Mitä Raamattu sanoo tahdonvapaudesta? Ohjaileeko Jumala kaikkea?
Raamattu vastaa
Jumala on kunnioittanut meitä antamalla meille vapaan tahdon eli kyvyn tehdä itse omat ratkaisumme sen sijaan, että Hän tai kohtalo määräisi tekemisemme. Mitä Raamattu sanoo tästä asiasta?
Jumala on luonut ihmisen kuvakseen (1. Mooseksen kirja 1:26). Toisin kuin eläimet, joita ohjaavat etupäässä vaistot, olemme Luojan kaltaisia siinä, että pystymme ilmaisemaan muun muassa rakkautta ja oikeudenmukaisuutta. Luojamme tavoin meillä on myös tahdonvapaus.
Voimme vaikuttaa paljon siihen, millainen tulevaisuutemme on. Raamattu kehottaa ”valitsemaan elämän” siten että kuuntelemme Jumalan ääntä eli päätämme totella hänen käskyjään (5. Mooseksen kirja 30:19, 20). Tällaisen mahdollisuuden tarjoaminen olisi merkityksetöntä, jopa julmaa, jollei meillä olisi vapaata tahtoa. Jumala ei pakota meitä olemaan tottelevaisia, vaan hän esittää lämpimän vetoomuksen: ”Oi kunpa vain todella kiinnittäisit huomiota minun käskyihini! Silloin rauhastasi tulisi niin kuin virta.” (Jesaja 48:18.)
Onnistumisiamme ja epäonnistumisiamme ei määrää kohtalo. Jos haluamme menestyä jossain, meidän on työskenneltävä kovasti. Raamattu neuvoo: ”Kaikki, mitä kätesi löytää tehdäkseen, tee voimallasi.” (Saarnaaja 9:10.) Se sanoo lisäksi: ”Ahkeran suunnitelmat ovat varmasti hyödyksi.” (Sananlaskut 21:5.)
Tahdonvapaus on kallisarvoinen lahja Jumalalta, sillä se mahdollistaa sen, että voimme rakastaa häntä ”koko sydämellämme” – koska haluamme tehdä niin (Matteus 22:37).
Eikö Jumala ohjaile kaikkea?
Raamattu opettaa, että Jumala on Kaikkivaltias, toisin sanoen kukaan häntä itseään lukuun ottamatta ei voi rajoittaa hänen voimankäyttöään (Job 37:23; Jesaja 40:26). Hän ei kuitenkaan ohjaile voimallaan kaikkea. Raamatussa sanotaan esimerkiksi, että hän ”harjoitti itsehillintää”, kun oli kyse muinaisesta Babylonista, hänen kansansa vihollisesta (Jesaja 42:14). Nykyäänkin hän sallii niiden olemassaolon, jotka käyttävät tahdonvapauttaan toisten vahingoittamiseen. Hän ei kuitenkaan suvaitse sitä loputtomiin (Psalmit 37:10, 11).