Jeesuksen opetusten pohjalta on muodostettu monenlaisia ”kristillisiä” kirkkokuntia. Raamatusta käy kuitenkin ilmi, että on vain yksi oikea kristillisyyden muoto. Tämän johtopäätöksen voi tehdä muun muassa seuraavien syiden perusteella.

1.   Jeesus sanoi opettavansa ”totuutta”, ja varhaiskristityt puhuivat uskonnostaan ”totuutena” (Johannes 8:32; 2. Pietarin kirje 2:2; 2. Johanneksen kirje 4; 3. Johanneksen kirje 3). Tämä osoittaa, että ne joiden opetukset ovat ristiriidassa Jeesuksen opetusten kanssa, eivät harjoita aitoa kristillisyyttä.

2.   Raamatun mukaan kaikkien kristittyjen pitäisi puhua ”yhtäpitävästi” (1. Korinttilaisille 1:10). Monet kristilliset kirkkokunnat ovat kuitenkin eri mieltä jopa sellaisesta perusasiasta kuin mitä merkitsee olla kristitty. Kaikki nämä kirkkokunnat eivät voi olla oikeassa. (1. Pietarin kirje 2:21.)

3.   Jeesus ennusti, että monet, jotka väittäisivät olevansa kristittyjä, eivät noudattaisi hänen käskyjään. Hän sanoi myös, että hän ei hyväksyisi heitä. (Matteus 7:21–23; Luukas 6:46.) Uskonnolliset johtajat, jotka vääristelisivät totuutta edistääkseen omia etujaan, eksyttäisivät joitakuita (Matteus 7:15). Jotkut taas hyväksyisivät mieluummin väärän kristillisyyden, koska se opettaisi Raamatun totuuden sijasta sellaista, mitä he haluavat kuulla (2. Timoteukselle 4:3, 4).

 Vertauksessaan vehnästä ja rikkakasveista Jeesus ennusti, että tosi kristillisyydestä luovuttaisiin laajalti (Matteus 13:24–30, 36–43). Aitoja kristittyjä olisi pitkän aikaa lähes mahdotonta erottaa vääristä kristityistä. Aivan kuten Jeesus ennusti, luopumus alkoi kukoistaa apostolien kuoleman jälkeen (Apostolien teot 20:29, 30). Vääriä opetuksia on monenlaisia, mutta kaikki valekristillisyyden muodot ovat ”poikenneet totuudesta” (2. Timoteukselle 2:18).

 Jeesus ennusti myös, että lopulta ero aidon ja epäaidon kristillisyyden välillä kävisi selväksi. Näin on tapahtunut meidän aikanamme, ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikana (Matteus 13:30, 39).