Minä vakuutan: Tässä käytetty kreikan sana amḗn on translitterointi heprean sanasta ʼamén, joka merkitsee ’olkoon niin’, ’varmasti’. Jeesus käytti usein tätä ilmausta ennen jotain toteamusta, lupausta tai ennustusta ja korosti näin sen ehdotonta luotettavuutta ja varmuutta. Joidenkin tutkijoiden mukaan Jeesuksen tapa käyttää tätä ilmausta on ainutlaatuinen pyhässä kirjallisuudessa. Johanneksen evankeliumissa Jeesus toistaa ilmauksen aina kaksi kertaa peräkkäin (amḗn amḗn), jolloin se on käännetty vastineella ”minä todella vakuutan”. (Ks. Joh 1:51, tutkimisviite.)

Minä vakuutan: Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.

myllynkivi, jollaista aasi pyörittää: Tai ”valtava myllynkivi”. Kirjaim. ”aasin myllynkivi”. Tällainen myllynkivi oli todennäköisesti läpimitaltaan 1,2–1,5 m, ja se oli niin painava, että sen pyörittämiseen tarvittiin aasi.

kompastuskivien: ”Kompastuskiveksi” käännetyn kreikan sanan skándalon ajatellaan tarkoittaneen alun perin ansaa; joidenkin mielestä se oli ansassa oleva keppi, johon syötti kiinnitettiin. Kun sanan merkitys laajeni, se alkoi tarkoittaa mitä tahansa estettä, johon saattoi kompastua tai kaatua. Kuvaannollisesti ”kompastuskivi” tarkoittaa tekoa tai tilannetta, joka saa ihmisen toimimaan väärin, kompastumaan tai kaatumaan moraalisesti tai lankeamaan syntiin. Mt 18:8, 9:ssä samaan sanueeseen kuuluva verbi skandalízō ’kompastuttaa’ voidaan kääntää ”saada joku tekemään syntiä” tai ”tulla jollekin ansaksi”.

hakkaa se irti: Jeesus käytti tässä hyperbolaa. Hän osoitti, että ihmisen pitäisi olla valmis luopumaan jostain yhtä arvokkaasta kuin on käsi, jalka tai silmä ennemmin kuin antaa sen saada häntä olemaan uskoton ja tekemään syntiä (Mt 18:9). Hän ei selvästikään kehottanut silpomaan itseään eikä antanut ymmärtää, että ihmisen olisi jotenkin pakko alistua raajojen tai silmien tahtoon. Hän tarkoitti, että ihmisen pitäisi kuolettaa ruumiinjäsenensä – suhtautua siihen ikään kuin se olisi leikattu irti ruumiista – sen sijaan että antaisi sen johtaa synnin tekemiseen (vrt. Kol 3:5). Ihmisen ei pitäisi antaa minkään estää häntä saamasta elämää.

Gehennaan: Ks. Mt 5:22, tutkimisviite, ja sanasto.

Gehennaan: Ilmaus tulee heprean sanoista gē hinnóm ’Hinnominlaakso’. Laakso sijaitsi muinaisen Jerusalemin etelä- ja lounaispuolella (ks. liite B12, kartta ”Jerusalem ja sen ympäristö”). Jeesuksen aikana laaksossa poltettiin jätteitä, joten sana ”Gehenna” kuvasi sopivasti täydellistä tuhoa. (Ks. sanasto.)

enkelien: Tai ”sanansaattajien”, ”viestinviejien”. Kreikan sana ángelos ja vastaava heprean sana malʼákh esiintyvät Raamatussa lähes 400 kertaa. Molempien sanojen perusmerkitys on ’sanansaattaja’, ’viestinviejä’. Kun tarkoitetaan henkiolentoa, joka välittää sanomia, nuo sanat käännetään vastineella ”enkeli”, mutta kun tarkoitetaan selvästi ihmistä, käytetään vastinetta ”viestinviejä” tai ”sanansaattaja”. Tavallisesti tekstiyhteys osoittaa, kumpaa tarkoitetaan, mutta kun molemmat ovat mahdollisia, alaviitteessä on usein vaihtoehtoinen käännös. (1Mo 16:7; 32:3; Job 4:18, alav.; 33:23, alav.; Sr 5:6, alav.; Jes 63:9, alav.; Mt 1:20; Il 22:8; ks. sanasto.) Runsaasti kuvakieltä sisältävässä Ilmestyskirjassa enkelit voivat joissain kohdissa tarkoittaa ihmisiä (Il 2:1, 8, 12, 18; 3:1, 7, 14).

Se on hänen enkelinsä: ”Enkeliä” vastaavat heprean ja kreikan sanat merkitsevät molemmat ’sanansaattajaa’, ’viestinviejää’ (ks. Joh 1:51, tutkimisviite). Ne jotka puhuivat ”hänen [Pietarin] enkelistään”, arvelivat ehkä, että portilla oli häntä edustava enkelisanansaattaja. Ilmeisesti jotkut juutalaiset uskoivat, että jokaisella Jumalan palvelijalla oli oma enkeli, eräänlainen suojelusenkeli, mutta Raamattu ei suoranaisesti opeta näin. Jeesuksen opetuslapset kuitenkin tiesivät, että läpi historian enkelit olivat auttaneet Jumalan palvelijoita henkilökohtaisesti. Esimerkiksi Jaakob mainitsi ”enkelin, joka oli vapauttanut – – [hänet] kaikesta onnettomuudesta” (1Mo 48:16). Lisäksi puhuessaan opetuslapsistaan Jeesus sanoi: ”Heidän enkeleillään taivaassa on aina pääsy taivaassa olevan Isäni luo.” Tämä osoittaa, että enkelit ovat aktiivisesti kiinnostuneita jokaisesta Jeesuksen opetuslapsesta. (Ks. Mt 18:10, tutkimisviite.) Marian taloon kokoontuneet opetuslapset eivät varmasti ajatelleet, että Pietari itse olisi näyttäytynyt jonkinlaisessa enkelin hahmossa, ikään kuin hän olisi kuollut ja olisi nyt ollut henki. He tiesivät, mitä Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa sanotaan kuolleiden tilasta (Sr 9:5, 10).

heidän enkeleillään: Jehova vakuuttaa palvelijoilleen sekä Raamatun heprealaisissa että kreikkalaisissa kirjoituksissa, että hänen näkymätön enkeliarmeijansa on aina suojelemassa heitä (2Ku 6:15–17; Ps 34:7; 91:11; Ap 5:19; Hpr 1:14). ”Enkeliksi” käännettyjen alkukielisten sanojen perusmerkitys on ’sanansaattaja’, ’viestinviejä’ (ks. Joh 1:51, tutkimisviite). Näitä pieniä (eli opetuslapsia) ja ”heidän enkeleitään” koskevat Jeesuksen sanat eivät välttämättä tarkoita sitä, että jokaiselle uskolliselle kristitylle olisi määrätty oma suojelusenkeli. Enkelit kuitenkin huolehtivat kaikkien tosi kristittyjen hengellisestä hyvinvoinnista ja ovat aktiivisesti kiinnostuneita jokaisesta Kristuksen opetuslapsesta. (Ks. Ap 12:15, tutkimisviite.)

enkeleillään taivaassa on aina pääsy taivaassa olevan Isäni luo: Kirjaim. ”enkelinsä taivaassa näkevät aina taivaassa olevan Isäni kasvot”. Vain henkiolennot voivat nähdä Jumalan kasvot, koska he pääsevät sinne, missä Jumala on (2Mo 33:20).

Joissain käsikirjoituksissa on sanat ”Ihmisen Poika tuli näet pelastamaan sitä, mikä oli kadonnut”, mutta niitä ei ole varhaisimmissa ja luotettavimmissa käsikirjoituksissa. Lu 19:10:ssä samanlaiset sanat kuuluvat Jumalan hengen ohjauksessa kirjoitettuun tekstiin. Joidenkin mielestä joku muinainen jäljentäjä lainasi nämä sanat Luukkaan kertomuksesta. (Ks. liite A3.)

Isäni: Joissain vanhoissa käsikirjoituksissa lukee ”Isänne”.

veljesi: Ks. Mt 5:23, tutkimisviite.

veljelläsi: Joissain tekstiyhteyksissä kreikan sana adelfós (’veli’) voi viitata kirjaimelliseen sukulaisuussuhteeseen. Tässä se kuitenkin viittaa hengelliseen sukulaisuuteen ja tarkoittaa toista Jumalan palvojaa, sillä tekstiyhteydessä puhutaan palvomisesta Jehovan temppelissä Jeesuksen aikana. Joissain muissa tekstiyhteyksissä sana voi viitata yleisesti lähimmäiseen.

seurakuntani: Kreikan sana ekklēsía esiintyy tässä ensimmäisen kerran. Se tulee kreikan sanoista ek ’ulos’ ja kaléō ’kutsua’. Sillä tarkoitetaan ihmisryhmää, joka on kutsuttu koolle tiettyä tarkoitusta, tilaisuutta tai toimintaa varten. (Ks. sanasto.) Jeesus ennustaa tässä voidelluista kristityistä koostuvan seurakunnan perustamisen. Näistä ”elävistä kivistä – – rakentuu hengellinen rakennus” (1Pi 2:4, 5). Septuagintassa tätä kreikan sanaa käytetään usein vastineena heprean sanalle qahál, joka on käännetty ”seurakunnaksi” ja joka tarkoittaa monesti koko Jumalan kansaa (5Mo 23:3; 31:30). Ap 7:38:ssa ”seurakunnaksi” sanotaan israelilaisia, jotka kutsuttiin pois Egyptistä. Vastaavasti kristityt, jotka on valittu maailmasta ja kutsuttu pimeydestä, muodostavat ”Jumalan seurakunnan” (Joh 15:19; 1Ko 1:2; 1Pi 2:9).

seurakunnalle: Mooseksen lain alaisuudessa seurakuntaa edustivat oikeusasioissa tuomarit ja vastuulliset miehet (5Mo 16:18). Jeesuksen aikana väärinteot käsiteltiin paikallisissa tuomioistuimissa, jotka koostuivat juutalaisten vanhimmista (Mt 5:22). Myöhemmin pyhä henki nimitti kuhunkin kristilliseen seurakuntaan miehiä, joiden vastuulla oli tuomitseminen (Ap 20:28; 1Ko 5:1–5, 12, 13). (Ks. Mt 16:18, tutkimisviite, ja sanasto, joissa selitetään sanan ”seurakunta” merkitystä.)

kuin muuhun kansaan kuuluvaan ja kuin veronkantajaan: Ts. sellaisiin, joiden kanssa juutalaiset eivät olleet tekemisissä enempää kuin oli välttämätöntä. (Vrt. Ap 10:28.)

sidot – – päästät vapaaksi: Tai ”lukitset – – avaat”. Tarkoittaa ilmeisesti päätöksiä, joilla kielletään tai sallitaan jokin toiminta tai kehitysvaihe. (Vrt. Mt 18:18, tutkimisviite.)

on jo sidottu – – on jo päästetty vapaaksi: Kreikan poikkeuksellinen verbirakenne (olla-verbin futuuriin yhdistetään passiivin partisiipin perfekti verbeistä ”sitoa” ja ”päästää vapaaksi”) osoittaa, että päättäisipä Pietari mitä tahansa (”minkä sinä sidot”, ”minkä sinä päästät vapaaksi”), vastaava päätös olisi jo tehty taivaassa. Pietari ei siis tekisi päätöstä ennen kuin taivaassa olisi tehty päätös. (Vrt. Mt 18:18, tutkimisviite.)

kaikki, mitä te sidotte – – päästätte vapaaksi: Tässä tekstiyhteydessä ”sitoa” merkitsee ilmeisesti ’pitää syyllisenä’, ’todeta syylliseksi’ ja ”päästää vapaaksi” merkitsee ’vapauttaa syytteestä’, ’todeta syyttömäksi’. Monikollinen pronomini ”te” osoittaa, että Pietarin lisäksi myös muut tekisivät tällaisia päätöksiä. (Vrt. Mt 16:19, tutkimisviite.)

on jo sidottu – – on jo päästetty vapaaksi: Kreikan poikkeuksellinen verbirakenne (olla-verbin futuuriin yhdistetään passiivin partisiipin perfekti verbeistä ”sitoa” ja ”päästää vapaaksi”) osoittaa, että päättäisivätpä opetuslapset mitä tahansa (”kaikki, mitä te sidotte”, ”kaikki, mitä te päästätte vapaaksi”), vastaava päätös olisi jo tehty taivaassa. Opetuslapset eivät siis tekisi päätöstä ennen kuin taivaassa olisi tehty päätös, ja heidän päätöksensä perustuisivat periaatteisiin, jotka oli jo määritelty taivaassa. Tässä ei tarkoiteta sitä, että maan päällä tehty päätös saisi taivaasta tukea tai vahvistuksen, vaan sitä, että opetuslapset saisivat taivaasta ohjausta. Tällaista ohjausta tosiaan tarvittaisiin, jotta maan päällä tehtävät päätökset olisivat sopusoinnussa taivaassa jo tehtyjen päätösten kanssa. (Vrt. Mt 16:19, tutkimisviite.)

teille – – teistä – – he – – heidän: Kreikkalaisessa tekstissä käytetään jakeen alkuosassa pronominia ”te” ja loppuosassa pronominia ”he”, mutta niillä viitataan ilmeisesti samoihin ihmisiin. Siksi joissain raamatunkäännöksissä jakeen loppuosa kuuluu: ”– – että te pyydätte jotain tärkeää, taivaallinen Isäni antaa sen teille.”

77 kertaa: Kirjaim. ”seitsemänkymmentä kertaa seitsemän”. Tämä kreikan ilmaus voi merkitä joko ’70 ja 7’ (77 kertaa) tai ’70 kerrottuna 7:llä’ (490 kertaa). Samaa ilmausta käytetään Septuagintassa 1Mo 4:24:ssä vastineena heprean ilmaukselle ”77 kertaa”, mikä tukee käännöstä ”77 kertaa”. Ymmärretäänpä kreikan ilmaus miten tahansa, numeron seitsemän toistaminen merkitsi samaa kuin ”loputtomasti” tai ”rajattomasti”. Vaihtamalla Pietarin ehdottamat 7 kertaa 77 kerraksi Jeesus osoitti seuraajilleen, ettei pidä asettaa mitään rajaa sille, kuinka monta kertaa antaa anteeksi. Babylonian Talmudissa sitä vastoin (Joma 86b) sanotaan: ”Jos joku syyllistyy rikkomukseen, hänelle annetaan anteeksi ensimmäisellä, toisella ja kolmannella kerralla; neljännellä kerralla hänelle ei anneta anteeksi.”

10 000 talenttia: Jo yksi talentti olisi vastannut tavallisen työntekijän noin 20 vuoden palkkaa, joten tällaisen velan maksamiseen olisi mennyt noin 200 000 vuotta. Jeesus havainnollisti selvästikin hyperbolan avulla sitä, että tuota velkaa oli mahdotonta maksaa. 10 000 talenttia hopeaa oli 60 000 000 denaaria. (Ks. Mt 18:28, tutkimisviite; sanasto, ”Talentti”; liite B14.)

100 denaaria: Vaikka 100 denaaria oli vähän verrattuna 10 000 talenttiin (60 000 000 denaariin), se ei ollut mikään pikkusumma, sillä se vastasi työntekijän 100 päivän palkkaa. (Ks. liite B14.)

kumartui hänen eteensä: Tai ”kumarsi hänelle syvään”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa”. Tässä tekstiyhteydessä tarkoitetaan kuitenkin sitä, että orja ilmaisi kunnioitusta ja oli alamainen jollekulle, jolla oli valtaa häneen. (Ks. Mt 2:2; 8:2; tutkimisviitteet.)

kumarsi hänelle syvään: Tai ”kumarsi hänelle kunnioittavasti”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa kerrotaan, että ihmiset kumarsivat myös profeettojen, kuninkaiden ja muiden Jumalan edustajien edessä (1Sa 25:23, 24; 2Sa 14:4–7; 1Ku 1:16; 2Ku 4:36, 37). Spitaalinen mies ilmeisesti tunnusti, että hän puhui Jumalan edustajalle, jolla oli voimaa parantaa ihmisiä. Oli sopivaa kumartaa ja siten osoittaa kunnioitusta Jehovan valitsemalle kuninkaalle. (Mt 9:18; ks. Mt 2:2, tutkimisviite, jossa on lisätietoa tässä käytetystä kreikan sanasta.)

osoittamaan hänelle kunnioitusta: Tai ”kumartamaan hänelle syvään”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa”. Tässä tekstiyhteydessä astrologit etsivät kuitenkin ”juutalaisten kuningasta”, joten tuo verbi tarkoittaa selvästi kunnioituksen osoittamista ihmiskuninkaalle, ei jumalalle. Sitä käytetään samassa merkityksessä Mr 15:18, 19:ssä, jonka mukaan pilkalliset sotilaat kumarsivat Jeesukselle syvään ja sanoivat häntä ”juutalaisten kuninkaaksi”. (Ks. Mt 18:26, tutkimisviite.)

syntimme: Kirjaim. ”velkamme”. Kun joku tekee syntiä toista vastaan, hän jää toiselle velkaa eli hänellä on velvollisuus tehdä jotain hänen hyväkseen, ja siksi hänen täytyy pyytää häneltä anteeksi. Jumalan anteeksiannon saaminen riippuu siitä, onko ihminen antanut anteeksi omille velallisilleen eli niille, jotka ovat tehneet syntiä häntä vastaan (Mt 6:14, 15; 18:35; Lu 11:4).

antoi velan anteeksi: Tai ”mitätöi velan”. Kuvaannolliset velat voivat tarkoittaa syntejä. (Ks. Mt 6:12, tutkimisviite.)

100 denaaria: Vaikka 100 denaaria oli vähän verrattuna 10 000 talenttiin (60 000 000 denaariin), se ei ollut mikään pikkusumma, sillä se vastasi työntekijän 100 päivän palkkaa. (Ks. liite B14.)

Anna – – anteeksi: Kreikan sanan kirjaimellinen merkitys on ’päästää irti’, mutta se voi merkitä myös ’vapauttaa velanmaksusta’ kuten Mt 18:27, 32:ssa.

annoin sinulle anteeksi koko velkasi: Tai ”mitätöin koko velkasi”. (Ks. Mt 6:12, tutkimisviite.)

vanginvartijoille: Vastineella ”vanginvartija” käännetyn kreikan sanan basanistḗs perusmerkitys on ’piinaaja’ todennäköisesti siksi, että vanginvartijat kiduttivat usein vankeja julmasti. Se alkoi kuitenkin tarkoittaa vanginvartijoita yleensä ilmeisesti siksi, että vankeutta pidettiin piinana, liittyipä siihen kidutusta tai ei. (Ks. Mt 8:29, tutkimisviite.)

piinaamaan meitä: Kreikan verbin kanssa samaan sanueeseen kuuluva substantiivi on käännetty ”vanginvartijoiksi” Mt 18:34:ssä (ks. tutkimisviite), joten tässä tekstiyhteydessä ”piinaaminen” näyttää tarkoittavan sulkemista tai eristämistä ”syvyyteen”, joka mainitaan rinnakkaiskertomuksessa Lu 8:31:ssä.