Apostolien teot 7:1–60

7  Mutta ylimmäinen pappi kysyi: ”Pitääkö tämä paikkansa?” 2  Stefanos vastasi: ”Miehet, veljet ja isät, kuunnelkaa. Kirkkauden Jumala näyttäytyi esi-isällemme Abrahamille, kun tämä oli Mesopotamiassa eikä ollut vielä asettunut asumaan Haraniin,+ 3  ja sanoi hänelle: ’Lähde maastasi ja sukulaistesi luota ja mene siihen maahan, jonka osoitan sinulle.’+ 4  Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui asumaan Haraniin. Hänen isänsä kuoltua+ Jumala kehotti häntä siirtymään sieltä tähän maahan, jossa te nyt asutte.+ 5  Jumala ei kuitenkaan antanut hänelle siitä mitään perintöä, ei jalanleveyttäkään, mutta lupasi antaa sen omaksi hänelle ja hänen jälkeläisilleen,+ vaikka hänellä ei vielä ollut lasta.+ 6  Lisäksi Jumala kertoi hänelle, että hänen jälkeläisensä olisivat muukalaisia* maassa, joka ei olisi heidän omansa, ja että heidät orjuutettaisiin ja heitä sorrettaisiin 400 vuotta.+ 7  ’Minä tuomitsen sen kansan, jonka orjina he ovat’,+ sanoi Jumala, ’ja tämän jälkeen he lähtevät sieltä ja palvelevat minua tässä paikassa.’+ 8  Jumala teki hänen kanssaan myös ympärileikkausliiton.+ Abrahamille syntyi Iisak,+ ja hän ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä,+ ja Iisakille syntyi Jaakob ja Jaakobille 12 sukujen päämiestä. 9  Sukujen päämiehet alkoivat kadehtia Joosefia,+ ja he myivät hänet Egyptiin.+ Jumala oli kuitenkin hänen kanssaan.+ 10  Hän pelasti hänet kaikista hänen koettelemuksistaan,+ antoi hänelle viisautta ja salli hänen päästä faraon, Egyptin kuninkaan, suosioon. Farao asetti hänet hallitsemaan Egyptiä ja koko hänen talouttaan.+ 11  Mutta koko Egyptiin ja Kanaaniin tuli nälänhätä, suuri ahdinko, eivätkä esi-isämme saaneet mistään syötävää.+ 12  Jaakob kuitenkin kuuli, että Egyptissä oli ruokatarvikkeita,* ja hän lähetti esi-isämme sinne ensimmäisen kerran.+ 13  Toisella kerralla Joosef kertoi veljilleen, kuka hän oli, ja farao sai tietää Joosefin perheestä.+ 14  Niin Joosef lähetti viestin ja kutsui luokseen isänsä Jaakobin ja kaikki sukulaisensa,+ kaikkiaan 75 henkeä.+ 15  Silloin Jaakob meni alas Egyptiin,+ ja hän kuoli siellä+ samoin kuin esi-isämme.+ 16  Heidät vietiin Sikemiin ja pantiin hautaan, jonka Abraham oli ostanut hopearahalla Sikemistä Hamorin pojilta.+ 17  Kun lähestyi aika, jolloin Jumalan Abrahamille antama lupaus täyttyisi, kansa kasvoi ja lisääntyi Egyptissä. 18  Sitten Egyptiä alkoi hallita toinen kuningas, joka ei tiennyt Joosefista.+ 19  Hän juonitteli heimoamme* vastaan ja pakotti isämme hylkäämään* vastasyntyneet lapsensa, etteivät ne jäisi eloon.+ 20  Tuohon aikaan syntyi Mooses, ja hän oli tavattoman kaunis. Häntä hoidettiin* kolme kuukautta isänsä kodissa.+ 21  Mutta kun hänet hylättiin,*+ faraon tytär otti hänet ja kasvatti hänet omana poikanaan.+ 22  Niinpä Moosekselle opetettiin kaikkea egyptiläisten viisautta, ja hänen sanoissaan ja teoissaan oli voimaa.+ 23  Kun hän sitten täytti 40 vuotta, hän päätti käydä katsomassa veljiään, israelilaisia.*+ 24  Nähdessään, että yhtä heistä kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti, hän puolusti pahoinpideltyä ja kosti tämän puolesta lyömällä egyptiläisen kuoliaaksi.+ 25  Hän luuli veljiensä tajuavan, että Jumala pelastaisi heidät hänen välityksellään, mutta he eivät tajunneet sitä. 26  Seuraavana päivänä hän tuli heidän luokseen, kun kaksi heistä tappeli keskenään, ja hän yritti saada heidät tekemään sovinnon. Hän sanoi: ’Miehet, te olette veljiä. Miksi te teette pahaa toisillenne?’+ 27  Mutta se, joka kohteli lähimmäistään huonosti, työnsi Mooseksen pois ja sanoi: ’Kuka on asettanut sinut johtajaksemme ja tuomariksemme? 28  Et kai sinä vain halua surmata minua samoin kuin eilen surmasit sen egyptiläisen?’+ 29  Kuultuaan tämän Mooses pakeni, ja hän asui muukalaisena Midianin maassa, missä hänelle syntyi kaksi poikaa.+ 30  40 vuoden kuluttua hänelle näyttäytyi erämaassa Siinainvuoren lähellä enkeli palavan orjantappurapensaan liekissä.+ 31  Mooses ihmetteli näkemäänsä, mutta kun hän meni lähemmäksi tutkiakseen sitä tarkemmin, kuului Jehovan ääni: 32  ’Minä olen sinun esi-isiesi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.’+ Mooses alkoi vapista eikä uskaltanut tutkia sitä enempää. 33  Jehova sanoi hänelle: ’Riisu sandaalit jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata.+ 34  Olen todellakin nähnyt Egyptissä olevan kansani sorron ja kuullut heidän huokailunsa+ ja olen tullut alas vapauttamaan heidät. Lähetän sinut nyt Egyptiin.’+ 35  Juuri tämän Mooseksen, jonka he kielsivät sanoen: ’Kuka on asettanut sinut johtajaksi ja tuomariksi?’,+ Jumala lähetti+ sekä johtajaksi että vapauttajaksi sen enkelin välityksellä, joka näyttäytyi hänelle orjantappurapensaassa. 36  Tämä mies johdatti heidät pois+ ja teki ihmeitä ja ihmetekoja Egyptissä,+ Punaisellamerellä+ ja erämaassa 40 vuoden ajan.+ 37  Juuri tämä Mooses sanoi israelilaisille: ’Jumala antaa teille veljienne joukosta minun kaltaiseni profeetan.’+ 38  Juuri hän oli seurakunnan keskuudessa erämaassa. Hän oli siellä enkelin+ kanssa, joka puhui hänelle+ Siinainvuorella, ja esi-isiemme kanssa, ja hän sai eläviä pyhiä julistuksia, jotka hänen piti välittää meille.+ 39  Esi-isämme eivät halunneet totella häntä vaan työnsivät hänet syrjään+ ja palasivat sydämessään takaisin Egyptiin.+ 40  He sanoivat Aaronille: ’Tee meille jumalia, jotka kulkevat edellämme, sillä emme tiedä, mitä on tapahtunut sille Moosekselle, joka johdatti meidät pois Egyptin maasta.’+ 41  Tuolloin he tekivät vasikan, uhrasivat tälle epäjumalalle ja alkoivat juhlia sitä, mitä he olivat saaneet aikaan käsillään.+ 42  Silloin Jumala hylkäsi heidät ja jätti heidät palvelemaan taivaan armeijaa,+ niin kuin on kirjoitettu Profeettojen kirjaan: ’Ettehän te israelilaiset minulle tuoneet uhrilahjoja ja teurasuhreja 40 vuoden aikana erämaassa, 43  vaan te kannoitte Molokin+ telttaa ja Refan-jumalan tähteä, kuvia, jotka te teitte palvoaksenne niitä. Siksi minä karkotan teidät Babylonin toiselle puolelle.’+ 44  Esi-isillämme oli erämaassa todistuksen teltta. Jumala käski Mooseksen tehdä tuon teltan sen mallin mukaan, jonka tämä oli nähnyt.+ 45  Esi-isämme saivat teltan perinnökseen ja toivat sen Joosuan kanssa niiden kansojen maahan,+ jotka Jumala ajoi pois esi-isiemme edestä.+ Täällä se pysyi Daavidin aikaan asti. 46  Daavid oli Jumalan suosiossa ja pyysi, että saisi rakentaa* asuinpaikan Jaakobin Jumalalle.+ 47  Mutta temppelin rakensikin hänelle Salomo.+ 48  Korkein ei kuitenkaan asu käsin tehdyissä rakennuksissa,+ niin kuin profeetta sanoo: 49  ’”Taivas on minun valtaistuimeni,+ ja maa on minun jalkojeni alusta.*+ Millaisen rakennuksen te rakennatte minulle?” sanoo Jehova. ”Missä on lepopaikkani? 50  Eikö minun käteni ole tehnyt tämän kaiken?”’+ 51  Te itsepäiset miehet, joiden sydän ja korvat ovat ympärileikkaamattomat,+ aina te olette vastustamassa pyhää henkeä. Niin kuin tekivät teidän esi-isänne, niin teette tekin.+ 52  Ketä profeetoista esi-isänne eivät vainonneet?+ Hehän tappoivat ne, jotka ilmoittivat etukäteen sen oikeamielisen tulosta,+ jonka te olette nyt kavaltaneet ja murhanneet,+ 53  te, jotka saitte lain enkelien välityksellä+ mutta ette ole noudattaneet sitä.” 54  Kun he kuulivat tämän, he raivostuivat ja alkoivat kiristellä hänelle hampaitaan.+ 55  Mutta täynnä pyhää henkeä hän katseli tiiviisti kohti taivasta ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen, joka seisoi Jumalan oikealla puolella,+ 56  ja hän sanoi: ”Minä näen taivaan auenneena ja Ihmisen Pojan,+ joka seisoo Jumalan oikealla puolella.”+ 57  Tällöin he huusivat kovalla äänellä, panivat kätensä korvilleen ja ryntäsivät kaikki yhdessä hänen kimppuunsa. 58  Heitettyään hänet kaupungin ulkopuolelle he alkoivat kivittää häntä.+ Todistajat+ laittoivat päällysvaatteensa Saul-nimisen nuoren miehen jalkojen juureen.+ 59  Kun Stefanosta kivitettiin, hän pyysi: ”Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni.” 60  Sitten hän laskeutui polvilleen ja huusi voimakkaalla äänellä: ”Jehova, älä syytä heitä tästä synnistä.”+ Tämän sanottuaan hän nukkui pois.

Alaviitteet

^ Kirjaim. ”siemenensä tulee olemaan muukalaisasukas”.
^ Tai ”viljaa”.
^ Tai ”kansaamme”.
^ Tai ”jättämään heitteille”.
^ Tai ”kasvatettiin”.
^ Tai ”jätettiin heitteille”.
^ Tai ”tarkastamassa veljiensä, israelilaisten, tilanteen”.
^ Tai ”etsiä”.
^ Tai ”on jakkara jalkojeni alla”.

Tutkimisviitteet

Kaifaan: Tämä roomalaisten nimittämä ylimmäinen pappi oli taitava diplomaatti, joka pysyi virassaan kauemmin kuin kukaan lähimmistä edeltäjistään. Hänet nimitettiin tehtäväänsä noin vuonna 18, ja hän pysyi siinä noin vuoteen 36 saakka. Kaifas kuulusteli Jeesusta ja luovutti hänet Pilatukselle (Mt 26:3, 57; Joh 11:49; 18:13, 14, 24, 28). Apostolien teoissa hänet mainitaan nimeltä vain tässä jakeessa ja muissa jakeissa hänestä puhutaan ”ylimmäisenä pappina” (Ap 5:17, 21, 27; 7:1; 9:1).

ylimmäinen pappi: Ts. Kaifas. (Ks. Ap 4:6, tutkimisviite.)

Lähde maastasi: Puhuessaan sanhedrinille Stefanos sanoi, että Jumala näyttäytyi heidän esi-isälleen Abrahamille ja käski hänen lähteä maastaan, ”kun tämä oli Mesopotamiassa eikä ollut vielä asettunut asumaan Haraniin” (Ap 7:2). Abraham (alun perin Abram) oli lähtöisin Kaldean Urista, ja ilmeisesti siellä Jumala käski ensimmäisen kerran hänen lähteä maastaan, kuten Stefanos osoitti (1Mo 11:28, 29, 31; 15:7; 17:5; Ne 9:7). 1Mo 11:31–12:3:ssa olevasta kertomuksesta voi saada sellaisen vaikutelman, että käsky annettiin ensimmäisen kerran Abrahamin isän Terahin kuoleman jälkeen Haranissa, jossa Abraham asui tilapäisesti. Kun tämä kertomus ja Stefanoksen sanat yhdistetään, voidaan päätellä, että Jehova antoi tämän käskyn, kun Abraham oli vielä Urissa, ja sitten toisti sen, kun hän asui Haranissa.

Jumala: Kirjaim. ”Hän”, ts. jakeessa 2 mainittu ”kirkkauden Jumala”.

jälkeläisilleen: Kirjaim. ”jälkeensä tulevalle siemenelle”. (Ks. liite A2.)

jälkeläisensä: Kirjaim. ”siemenensä”. (Ks. liite A2.)

heitä sorrettaisiin 400 vuotta: Tai ”heitä kohdeltaisiin huonosti 400 vuotta”. Tässä lainataan 1Mo 15:13:a, jonka mukaan Jumala sanoi Abramille (Abrahamille), että hänen jälkeläisiään orjuutettaisiin ja sorrettaisiin 400 vuotta. Tämä ajanjakso päättyi, kun Jehova vapautti israelilaiset Egyptin orjuudesta 14. nisankuuta 1513 eaa., joten sen on täytynyt alkaa vuonna 1913 eaa. Raamatun ajanlasku osoittaa, että tuona vuonna Abrahamin jälkeläinen Iisak joutui velipuolensa Ismaelin pilanteon kohteeksi. 19-vuotias Ismael – Saarain (Saaran) egyptiläisen palvelijan Hagarin poika – pilkkasi ja kohteli huonosti noin viisivuotiasta veljeään Iisakia ehkä siksi, että tämän oli määrä saada esikoisen perintöosuus, vaikka hän itse oli esikoinen. (1Mo 16:1–4; 21:8–10.) Myöhemmin Paavali kuvaili Ismaelin käytöstä vainoamiseksi (Ga 4:29). Asia oli selvästikin sen verran vakava, että Jehova käski Abrahamin suostua Saaran pyyntöön ja ajaa pois Ismael ja hänen äitinsä (1Mo 21:11–13). Iisak oli siis ensimmäinen Abrahamin jälkeläinen, jota sorrettiin ennustuksen mukaisesti. Nähtävästi tästä tapauksesta, josta Raamatussa kerrotaan yksityiskohtaisesti, alkoi ennustettu 400 vuotta kestävä sorto, ja se päättyi vasta israelilaisten lähtöön Egyptistä.

palvelevat minua: Tai ”palvovat minua”, ”suorittavat minulle pyhää palvelusta”. Kreikan verbi latreúō tarkoittaa palvelemista yleisessä merkityksessä, mutta joissain tekstiyhteyksissä se voidaan kääntää sanalla ”palvoa”. Jakeen loppuosassa viitataan 2Mo 3:12:een, jossa vastaava heprean verbi voidaan kääntää vastineella ”palvoa” tai ”palvella”. Raamatussa verbiä latreúō käytetään tavallisesti Jumalan palvelemisesta tai hänen palvontaansa liittyvästä palvelemisesta (Mt 4:10; Lu 1:74; 2:37; 4:8; Ro 1:9; Fil 3:3; 2Ti 1:3; Hpr 9:14; 12:28; Il 7:15; 22:3), myös pyhäkössä tai temppelissä palvelemisesta (Hpr 8:5; 9:9; 10:2; 13:10). Muutamissa tapauksissa kreikan sanaa käytetään väärän palvonnan yhteydessä, kun joku palvelee eli palvoo jotain luotua (Ap 7:42; Ro 1:25).

Iisakille syntyi Jaakob: Kreikkalaisessa tekstissä ei toisteta edellä olevia verbejä ”syntyi” ja ”ympärileikkasi”. Siksi jakeen loppuosaan sopii jompikumpi niistä tai ne molemmat, joten tämä kohta voidaan kääntää myös: ”Iisak teki samoin [ts. ympärileikkasi] Jaakobille ja Jaakob 12:lle sukujen päämiehelle.”

sukujen päämiestä: Tai ”patriarkkaa”, ”kantaisää”. Ilmausta vastaava kreikan sana patriárkhēs esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa neljä kertaa. Tässä se tarkoittaa Jaakobin 12 poikaa (1Mo 35:23–26). Sitä käytetään myös Daavidista (Ap 2:29) ja Abrahamista (Hpr 7:4).

kaikkiaan 75 henkeä: Stefanos ei ehkä viittaa mihinkään tiettyyn Raamatun heprealaisten kirjoitusten jakeeseen sanoessaan, että Egyptiin meni kaikkiaan 75 Jaakobin sukulaista. Tätä lukua ei ole Heprealaisten kirjoitusten masoreettisessa tekstissä. 1Mo 46:26:ssa sanotaan: ”Kaikkia niitä, jotka polveutuivat Jaakobista ja menivät hänen kanssaan Egyptiin, oli 66 Jaakobin poikien vaimoja lukuun ottamatta.” Jakeessa 27 jatketaan: ”Kaikkiaan Jaakobin perheeseen kuuluvia, jotka tulivat Egyptiin, oli 70.” Näissä jakeissa Jaakobin sukulaisten määrä on laskettu kahdella eri tavalla. Ensimmäiseen lukuun sisältyvät nähtävästi vain hänen biologiset jälkeläisensä ja toiseen kaikki ne, jotka asettuivat Egyptiin. Jaakobin jälkeläisiä sanotaan olleen 70 myös 2Mo 1:5:ssä ja 5Mo 10:22:ssa. Stefanoksen mainitsemaan kolmanteen lukuun 75 sisältyy ilmeisesti vielä muitakin Jaakobin sukulaisia. Jotkut arvelevat, että siihen on laskettu mukaan Joosefin poikien Manassen ja Efraimin poikia ja pojanpoikia, jotka mainitaan kreikkalaisessa Septuagintassa 1Mo 46:20:ssä. Toiset taas otaksuvat, että siihen sisältyvät Jaakobin poikien vaimot, jotka on jätetty pois 1Mo 46:26:ssa mainitusta luvusta. Luku 75 voi siis olla kaikkien sukulaisten yhteismäärä. Tämä luku voi toisaalta perustua ensimmäisellä vuosisadalla käytössä olleisiin Heprealaisiin kirjoituksiin. Tutkijat ovat jo kauan tienneet, että luku 75 on myös Septuagintassa 1Mo 46:27:ssä ja 2Mo 1:5:ssä. Lisäksi luku 75 esiintyy 2Mo 1:5:ssä kahdessa hepreankielisessä Kuolleenmeren kirjakääröjen katkelmassa, jotka löytyivät 1900-luvulla. Stefanoksen mainitsema luku perustuu ehkä johonkin näistä vanhoista teksteistä. Olipa selitys mikä tahansa, Stefanoksen mainitseman luvun taustalla on vain erilainen tapa laskea Jaakobin jälkeläisten yhteismäärä.

henkeä: Tai ”ihmistä”, ”sielua”. Kreikan sana psykhḗ, joka on Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa käännetty vastineella ”sielu”, tarkoittaa tässä elävää ihmistä. (Ks. sanasto, ”Sielu”, ja liite A2.)

tavattoman kaunis: Kreikan ilmaus merkitsee kirjaimellisesti ’Jumalalle kaunis’. Se kuvastaa seemiläistä idiomia, joka viittaa jonkin superlatiivisuuteen eli korkeimpaan asteeseen. Tässä tekstiyhteydessä se voi tarkoittaa sekä ”erittäin kaunista” että ”Jumalan silmissä kaunista” (vrt. 2Mo 2:2). Joidenkin tutkijoiden mielestä ilmaus voi viitata ihmisen fyysisten ominaisuuksien lisäksi hänen sisäisiin ominaisuuksiinsa, jotka Jumala näkee. Samanlainen rakenne esiintyy heprealaisessa alkutekstissä Jn 3:3:ssa, jossa Niniven sanotaan olevan kirjaimellisen käännöksen mukaan ”Jumalalle suuri kaupunki” (alav.), ts. ”erittäin suuri kaupunki”. (Ks. 1Mo 23:6, alav., ja Ps 36:6, alav., joissa on lisää esimerkkejä tästä rakenteesta.)

täytti 40 vuotta: Puhuessaan sanhedrinin edessä Stefanos mainitsee useita juutalaisten historiaan liittyviä seikkoja, joita ei kerrota Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa. Hän sanoo esimerkiksi, että Mooses oli 40-vuotias paetessaan Egyptistä. (Ks. Ap 7:22, 30, 53, tutkimisviitteet. Niissä on lisää Stefanoksen mainitsemia yksityiskohtia, joita ei ole Heprealaisissa kirjoituksissa.)

40 vuoden: Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ei kerrota tarkkaan, kuinka kauan Mooses oli Midianissa. Stefanos mainitsee kuitenkin sellaisia juutalaisten historiaan liittyviä seikkoja, joita ei ole muualla Raamatussa. Hän sanoo, että Mooses oli 40-vuotias paetessaan Midianiin (2Mo 2:11; Ap 7:23) ja että hän asui siellä nelisenkymmentä vuotta. Jakeessa mainittu ajanjakso kesti siis nähtävästi vuodesta 1553 vuoteen 1513 eaa. Stefanoksen sanat käyvät yksiin sen kanssa, että Mooseksen kerrotaan olleen 80-vuotias, kun hän puhui faraolle (2Mo 7:7) ja johdatti Israelin kansan pois Egyptistä, ja 120-vuotias, kun hän kuoli 40-vuotisen erämaavaelluksen päättyessä (5Mo 34:7; Ap 7:36).

enkelien välityksellä: Puhuessaan sanhedrinin edessä Stefanos mainitsee useita juutalaisten historiaan liittyviä seikkoja, joita ei kerrota Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa. Hän sanoo esimerkiksi, että Mooseksen laki annettiin enkelien välityksellä (Ga 3:19; Hpr 2:1, 2). (Ks. Ap 7:22, 23, 30, tutkimisviitteet. Niissä on lisää Stefanoksen mainitsemia yksityiskohtia, joita ei ole Heprealaisissa kirjoituksissa.)

Moosekselle opetettiin kaikkea egyptiläisten viisautta: Tai ”Mooses sai parhaan egyptiläisen koulutuksen”. Puhuessaan sanhedrinin edessä Stefanos mainitsee useita juutalaisten historiaan liittyviä seikkoja, joita ei kerrota Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa. Ainoastaan hän puhuu esimerkiksi Mooseksen Egyptissä saamasta koulutuksesta. (Ks. Ap 7:23, 30, 53, tutkimisviitteet. Niissä on lisää Stefanoksen mainitsemia yksityiskohtia, joita ei ole Heprealaisissa kirjoituksissa.)

Moosekselle opetettiin kaikkea egyptiläisten viisautta: Tai ”Mooses sai parhaan egyptiläisen koulutuksen”. Puhuessaan sanhedrinin edessä Stefanos mainitsee useita juutalaisten historiaan liittyviä seikkoja, joita ei kerrota Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa. Ainoastaan hän puhuu esimerkiksi Mooseksen Egyptissä saamasta koulutuksesta. (Ks. Ap 7:23, 30, 53, tutkimisviitteet. Niissä on lisää Stefanoksen mainitsemia yksityiskohtia, joita ei ole Heprealaisissa kirjoituksissa.)

40 vuoden: Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ei kerrota tarkkaan, kuinka kauan Mooses oli Midianissa. Stefanos mainitsee kuitenkin sellaisia juutalaisten historiaan liittyviä seikkoja, joita ei ole muualla Raamatussa. Hän sanoo, että Mooses oli 40-vuotias paetessaan Midianiin (2Mo 2:11; Ap 7:23) ja että hän asui siellä nelisenkymmentä vuotta. Jakeessa mainittu ajanjakso kesti siis nähtävästi vuodesta 1553 vuoteen 1513 eaa. Stefanoksen sanat käyvät yksiin sen kanssa, että Mooseksen kerrotaan olleen 80-vuotias, kun hän puhui faraolle (2Mo 7:7) ja johdatti Israelin kansan pois Egyptistä, ja 120-vuotias, kun hän kuoli 40-vuotisen erämaavaelluksen päättyessä (5Mo 34:7; Ap 7:36).

enkelien välityksellä: Puhuessaan sanhedrinin edessä Stefanos mainitsee useita juutalaisten historiaan liittyviä seikkoja, joita ei kerrota Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa. Hän sanoo esimerkiksi, että Mooseksen laki annettiin enkelien välityksellä (Ga 3:19; Hpr 2:1, 2). (Ks. Ap 7:22, 23, 30, tutkimisviitteet. Niissä on lisää Stefanoksen mainitsemia yksityiskohtia, joita ei ole Heprealaisissa kirjoituksissa.)

täytti 40 vuotta: Puhuessaan sanhedrinin edessä Stefanos mainitsee useita juutalaisten historiaan liittyviä seikkoja, joita ei kerrota Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa. Hän sanoo esimerkiksi, että Mooses oli 40-vuotias paetessaan Egyptistä. (Ks. Ap 7:22, 30, 53, tutkimisviitteet. Niissä on lisää Stefanoksen mainitsemia yksityiskohtia, joita ei ole Heprealaisissa kirjoituksissa.)

hän päätti: Tai ”hänelle tuli mieleen”, ”hänen sydämessään heräsi ajatus”. Kreikan ilmaus kuvastaa heprean idiomia (vrt. Jes 65:17; Jer 3:16).

israelilaisia: Tai ”Israelin kansaa”. Kirjaim. ”Israelin poikia”. (Ks. sanasto, ”Israel”.)

40 vuoden: Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ei kerrota tarkkaan, kuinka kauan Mooses oli Midianissa. Stefanos mainitsee kuitenkin sellaisia juutalaisten historiaan liittyviä seikkoja, joita ei ole muualla Raamatussa. Hän sanoo, että Mooses oli 40-vuotias paetessaan Midianiin (2Mo 2:11; Ap 7:23) ja että hän asui siellä nelisenkymmentä vuotta. Jakeessa mainittu ajanjakso kesti siis nähtävästi vuodesta 1553 vuoteen 1513 eaa. Stefanoksen sanat käyvät yksiin sen kanssa, että Mooseksen kerrotaan olleen 80-vuotias, kun hän puhui faraolle (2Mo 7:7) ja johdatti Israelin kansan pois Egyptistä, ja 120-vuotias, kun hän kuoli 40-vuotisen erämaavaelluksen päättyessä (5Mo 34:7; Ap 7:36).

enkeli: Stefanos viittaa tässä 2Mo 3:2:n kertomukseen, jossa heprealaisessa alkutekstissä lukee ”Jehovan enkeli”. Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”enkeli”, mutta muutamissa käsikirjoituksissa ja muutamissa vanhoissa erikielisissä käännöksissä on ilmaus, joka voidaan kääntää ”Herran [tai ”Jehovan”] enkeli”. Useat Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset (ks. liite C4, viitteet J7–8, 10–12, 14–17, 28) käyttävät tässä Tetragrammia, ja niissä lukee ”Jehovan enkeli”.

Jehovan ääni: Tässä osassa puhettaan (Ap 7:30–34) Stefanos viittaa 2Mo 3:2–10:n kertomukseen. Jakeessa 4 ”Jehova” puhuu Moosekselle enkelinsä välityksellä, ja jakeessa 6 ”Jehova” sanoo hänelle sanat, joita lainataan Ap 7:32:ssa. Ilmaus ”Jehovan ääni” esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”ääntä” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (esim. 1Mo 3:8; 5Mo 5:25; 13:18, alav.; 18:16; Jos 5:6, alav.; Ps 29:3–9; Jes 30:31; Da 9:10, alav.). On huomionarvoista, että kun ilmaus ”Jehovan ääni” esiintyy 5Mo 26:14; 27:10; 28:1, 62:ssa Septuagintan tekstikatkelmassa (Papyrus Fouad 266 -kokoelmassa), joka on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle eaa., Jumalan nimi on keskellä kreikkalaista tekstiä heprealaisella neliökirjoituksella. Liitteessä C selitetään, miksi Uuden maailman käännöksessä on Ap 7:31:n päätekstissä ilmaus ”Jehovan ääni”, vaikka saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee ”Herran ääni” (ks. liite C1, liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 7:31).

Jehova sanoi hänelle: Stefanos viittaa 2Mo 3:2–10:ssä olevaan kertomukseen, jossa selvästikin Jehova puhuu enkelinsä välityksellä. Suurin osa tästä jakeesta on lainausta 2Mo 3:5:stä, mutta johtolausetta vastaava ilmaus on heprealaisessa alkutekstissä 2Mo 3:7:ssä, joka kuuluu kirjaimellisesti: ”Ja Jehova sanoi.” (Ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 7:33.)

lunnaiksi: Kreikan sanaa lýtron (verbistä lýō ’päästää’, ’irrottaa’) käytettiin ei-raamatullisissa kreikkalaisissa teksteissä hinnasta, joka maksettiin orjien tai sotavankien vapauttamiseksi. Se esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa tämän jakeen lisäksi vain Mr 10:45:ssä. Samaan sanueeseen kuuluvaa sanaa antílytron käytetään 1Ti 2:6:ssa, jossa se on käännetty ”vastaaviksi lunnaiksi”. Tähän sanaryhmään kuuluvat myös sanat lytróomai ’vapauttaa’, ’lunastaa’ (Tit 2:14, alav.; 1Pi 1:18, alav.) ja apolýtrōsis, joka merkitsee ’vapautusta lunnaiden perusteella’ (Ro 3:24; 8:23; Ef 1:7; Kol 1:14; Hpr 9:15; 11:35, alav.). (Ks. sanasto.)

vapauttajaksi: Tai ”lunastajaksi”. Kreikan sana lytrōtḗs tulee verbistä lytróomai ’vapauttaa’, ’lunastaa’, ja se kuuluu samaan sanueeseen kuin substantiivi lýtron ’lunnaat’ (ks. Mt 20:28, tutkimisviite). Verbillä viitataan vapautukseen, joka saadaan Jeesuksen Kristuksen välityksellä (Lu 24:21; Tit 2:14, alav.; 1Pi 1:18, alav.). Hänen ennustettiin olevan Mooseksen kaltainen profeetta (5Mo 18:15; Ap 7:37). Aivan kuten Mooses vapautti israelilaiset Egyptistä, Jeesus Kristus voi vapauttaa koko ihmiskunnan lunastusuhrinsa perusteella.

ihmeitä: Tai ”ennusmerkkejä”. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kreikan sanaa téras käytetään aina sanan sēmeíon (’merkki’, ’ihmeteko’) kanssa ja molemmat sanat ovat monikossa (Mt 24:24; Joh 4:48; Ap 7:36; 14:3; 15:12; 2Ko 12:12). Téras tarkoittaa sellaista, mikä herättää syvää kunnioitusta tai ihmetystä. Silloin kun se viittaa selvästi sellaiseen, mikä ennakoi tulevia tapahtumia, tutkimisviitteessä tai alaviitteessä on vaihtoehtoinen käännös ”ennusmerkki”.

ihmeitä: Tai ”ennusmerkkejä”. (Ks. Ap 2:19, tutkimisviite.)

40 vuoden ajan: Nämä 40 vuotta alkoivat vuonna 1513 eaa., kun israelilaiset lähtivät Egyptistä, ja päättyivät vuonna 1473 eaa., kun he astuivat Luvattuun maahan. Ennen tätä ajanjaksoa ja sen aikana Mooses teki ihmeitä ja ihmetekoja. Esimerkiksi palattuaan Egyptiin hän teki ihmeitä ensiksi kaikkien israelilaisten vanhinten edessä (2Mo 4:29–31). Ennen Egyptistä lähtöä hän teki suuria ihmeitä faraon ja kaikkien egyptiläisten edessä. Myöhemmin hänellä oli tärkeä osa, kun farao ja hänen armeijansa tuhottiin Punaisessameressä. (2Mo 14:21–31; 15:4; 5Mo 11:2–4.) Huomattavimpia Moosekseen yhdistettyjä ihmetekoja oli se, että kansa sai päivittäin syödäkseen mannaa erämaassa. Tämä ihme jatkui 40 vuoden ajan, kunnes he alkoivat syödä Kanaanin maan satoa alkuvuodesta 1473 eaa. (2Mo 16:35; Jos 5:10–12.)

Jehova: Tässä 5Mo 18:15:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). On huomionarvoista, että eräässä varhaisessa Septuagintan katkelmassa (Papyrus Fouad 266 -kokoelmassa), joka on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle eaa., Jumalan nimi on tuossa jakeessa keskellä kreikkalaista tekstiä heprealaisella neliökirjoituksella (). (Ks. liite A5.) Lisäksi useat Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset (ks. liite C4, viitteet J7–8, 10–12, 14–18, 20, 22–24, 28) käyttävät tässä Tetragrammia. Vaikka siis jäljellä olevissa Kreikkalaisten kirjoitusten käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. (Ks. liite C.)

israelilaisille: Tai ”Israelin kansalle”. Kirjaim. ”Israelin pojille”. (Ks. sanasto, ”Israel”.)

Jumala: Tässä 5Mo 18:15:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). Tuossa jakeessa lukee ”Jumalasi Jehova”, mutta Stefanos lyhentää lainausta ja käyttää vain sanaa ”Jumala”. Pietari lainaa samaa jaetta Ap 3:22:ssa ja käyttää koko ilmausta ”Jumalanne Jehova” (ks. Ap 3:22, tutkimisviite). Jotkin Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset käyttävät tässä Jumalan nimeä, ja niissä lukee ”Jumalanne Jehova” (J7–8, 10–17) tai ”Jehova Jumala” (J28) (ks. liite C4). Muutamien kreikkalaisten käsikirjoitusten lukutavan perusteella kohta voidaan kääntää ”Herra Jumala” tai liitteessä C mainituin perustein ”Jehova Jumala”. Suurimmassa osassa kreikkalaisista käsikirjoituksista ja vanhoista erikielisistä käännöksistä lukee kuitenkin vain ”Jumala”.

seurakuntani: Kreikan sana ekklēsía esiintyy tässä ensimmäisen kerran. Se tulee kreikan sanoista ek ’ulos’ ja kaléō ’kutsua’. Sillä tarkoitetaan ihmisryhmää, joka on kutsuttu koolle tiettyä tarkoitusta, tilaisuutta tai toimintaa varten. (Ks. sanasto.) Jeesus ennustaa tässä voidelluista kristityistä koostuvan seurakunnan perustamisen. Näistä ”elävistä kivistä – – rakentuu hengellinen rakennus” (1Pi 2:4, 5). Septuagintassa tätä kreikan sanaa käytetään usein vastineena heprean sanalle qahál, joka on käännetty ”seurakunnaksi” ja joka tarkoittaa monesti koko Jumalan kansaa (5Mo 23:3; 31:30). Ap 7:38:ssa ”seurakunnaksi” sanotaan israelilaisia, jotka kutsuttiin pois Egyptistä. Vastaavasti kristityt, jotka on valittu maailmasta ja kutsuttu pimeydestä, muodostavat ”Jumalan seurakunnan” (Joh 15:19; 1Ko 1:2; 1Pi 2:9).

seurakunnan: Kreikan sana ekklēsía esiintyy tässä ensimmäisen kerran Apostolien teoissa. Se tulee kreikan sanoista ek ’ulos’ ja kaléō ’kutsua’. Sillä tarkoitetaan ihmisryhmää, joka on kutsuttu koolle tiettyä tarkoitusta, tilaisuutta tai toimintaa varten, joten se kuvailee hyvin vastaperustettua kristillistä seurakuntaa (ks. sanasto). Tätä sanaa käytetään Mt 16:18:ssa (ks. tutkimisviite), jossa Jeesus ennustaa voidelluista kristityistä koostuvan seurakunnan perustamisen. He ovat ”eläviä kiviä”, joista ”rakentuu hengellinen rakennus” (1Pi 2:4, 5). Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa sanalla ekklēsía tarkoitetaan paitsi voideltuja kristittyjä ryhmänä myös jonkin maantieteellisen alueen kaikkia kristittyjä tai jonkin paikallisen seurakunnan kristittyjä. Tässä Ap 5:11:ssä se viittaa tekstiyhteyden perusteella Jerusalemin kristilliseen seurakuntaan. (Ks. Ap 7:38, tutkimisviite.)

seurakunnan keskuudessa erämaassa: Tässä ”seurakunnaksi” sanotaan israelilaisia, jotka kutsuttiin pois Egyptistä. Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa esiintyvä heprean sana qahál, joka on Uuden maailman käännöksessä käännetty tavallisesti vastineella ”seurakunta”, tulee sanajuuresta, joka merkitsee ’kutsua koolle’, ’koota’, ’kokoontua’ (4Mo 20:8; 5Mo 4:10). Sana tarkoittaa usein israelilaisia järjestäytyneenä joukkona, esimerkiksi ilmauksissa ”Israelin seurakunta” (3Mo 16:17; Jos 8:35; 1Ku 8:14), ”tosi Jumalan seurakunta” (Ne 13:1) ja ”Jehovan seurakunta” (4Mo 20:4; 5Mo 23:2, 3; 1Ai 28:8; Mi 2:5). Septuagintassa heprean sana qahál on usein käännetty kreikan sanalla ekklēsía (esim. Ps 22:22 [21:23, LXX]), jota käytetään Kreikkalaisissa kirjoituksissa ”seurakunnan” vastineena. (Ks. Mt 16:18; Ap 5:11; tutkimisviitteet.)

palvelemaan taivaan armeijaa: Tai ”suorittamaan pyhää palvelusta taivaan armeijalle”. ”Taivaan armeija” viittaa taivaankappaleisiin.

todistuksen teltta: Tai ”todistuksen pyhäkköteltta”. Tämä ilmaus on Septuagintassa ”kohtaamistelttaa” vastaavan heprean ilmauksen vastineena, mikä on saattanut vaikuttaa Luukkaan sanavalintaan tässä jakeessa (2Mo 27:21; 28:43; 4Mo 1:1). ”Todistuksen teltassa” oli Israelin erämaavaelluksen aikana liiton arkku, jossa säilytettiin pääasiassa ”kahta laintaulua” eli ”kahta todistuksen taulua”. Näissä tekstiyhteyksissä ”todistus” tarkoittaa tavallisesti kymmentä käskyä, jotka oli kirjoitettu kivitauluihin. (2Mo 25:16, alav., 21, 22; 31:18, alav.; 32:15, alav.) ”Todistusta” vastaava heprean sana voidaan kääntää myös sanalla ”muistutus”. Arkku oli pyhä arkisto, jossa säilytettiin pyhiä muistutuksia eli todistusta. (Ks. sanasto, ”Kaikkeinpyhin” ja ”Liiton arkku”.)

mallin: Tai ”suunnitelman”, ”esikuvan”. Tässä käytetyllä kreikan sanalla týpos on sama merkitys Hpr 8:5:ssä ja Septuagintassa 2Mo 25:40:ssä.

Joosuan: Luukas käyttää kreikkalaista nimeä Iēsū́s, joka on heprealaisen nimen Jehosua ja sen lyhentymän Joosua (merk. ’Jehova on pelastus’) vastine. Tässä jakeessa tuolla nimellä tarkoitetaan Israelin johtajaa, joka vei kansan Luvattuun maahan (5Mo 3:28; 31:7; Jos 1:1, 2). Raamatun aikoina se oli yleinen nimi juutalaisten keskuudessa. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa mainitaan neljä miestä, joista käytetään kreikkalaista nimeä Iēsū́s: Joosua, Nunin poika ja Mooseksen seuraaja (Ap 7:45; Hpr 4:8); eräs Jeesuksen Kristuksen esi-isä (Lu 3:29); Jeesus Kristus itse (Mt 1:21); eräs Paavalin kristitty työtoveri, joka oli ilmeisesti juutalainen (Kol 4:11). Josefus mainitsee vielä useita muita samannimisiä henkilöitä. Nimen latinalainen muoto on Iesus. (Ks. liite A4.)

käsin tehdyissä rakennuksissa: Tai ”käsin tehdyissä paikoissa”. Ilmausta ”käsin tehty” vastaava kreikan sana kheiropoíētos esiintyy myös Ap 17:24:ssä ja Hpr 9:11, 24:ssä.

Jehova: Tässä Jes 66:1:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). Johtolause sanoo Jehova vastaa Jes 66:1:n alussa olevaa lausetta ”Näin sanoo Jehova” ja rinnastuu myös seuraavan jakeen puolivälissä olevaan lauseeseen ”julistaa Jehova” (Jes 66:2). (Ks. liite C.)

itsepäiset: Kirjaim. ”jäykkäniskaiset”. Kreikan sana esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain tässä kohdassa, mutta Septuagintassa sitä käytetään muutamia kertoja samaa merkitsevän heprean ilmauksen vastineena (2Mo 33:3, alav., 5; 34:9, alav.; 5Mo 9:6, alav.; San 29:1, alav.).

joiden sydän ja korvat ovat ympärileikkaamattomat: Tämä kielikuva tarkoittaa itsepäisyyttä ja piittaamattomuutta, ja se juontuu Raamatun heprealaisista kirjoituksista (3Mo 26:41, alav.; Jer 9:25, 26; Hes 44:7, 9). Jer 6:10:ssä kirjaimellinen ilmaus ”heidän korvansa on ympärileikkaamaton” (alav.) on käännetty sanoilla ”heidän korvansa ovat suljetut”. Ihminen, jonka sydän ja korvat ovat ympärileikkaamattomat, ei siis välitä Jumalan ohjauksesta eikä toimi sen mukaan.

oikeamielisen: Tai ”vanhurskaan”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

Moosekselle opetettiin kaikkea egyptiläisten viisautta: Tai ”Mooses sai parhaan egyptiläisen koulutuksen”. Puhuessaan sanhedrinin edessä Stefanos mainitsee useita juutalaisten historiaan liittyviä seikkoja, joita ei kerrota Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa. Ainoastaan hän puhuu esimerkiksi Mooseksen Egyptissä saamasta koulutuksesta. (Ks. Ap 7:23, 30, 53, tutkimisviitteet. Niissä on lisää Stefanoksen mainitsemia yksityiskohtia, joita ei ole Heprealaisissa kirjoituksissa.)

täytti 40 vuotta: Puhuessaan sanhedrinin edessä Stefanos mainitsee useita juutalaisten historiaan liittyviä seikkoja, joita ei kerrota Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa. Hän sanoo esimerkiksi, että Mooses oli 40-vuotias paetessaan Egyptistä. (Ks. Ap 7:22, 30, 53, tutkimisviitteet. Niissä on lisää Stefanoksen mainitsemia yksityiskohtia, joita ei ole Heprealaisissa kirjoituksissa.)

40 vuoden: Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ei kerrota tarkkaan, kuinka kauan Mooses oli Midianissa. Stefanos mainitsee kuitenkin sellaisia juutalaisten historiaan liittyviä seikkoja, joita ei ole muualla Raamatussa. Hän sanoo, että Mooses oli 40-vuotias paetessaan Midianiin (2Mo 2:11; Ap 7:23) ja että hän asui siellä nelisenkymmentä vuotta. Jakeessa mainittu ajanjakso kesti siis nähtävästi vuodesta 1553 vuoteen 1513 eaa. Stefanoksen sanat käyvät yksiin sen kanssa, että Mooseksen kerrotaan olleen 80-vuotias, kun hän puhui faraolle (2Mo 7:7) ja johdatti Israelin kansan pois Egyptistä, ja 120-vuotias, kun hän kuoli 40-vuotisen erämaavaelluksen päättyessä (5Mo 34:7; Ap 7:36).

enkelien välityksellä: Puhuessaan sanhedrinin edessä Stefanos mainitsee useita juutalaisten historiaan liittyviä seikkoja, joita ei kerrota Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa. Hän sanoo esimerkiksi, että Mooseksen laki annettiin enkelien välityksellä (Ga 3:19; Hpr 2:1, 2). (Ks. Ap 7:22, 23, 30, tutkimisviitteet. Niissä on lisää Stefanoksen mainitsemia yksityiskohtia, joita ei ole Heprealaisissa kirjoituksissa.)

kiristelevät hampaitaan: Tai ”purevat hampaansa yhteen”. Ilmaus voi kuvata tuskaa, epätoivoa ja vihaa, joihin saattaa liittyä katkeraa puhetta ja aggressiivista käytöstä.

he raivostuivat ja: Tai ”se viilsi heidän sydäntään ja he”. Vastineella ”raivostua” käännetty kreikan sana esiintyy vain tässä ja Ap 5:33:ssa. Se merkitsee kirjaimellisesti ’sahata läpi’, mutta molemmissa esiintymiskohdissa sitä käytetään kuvaannollisesti voimakkaasta tunnereaktiosta.

alkoivat kiristellä hänelle hampaitaan: Tai ”purivat hampaansa yhteen”. Ilmaus voi kuvata tuskaa, epätoivoa ja vihaa, joihin saattaa liittyä katkeraa puhetta ja aggressiivista käytöstä. Tässä tekstiyhteydessä se selvästikin viittaa hillittömään raivoon. (Job 16:9; ks. Mt 8:12, tutkimisviite.)

oikealle puolelleen – – vasemmalle: Kumpaankin paikkaan liittyy joissain asiayhteyksissä kunniaa ja valtaa (Mt 20:21, 23), mutta huomattavin kunniapaikka on aina oikealla puolella (Ps 110:1; Ap 7:55, 56; Ro 8:34). Tässä ja Mt 25:34, 41:ssä asetetaan kuitenkin selvästi vastakkain kuninkaan suosioon pääsevien paikka hänen oikealla puolellaan ja hänen epäsuosioonsa joutuvien paikka hänen vasemmalla puolellaan (vrt. Sr 10:2, alaviitteet).

toisen istua oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi: Tässä kumpaankin paikkaan liittyy kunniaa ja valtaa, mutta huomattavin kunniapaikka on aina oikealla puolella (Ps 110:1; Ap 7:55, 56; Ro 8:34; ks. Mt 25:33, tutkimisviite).

voimakkaan Jumalan oikealla puolella: Tai ”Jumalan voiman oikealla puolella”. Hallitsijan oikealla puolella istui se, joka oli arvojärjestyksessä hänestä seuraava (Ps 110:1; Ap 7:55, 56). Sanoja ”voimakkaan – – oikealla puolella” vastaava kreikan ilmaus esiintyy myös rinnakkaiskertomuksissa Mt 26:64:ssä ja Mr 14:62:ssa, joissa se on käännetty ”voiman oikealla puolella”. Se että Ihmisen Poika istuu ”voimakkaan Jumalan oikealla puolella”, voi viitata siihen, että Jeesus olisi täynnä voimaa tai hän saisi paljon valtaa. (Mr 14:62; ks. Mt 26:64, tutkimisviite.)

Jeesuksen, joka seisoi Jumalan oikealla puolella: Ps 110:1:ssä oli ennustettu, että Jeesus olisi taivaassa Jumalan oikealla puolella, ja Stefanos oli ensimmäinen, joka kertoi nähneensä sen. Jonkun oikealla puolella olevalla paikalla oli paljon symboliarvoa. Hallitsijan oikealle puolelle pääsi se, joka oli arvojärjestyksessä hänestä seuraava (Ro 8:34; 1Pi 3:22) tai joka oli hänen suosiossaan. (Ks. Mt 25:33; Mr 10:37; Lu 22:69; tutkimisviitteet.)

Saul-nimisen: Merk. ’[Jumalalta] pyydetty’, ’[Jumalalta] kysytty’, ’[Jumalalta] tiedusteltu’. Saul tunnetaan myös roomalaisella nimellä Paavali. Hän kuului ”Benjaminin heimoon” ja oli ”heprealaisille syntynyt heprealainen” (Fil 3:5). Koska hänellä oli Rooman kansalaisuus syntymästä saakka (Ap 22:28), hän todennäköisesti sai roomalaisen nimen Paavali (lat. Paulus ’pieni’, ’vähäinen’) vanhemmiltaan. Hänellä oli siis nämä kaksi nimeä luultavasti lapsesta asti. Juutalaiset vanhemmat antoivat hänelle nimen Saul ehkä monestakin syystä. Nimellä oli pitkät perinteet benjaminilaisten keskuudessa, koska Israelin ensimmäinen kuningas oli ollut benjaminilainen Saul (1Sa 9:2; 10:1; Ap 13:21). Nimen valintaan saattoi vaikuttaa myös sen merkitys. Kolmas mahdollisuus on se, että hänen isänsä oli nimeltään Saul, ja poika nimettiin isänsä mukaan (vrt. Lu 1:59). Olipa syy mikä tahansa, hän varmaankin käytti heprealaista nimeä Saul toisten juutalaisten keskuudessa, varsinkin opiskellessaan fariseukseksi ja eläessään fariseusten tapaan (Ap 22:3). Nähtävästi hänet tunnettiin etupäässä heprealaisella nimellään vielä yli kymmenen vuotta sen jälkeen kun hänestä oli tullut kristitty (Ap 11:25, 30; 12:25; 13:1, 2, 9).

Jehova: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” (Kýrios). Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa tuo arvonimi voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä se viittaa Jehova Jumalaan seuraavista syistä. Stefanoksen sanat muistuttavat Lu 23:34:ssä olevia Jeesuksen sanoja ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät”. Sana Kýrios esiintyy kolme kertaa Luukkaan muistiinmerkitsemässä Stefanoksen puheessa Ap 7:2–53:ssa. Joka kerta se on jakeessa, jossa lainataan Heprealaisia kirjoituksia tai viitataan niihin, ja kaikissa näissä Heprealaisten kirjoitusten kohdissa tarkoitetaan selvästi Jumalaa. (Ks. Ap 7:31, 33, 49, tutkimisviitteet.) Monet kommentaattorit ja kääntäjät ovat sillä kannalla, että Kýrios tarkoittaa näissä kolmessa jakeessa Jehovaa (ks. liite C). Sana Kýrios esiintyy myös Ap 7:59:ssä, mutta siinä Stefanos itse käyttää ilmausta ”Herra Jeesus”. Tämä ei silti tarkoita, että Ap 7:60:ssä Kýrios viittaisi Jeesukseen, vaikka jotkut väittävät niin. Stefanoksen puheessa on luonnollinen tauko jakeiden 59 ja 60 välillä. Hän oli seissyt vihollistensa edessä, ja sitten hän laskeutui polvilleen todennäköisesti rukoillakseen Jehovaa (vrt. jakeisiin, joissa polvistuminen yhdistetään Jumalan rukoilemiseen: Lu 22:41; Ap 9:40; 20:36; 21:5). Näyttää siis siltä, että hänen viimeiset sanansa ovat rukous kaikkivaltiaalle Jumalalle Jehovalle. Lisäksi Ap 7:56:n mukaan Stefanos näki ”taivaan auenneena ja Ihmisen Pojan, joka seisoo Jumalan oikealla puolella”, joten on ymmärrettävää, että hän olisi puhutellut ensin Jeesusta jakeessa 59 ja sitten Jehovaa jakeessa 60. Useat Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset (ks. liite C4, viitteet J17–18, 22–23) käyttävät Tetragrammia jakeessa 60 mutta eivät jakeessa 59 olevan ilmauksen ”Herra Jeesus” vastineena. (Ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 7:60.)

hän pyysi: ”Herra Jeesus”: Jakeiden 55 ja 56 mukaan Stefanos näki näyssä ”taivaan auenneena ja Ihmisen Pojan, joka seisoo Jumalan oikealla puolella”. Hän siis erotti selvästi Jeesuksen ja Jehovan. Stefanos tiesi, että Jehova oli antanut Jeesukselle vallan herättää kuolleita. Siksi oli luonnollista, että hän puhui suoraan Jeesukselle, jonka hän oli juuri nähnyt näyssä, ja pyysi tätä varjelemaan hänen henkeään eli elämänvoimaansa. (Joh 5:27–29.) Stefanos puhutteli Jeesusta sanoilla ”Herra Jeesus [kreik. Kýrie Iēsū́]”. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta, mutta tässä tekstiyhteys osoittaa selvästi, että Kýrios tarkoittaa Jeesusta. Verbillä ”pyytää” käännetty kreikan verbi (epikaléō) ei ole sama verbi, jota Kreikkalaisissa kirjoituksissa tavallisesti käytetään rukoilemisesta. Se on kuitenkin monissa raamatunkäännöksissä käännetty tässä verbillä ”rukoilla”, mistä saa sellaisen kuvan, että Stefanos rukoili suoraan Jeesusta. Luotettavien hakuteosten mukaan tässä käytetty kreikan verbi merkitsee ’kutsua’, ’huutaa avuksi’, ’vedota auktoriteettiin’, ja näin se usein käännetäänkin (Ap 2:21; 9:14; Ro 10:13; 2Ti 2:22). Paavalin vetoomuksessa ”Vetoan keisariin!” esiintyy sama kreikan sana (Ap 25:11). Ei siis ole mitään syytä ajatella, että Stefanos rukoili Jeesusta. Koska hän oli juuri nähnyt Jeesuksen näyssä, hänestä tuntui, että hän saattoi vapaasti esittää pyyntönsä Jeesukselle. (Ks. Ap 7:60, tutkimisviite.)

Jehovan ääni: Tässä osassa puhettaan (Ap 7:30–34) Stefanos viittaa 2Mo 3:2–10:n kertomukseen. Jakeessa 4 ”Jehova” puhuu Moosekselle enkelinsä välityksellä, ja jakeessa 6 ”Jehova” sanoo hänelle sanat, joita lainataan Ap 7:32:ssa. Ilmaus ”Jehovan ääni” esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”ääntä” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (esim. 1Mo 3:8; 5Mo 5:25; 13:18, alav.; 18:16; Jos 5:6, alav.; Ps 29:3–9; Jes 30:31; Da 9:10, alav.). On huomionarvoista, että kun ilmaus ”Jehovan ääni” esiintyy 5Mo 26:14; 27:10; 28:1, 62:ssa Septuagintan tekstikatkelmassa (Papyrus Fouad 266 -kokoelmassa), joka on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle eaa., Jumalan nimi on keskellä kreikkalaista tekstiä heprealaisella neliökirjoituksella. Liitteessä C selitetään, miksi Uuden maailman käännöksessä on Ap 7:31:n päätekstissä ilmaus ”Jehovan ääni”, vaikka saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee ”Herran ääni” (ks. liite C1, liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 7:31).

Jehova sanoi hänelle: Stefanos viittaa 2Mo 3:2–10:ssä olevaan kertomukseen, jossa selvästikin Jehova puhuu enkelinsä välityksellä. Suurin osa tästä jakeesta on lainausta 2Mo 3:5:stä, mutta johtolausetta vastaava ilmaus on heprealaisessa alkutekstissä 2Mo 3:7:ssä, joka kuuluu kirjaimellisesti: ”Ja Jehova sanoi.” (Ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 7:33.)

Jehova: Tässä Jes 66:1:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). Johtolause sanoo Jehova vastaa Jes 66:1:n alussa olevaa lausetta ”Näin sanoo Jehova” ja rinnastuu myös seuraavan jakeen puolivälissä olevaan lauseeseen ”julistaa Jehova” (Jes 66:2). (Ks. liite C.)

ei ole kuollut vaan nukkuu: Kuolemaa verrataan Raamatussa usein uneen (Ps 13:3; Joh 11:11–14; Ap 7:60; 1Ko 7:39; 15:51; 1Te 4:13). Jeesus aikoi herättää tytön takaisin eloon. Hän sanoi nämä sanat ehkä osoittaakseen, että aivan niin kuin ihmiset voidaan herättää syvästä unesta, heidät voidaan herättää kuolleista. Jeesuksen voima herättää tyttö kuolleista tuli hänen Isältään, ”joka tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu sitä, mitä ei ole, ikään kuin se olisi” (Ro 4:17).

on nukahtanut: Kuolemaa verrataan Raamatussa usein uneen (Ps 13:3; Mr 5:39; Ap 7:60; 1Ko 7:39; 15:51; 1Te 4:13). Jeesus aikoi herättää Lasaruksen takaisin eloon. Hän sanoi nämä sanat ehkä osoittaakseen, että aivan niin kuin ihmiset voidaan herättää syvästä unesta, heidät voidaan herättää kuolleista. Jeesuksen voima herättää Lasarus kuolleista tuli hänen Isältään, ”joka tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu sitä, mitä ei ole, ikään kuin se olisi” (Ro 4:17). (Ks. Mr 5:39; Ap 7:60, tutkimisviitteet.)

Jehova: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” (Kýrios). Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa tuo arvonimi voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä se viittaa Jehova Jumalaan seuraavista syistä. Stefanoksen sanat muistuttavat Lu 23:34:ssä olevia Jeesuksen sanoja ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät”. Sana Kýrios esiintyy kolme kertaa Luukkaan muistiinmerkitsemässä Stefanoksen puheessa Ap 7:2–53:ssa. Joka kerta se on jakeessa, jossa lainataan Heprealaisia kirjoituksia tai viitataan niihin, ja kaikissa näissä Heprealaisten kirjoitusten kohdissa tarkoitetaan selvästi Jumalaa. (Ks. Ap 7:31, 33, 49, tutkimisviitteet.) Monet kommentaattorit ja kääntäjät ovat sillä kannalla, että Kýrios tarkoittaa näissä kolmessa jakeessa Jehovaa (ks. liite C). Sana Kýrios esiintyy myös Ap 7:59:ssä, mutta siinä Stefanos itse käyttää ilmausta ”Herra Jeesus”. Tämä ei silti tarkoita, että Ap 7:60:ssä Kýrios viittaisi Jeesukseen, vaikka jotkut väittävät niin. Stefanoksen puheessa on luonnollinen tauko jakeiden 59 ja 60 välillä. Hän oli seissyt vihollistensa edessä, ja sitten hän laskeutui polvilleen todennäköisesti rukoillakseen Jehovaa (vrt. jakeisiin, joissa polvistuminen yhdistetään Jumalan rukoilemiseen: Lu 22:41; Ap 9:40; 20:36; 21:5). Näyttää siis siltä, että hänen viimeiset sanansa ovat rukous kaikkivaltiaalle Jumalalle Jehovalle. Lisäksi Ap 7:56:n mukaan Stefanos näki ”taivaan auenneena ja Ihmisen Pojan, joka seisoo Jumalan oikealla puolella”, joten on ymmärrettävää, että hän olisi puhutellut ensin Jeesusta jakeessa 59 ja sitten Jehovaa jakeessa 60. Useat Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset (ks. liite C4, viitteet J17–18, 22–23) käyttävät Tetragrammia jakeessa 60 mutta eivät jakeessa 59 olevan ilmauksen ”Herra Jeesus” vastineena. (Ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 7:60.)

hän nukkui pois: Raamatussa sanoilla ”nukkua” ja ”nukahtaa” tarkoitetaan sekä kirjaimellista nukkumista (Mt 28:13; Lu 22:45; Joh 11:12; Ap 12:6) että kuoleman unta (Joh 11:11; Ap 7:60; 13:36; 1Ko 7:39; 15:6, 51; 2Pi 3:4). Kun nämä sanat esiintyvät tekstiyhteyksissä, joissa puhutaan kuolemasta, raamatunkääntäjät käyttävät usein esimerkiksi ilmausta ”nukkua pois” tai yksinkertaisesti ”kuolla”, mikä auttaa lukijaa ymmärtämään asian oikein. Raamatussa sanalla ”nukkua” kuvaillaan niitä, jotka ovat kuolleet Aadamilta perityn synnin ja kuoleman takia. (Ks. Mr 5:39; Joh 11:11; tutkimisviitteet.)

Media

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS (TUTKIMISLAITOS)
Apostolien teot 7
suomi
Lue Raamattua verkossa.
https://cms-imgp.jw-cdn.org/img/p/1001070103/univ/art/1001070103_univ_sqr_xl.jpg
nwtsty