät lukijoiden kiinnostusta, selvensivät tekstiä ja palauttivat lukutaidottomien mieleen tuttuja Raamatun kertomuksia. Tuon Raamatun kuvat vaikuttivat merkittävästi myöhempiin, erityisesti saksankielisten Raamattujen kuvittajiin.

Kobergerin vuonna 1483 painamasta saksalaisesta Raamatusta tuli suosittu, mutta se jäi ainoaksi saksankieliseksi Raamatuksi, minkä Koberger koskaan julkaisi. Vaikka Kobergerin käyttämät toimittajat olivat huolellisesti sovittaneet tämän Raamatun sanamuodon kirkon hyväksymän latinankielisen Vulgatan mukaiseksi, hänen laitoksensa perustui 1300-luvulla kiellettyyn valdolaisten käännökseen. * Seuraavana vuonna paavi Innocentius VIII ryhtyi tuhoamaan valdolaisyhteisöjä. Sen jälkeen kirkon vastustus kansankielisiä Raamattuja kohtaan lisääntyi jatkuvasti. Saksassa Mainzin arkkipiispa Berthold antoi 22. maaliskuuta 1485 julistuksen, jossa hän tuomitsi Raamatun kääntämisen saksaksi. Seuraavana vuonna 4. tammikuuta Berthold uusi julistuksen. Tässä myrkyllisessä ilmapiirissä Koberger ei koskaan enää uskaltanut painaa Raamattua saksaksi.

Anton Kobergerin uurastus ei silti ollut mennyt hukkaan. Hän oli niiden ensimmäisten joukossa, jotka ottivat käyttöön vasta keksityn kirjapainotaidon. Hän valmisti monenlaisia kirjoja entistä edullisemmin ja laajempaan levitykseen Euroopassa. Näin Koberger edisti osaltaan sitä, että Raamattu saatiin tavallisten ihmisten käsiin.

[Alaviite]

[Kuvat s. 26]

Vasemmalta oikealle: puupiirros Danielista leijonien luolassa; lehtikultaa oleva iso alkukirjain; tarkkareunainen kirjasinkuvio

[Kuva s. 26]

Koberger

[Kuvat s. 26]

Yksityiskohtia Kobergerin latinan- ja saksankielisistä Raamatuista, joissa näkyy koristeita ja 1. Mooseksen kirjan 1:1:een liittyvä kommentaari

[Kuvien lähdemerkinnät s. 26]

Kaikki Raamatuista olevat kuvat: Courtesy American Bible Society Library; Koberger: Mit freundlicher Genehmigung der Linotype GmbH