1, 2. Püküja kasain alatüin nümüin Elías.

OKOJOLOOSÜ tü piyuushikat jee awataashi maʼin Elías soʼutpünaa tü juyakat. Wattayülia nüpüleerua tü mmakat Jezreel otta laülaaichi nia. Nnojoipejeʼe mapüsain nia süka eein tü nütsüinkat Maleiwa naaʼu. Nnojoishi maajüin nia nümaiwa katsüin maʼin. ¡Nülaneʼetpünaain Elías tü amairua neʼejenakat Acab! (Paashajeʼera 1 Reyes 18:46).

² Wattashi Elías nüpüleerua Acab otta wattashaatasü eeʼewalinjachire nia. Kaʼüliashaanasü tü juyakat otta wainma tü kasa jülüjakat naaʼin Elías. Malaaka joo niʼrüin tü nüpülainkat Jeʼwaa, niʼrüin tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla sütüjaanüin aaʼu niain chi Maleiwa shiimainshikai, ayamüluushii na nüʼünüükana Jeʼwaa. Chajatü alatüin tia süraloʼu tü wutaikat Carmelo, chajatü atüjaanüin aaʼu amülain neʼe nuʼwaajünüin Baal. Watta naalii na sacerdoote aʼwaajakana Baal oʼutunakana aaʼin süchikijee sütüjaanüin aaʼu nemeejüin wayuu süka alawaa. Süchikijee tia, nuchuntaka Elías nümüin Maleiwa süpüla nüʼitirajatüin juya süchikuaʼa süka nnojotpünaain shia nutuma soʼu apünüin juya shiatapünaamüin. Süʼitakalaka tü juyakat sümaa kaʼüliashaatain shia (1 Rey. 18:18-45).

3, 4. (1) ¿Jamüsüche naʼatapajaka Elías sunoutaainjatüin sukuwaʼipa wayuu chaa Israel? (2) ¿Jarat tü pütchi wasouteetkalü eʼipajee?

³ Choʼujaasü 30 kiloometüro süpüla nüntüin Elías Jezreelmüin otta kaʼüliashaanasü tü juyakat naaʼu. Eesüjaʼa jülüjale naaʼin suuʼulaainjatüin wayuu suulia aʼwaajaa Baal sutuma tü alatakat. Choʼujaapejeʼe nunouteʼerüin nukuwaʼipa Acab. Sutuma niʼrüin Acab tü alatakat chaa saaʼu tü wutaikat Carmelo, shia anaka nümüin nuuʼulaale suulia aʼwaajaa Baal, nnojoluin nuuʼulaain Jezabel saaʼinrüin tü saaʼinreekat otta nnojoluin müliain nutuma na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa.

⁴ Anale sukuwaʼipa wanee kasa weʼrüin, waʼatapajüin ayatüinjatüin anain shia. Jaʼitakajeʼe shiale tü kasa mojusü alatakat wamüin, waʼatapajüin sunoutaain. Majatia nukuwaʼipa Elías süka «müin aka nia waaʼin wayakana wapüshua» (Sant. 5:17). Nnojotpejeʼe anoutaain tü alatakat nümüin Elías. Outeeshi nia saaliijee tü mmoluwaakat jee  tü mojuukalü aaʼin. ¿Kasa alataka nümüin süpüla müinjachin nia? ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla nükatsüinrüin nunoula Elías otta yalayalain nia nutuma?

5. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu ayatüin mojutuin Jeʼwaa nümüin Acab süchikijee tü alatakat saaʼu tü wutaikat Carmelo?

⁵ Nüntapa Acab nipialuʼumüin chaa Jezreel, nnojotsü jaʼyain naaʼu sunoutaain nukuwaʼipa. Müsü tü Wiwüliakat: «Nüküjain Acab sümüin Jezabel süpüshuaʼa tü naaʼinrakat Elías jee süchiki nuʼutuin naaʼin süka chajaruuta na nünüikimaajanakana Baal» (1 Rey. 19:1). Eeyaai neʼe nuchuntuin Acab nünülia Jeʼwaa wanaa sümaa nüküjain tia, «tü naaʼinrakat Elías», müshi neʼe. Manoulasai wayuukai chia, mojutsai Jeʼwaa nümüin. ¿Kasakaʼa saaʼinrüin tü nuʼwayuusekat?

6. ¿Kasa pütchi suluwateʼetka Jezabel nümüin Elías? ¿Kasa saaʼinrajatka nüka Elías saashin?

⁶ Üttashaanasü saaʼin Jezabel, suluwataainjeseʼe sünüiki nümüin Elías süpüla saapirüin nia sünain outajachin nia sutuma, anuu sünüiki: «¡Toʼuteerü aaʼin piaʼata wattaʼa, maʼaka puʼutuin naaʼin na nünüikimaajanakana Baal! Isalejeʼe pia tachiki, anasü mmata outule taya natuma na tamaleiwasekana» (1 Rey. 19:2). Suʼutajachi aaʼin nia Jezabel süka pasalaweein shia naaʼu na nünüikimaajanakana Baal. Waneʼeraa neʼe kaʼi apütaaka nüpüla Elías saashin Jezabel, nnojoire suʼutuin naaʼin, shiainjatü outaka saashin. Chajachijaʼa nia atunkuin nipialuʼu wanaa sümaa nüntüin chi eʼikajaakai nümüin sünüiki Jezabel, ainkuusü naaʼin nutuma jee juyapoʼusü maʼin tü mmakat soʼu aikat tia. ¿Jamüsüche naaʼin Elías naapaiwaʼaya tü pütchi eʼikajaanakat nümüin?

7. ¿Jamüsü naaʼin Elías sutuma tü sümakat Jezabel? ¿Kasaka naaʼinrüin?

⁷ Ajaʼttajatiaa naaʼinruʼu Elías tü aʼwaajaakat Baal, mojuka neʼe joo naaʼin sutuma sünüiki Jezabel. Ayatüsü Jezabel macheʼein süchiirua suʼwaajüin Baal. Wainmaina na nünüikimaajanakana Jeʼwaa outaka sutuma otta niainjachi Elías jooluʼu suʼutaka aaʼin. Ayoʼujaasü naaʼin Elías sutuma tü sümakat Jezabel saashin tü Wiwüliakat. Eesüjaʼa shapaale naaʼin saaʼu tü alatajatkat nümüin otta eesüjaʼa nikiiruʼule tü saaʼinrajatkat Jezabel nüka. Eesüjaʼa shiale ayoʼujaain atuma naaʼin tia. Aʼluwataashi Elías suulia nuʼutunuin aaʼin (1 Rey. 18:4; 19:3).

8. (1) ¿Jamüsü wanaaweemataka tü naaʼinrakat Pedro sümaa tü naaʼinrakat Elías? (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin Elías otta Pedro?

⁸ Nnojoipejeʼe niain neʼe mmoluin Elías naʼakajee na wayuu namaiwajannuukana. Kakaliashaata mapa süchikijee tia, mmotpünaashi  Pedro. Jamüshijaʼa nia soʼu wanee kaʼi, waraitüshi sooʼopünaa tü palaakat nutuma Jesuu, «mmotkalaka Pedro sotopa naaʼin tü wawaikat. Nuʼttakalaka sünain nimerolo nimerolo nümüin shirokumüin tü palaakat» (paashajeʼera Mateo 14:30). Sutuma tü alatakat nümüin Elías otta Pedro, wayaawata aaʼu nnojoluinjatüin jülüjakuʼu müin waaʼin tü kasa mojusü eekat süpüla sülatüin wamüin suulia mmolujain waya. Shia anaka aluʼu jülüjale waaʼin Jeʼwaa süka niain waʼatapajüin atuma kasa anasü otta nia akatsüinraka waaʼin.

9. Püküja jalapünaain nuʼunuin Elías soʼu nuʼluwataain suulia Jezabel otta jamüin naaʼin.

⁹ Sutuma mmotshaanain maʼin Elías, oʼunushi nia uuchimüin nukua, waraitüshi nia 150 kiloometüro. Nüntaka suluʼumüin tü mmakat Beer-seba, uuchejeeruʼu sünain tü mmakat Judá. Nüpütakalaka yala chi aʼyataaikai nümüin jee nuʼunakalaka nümüiwaʼa anoouishiimüin. Saashin tü Wiwüliakat, wanee kaʼi tia nüpüla. Eeshijaʼa nuʼunule maalia sümaa memiain nia. Mmotshaanashi nia otta katurulasü tü kaʼikat chaa anoouishii, kamünashiisü tia mmakat sümaa nnojoluin kasain yotuin süpaʼa. Mapüsashi maʼin Elías aliikapa kaʼi naaʼu, niishojoopa chi Kaʼikai. Nüikalaaka suupünaa wanee wunuʼupana, shiaʼala neʼe eejatka tia nüpüla suluʼu tia mmakat (1 Rey. 19:4).

10, 11. (1) ¿Jamüsü nünüiki Elías wanaa sümaa nuʼuraajüin? (2) Püküja jamüin naaʼin waneinnua aʼyataalii nümüin Maleiwa saashin tü Wiwüliakat.

¹⁰ Sutuma shapaain maʼin naaʼin Elías, nuchuntuin nümüin Jeʼwaa nuʼutuin naaʼin. «Tayakai joo anain akuwaʼipa noulia na tatuushinuukana», müshi nia. Nütüjaa aaʼu Elías nnojoluinapain süpüla nakaaliinjain wayuu süka jiipüinapain naya (Ecl. 9:10). Naashin niakai, müshi aka naaʼin na nutuushinuu outuinapakana süka nnojoluin kasain anain apüla nia, sutuma tia nnojoluitpa choʼujaain katüin noʼu naashin. Anuujeseʼe nünüiki: «¡Puʼuta mmata taaʼin Jeʼwaa!».

¹¹ ¿Niachejeʼe neʼe Elías nümüiwaʼa mojuka aaʼin sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa? Nnojo, kojuyashii na wayuu aküjünakana achiki suluʼu tü Wiwüliakat maka akuwaʼipa maʼaka naaʼin Elías, outeeka sutuma mojuin maʼin naaʼin. Maʼaka saaʼin Rebeca, Jacob, Moisés otta Job (Gén. 25:22; 37:35; Núm. 11:13-15; Job 14:13).

12. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa Elías mojule waaʼin?

¹² Maaʼulu yaa, eʼrüsü sümüliala wayuu süpüshuaʼa, müsüjeseʼe mojuwalin saaʼin wayuu. Jaʼitakajeʼe neʼe na aʼyataashiikana nümüin  Maleiwa, mojuwaisü naaʼin (2 Tim. 3:1). Sülatüle tia pümüin, püshata nukuwaʼipa Elías: püküja nümüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü suluʼukat paaʼin. Soto paaʼin niain chi Maleiwa amüliajüikai wayuu (paashajeʼera 2 Corinto 1:3, 4). Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nümüliajüin Elías.

13, 14. (1) ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa nükajee wanee aapiee süpüla niiʼiyatüin alin Elías nüpüla? (2) ¿Jamüsü anaka waaʼin sutuma watüjaain saaʼu niʼraajüin Jeʼwaa wakuwaʼipa jee tü isakat wachiki?

¹³ ¿Jamüsüche naaʼin Jeʼwaa naapapa nünüiki Elías sünain outeein nia? Watüjaa aaʼu jamüin naaʼin. Nutunkapa Elías, nuluwataain Jeʼwaa wanee aapiee nünainmüin, nüchijireʼerüin nia chia aapieekai sünain nümüin nümüin: «Pütamaa maa. Anuu piküin». Nütamaaka Elías, naapaka chi aapieekai nümüin wanee pan jaʼiyülia jee müsia wüin. Nutunkaka nüchikuaʼa süchikijee niküin. Nnojotsü süküjain tü Wiwüliakat naapüin tü analuʼutkat nümüin chi aapieekai. ¿Yüülasüche maʼin naaʼin maka yüütüüin neʼe nia? Nnojotsü watüjaain saaʼu tia, nüchijireʼetpajaʼa nia chi aapieekai. «Pütamaa maa. Anuu piküin. Ajaʼttüsü taa paaʼin wopuluʼu. Wattayülia püpüleerua», nümakalaka chi aapieekai nümüin jayuuweematapa (1 Rey. 19:5-7).

¹⁴ Süka kekiin maʼin chi aapieekai nutuma Maleiwa, nütüjaa aaʼu jalamüinjachin oʼunuin Elías. Nütüjaa aaʼu matsüinjeerüin naaʼin Elías nuʼunule sümaa meküin. ¿Aashin anain waaʼin sutuma watüjaain saaʼu niʼraajüin Jeʼwaa wakuwaʼipa, tü jülüjakat waaʼin jee tü isakat wachiki? (Paashajeʼera Salmo 103:13, 14). ¿Jamüsü anaka nümüin Elías tü nikakat?

15, 16. (1) ¿Jamüsü naaʼin Elías sutuma tü eküülü naapakat Jeʼwaa nümüin? (2) ¿Jamüsü kojutuinjatka wamüin tü pütchi nümaʼanajeejatkat Maleiwa?

¹⁵ Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Nütamaakalaka Elías sünain ekaa jee asaa wüin. Watta müshijaʼa joo nia wopuluʼu. Eetaasü pienchi shikii kaʼi jee pienchi shikii ai sünain unatüin nia. Anta müshijaʼa nia eemüin tü uuchikat Horeb, eejachire niiʼiyataain nümüin Moisés chi Maleiwa shiimainshikai» (1 Rey. 19:8). Tü naaʼinrakat Elías sünain naamajüin soʼu pienchi shikii kaʼi jee pienchi shikii ai, shiaʼaya tü naaʼinrakat Moisés 600 juya süpülapünaa tia otta tü naaʼinrakat Jesuu maʼaka 1.000 juya süchikijee tia (Éx. 34:28; Luc. 4:1, 2). Nnojotsü alatüin nuulia Elías tü mojuukalü aaʼin sutuma tü nikakat, katsüinpajaʼa naaʼin sutuma. Kakalia waraitüin chi laülaakai Elías anoouishiipaʼa, eetaasü maʼaka wanee kashi shiatapünaamüin otta maaʼinyatuuisü tia mmakat.

¹⁶ Naaʼinmajüin Jeʼwaa maaʼulu na aʼyataashiikana nümüin, nnojotpejeʼe shiawalain naapüin namüin eküülü, shia naapaka namüin tü pütchi nümaʼanajeejatkat (Mat. 4:4). Katsüinsü wanoula wekirajaale sünain Nünüiki Maleiwa jee sünain tü karaloutairua ayuʼluushikat  suluʼujee. Mayaapejeʼe nnojoluin sunoutaajeerüin süpüshuaʼa tü alatakat wamüin sutuma tü wekirajaakat suluʼujee tü Wiwüliakat, sükaaliinjeena waya süpüla wachecherüin waaʼin suʼunnaa müliaa jee müsia kateerü woʼu waneepia sutuma (Juan 17:3, TNM).

17. ¿Jalamüinshi antüin Elías? ¿Kasa alataka saaʼu tia wutaikat sümaiwa paala?

¹⁷ Waraitüshi Elías 320 kiloometüro süpüla nüntüin eemüin tü wutaikat Horeb (tü wutaikat Sinaí). Chajachi eeʼiyataain Jeʼwaa nümüin Moisés kakaliashaata nüpülapünaa Elías. Shia wanaa sümaa yootuin Jeʼwaa nümaa Moisés sükajee suuʼulia wanee wunuʼu chuwatüsü. Otta chajatü naapüin Jeʼwaa tü Pütchi namüinjatkat na israeliitakana. Jee chajachi Elías achajaain wanee paü süpüla nuunjulaainjachin.

18, 19. (1) ¿Kasa asakinnaka anain Elías nutuma wanee aapiee? ¿Jamüsü nünüiki Elías? (2) ¿Jarat tü apünüinsü kasa mojukalü anainjee naaʼin Elías?

¹⁸ Nüsakirüin Jeʼwaa Elías nükajee wanee aapiee, nütüjawee aaʼu kasain naaʼinrüin chaa saaʼu tia uuchikat. Kamaneekajasaʼa chi aapieekai sünain asakiraa nia, müsüjeseʼe nüküjain Elías tü suluʼukat naaʼin. Anuu nünüiki: «Kojutushaatashi pia tamüin Jeʼwaa, chi Maleiwa wainmakai asurulaatse; mojutuitpa namüin na nüchonniikana Israel tü pütchi püpansaajakat namüin, nasoʼlojuin tü aʼwaajüleekat otta noʼuta aaʼinna süka chajaruuta na pünüikimaajanakana; taya neʼe katayüika oʼu tamüiwaʼa; jee achajaana achikichi taya süpüla toʼutunuin aaʼin» (1 Rey. 19:9, 10). Sutuma tü nümakat Elías, wayaawata aaʼu eein apünüinsü kasa mojuka anainjee naaʼin.

¹⁹ Tü palajatkat shia süka jülüjain naaʼin Elías nnojoluin kasain anain apüla niʼyataain naashin. Mayaapejeʼe kojutushaatain nümüin tü niʼyataainkat nümüin Jeʼwaa soʼu kojuya juya, kojutuin nutuma tü nünüliakat Jeʼwaa otta nuʼwaajüin nia, ayatüsia neʼe nnojoluin kasajatüin sümüin wayuu aʼwaajaa Maleiwa. Ayatüshii naya eʼrüliin wayumüin, manoulain otta akooʼomüinraashii na aʼwaajakana maleiwayaasü. Wanee kasa mojuka anainjee naaʼin Elías shia süka nümüiwaʼain nia. «Taya neʼe katayüika oʼu tamüiwaʼa», müshi nia sümaa mojuin naaʼin. Niayaa naaʼinruʼu aʼwaajaka Jeʼwaa nümüiwaʼa. Jee müsia tü wane kasa mojukalü atuma naaʼin Elías shia süka mmoluin nia. Malaaka joo wainmain na nünüikimaajanakana Maleiwa oʼutunakana aaʼin, wainmajüsü naaʼin süka outajachin nia naashin. Eesüjaʼa kapüleere nümüin niiʼiyatüin tü mojaakalü aaʼin, jama kapüleein nümüin wayuu toolo niʼyalajüin, japüishi sünain tia. Nüküjapejeʼe Elías nümüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü suluʼukat naaʼin, nnojotsü yaletayaain naaʼin. Anashaatasü süpüla washatüin tü naaʼinrakat (Sal. 62:8).

20, 21. (1) ¿Kasa niʼraka Elías wanaa sümaa nürütkaain soʼuluʼumüin tü koʼushiikat? (2) ¿Kasa nütüjaka Elías sünainjee tü kasa pülasü niʼrakat?

 ²⁰ Nükaaliinjain Jeʼwaa Elías süpüla nnojoluin shapaain naaʼin. Saashin tü Wiwüliakat, aluwataanüshi Elías nutuma chi aapieekai süpüla nürütkaain soʼuluʼumüin tü koʼushiikat. Arütkaashijaʼa nia sümaa nnojoluin nütüjaain saaʼu kasapülajatüin tia. Süntajaaka wanee wawai keemashaatasü maʼin, keemashaatasü suloolo. Suwajaaka tü wutaikat sümaa sujunuujaain ipa miyoʼuyuu sutuma. Niasaʼa Elías, ounjulaashi süpüleerua tü wawaikat sümaa nüchecherüin tü nüsheʼin kaʼlekat süka müin sülüʼüjeekai naaʼin tü wawaikat. Akaʼaya nia, müshi nujutteekai aaʼin süka sukutkujaain tü mmakat nümaa. Sülatapa tia, eejaaka yaawala wanee siki jerottashaatasü maʼin, nikerotoko Elías suluʼumüin tü koʼushiikat süpüleerua saaʼayula tü sikikat (1 Rey. 19:11, 12).

²¹ Nnojoipejeʼe eejachin Jeʼwaa saʼaka tia kasairua pülasükat saashin tü Wiwüliakat. Mochoojowalain noʼu Elías tü nukuwaʼipakat Jeʼwaa, nütüjaa aaʼu nnojoluin nia müin aka naaʼin Baal. Jamüshijaʼa chia maleiwayaashikai, nia aʼititka juya naashin na aʼwaajakana nia. Niapejeʼe Jeʼwaa Eeka atuma kasa süpüshuaʼa maʼaka saaʼin juya, wawai jee waneirua kasa. Akaʼaya nia, alanaʼaleesia tü nüpülainkat suulialeʼeya süpüshuaʼa tü kasa nukumainkat. Ichaʼasaʼa nnojoluin süpüla kepiain nia aituʼu sutuma pülashaatain nia (1 Rey. 8:27). ¿Jamaka naaʼin Elías sutuma nütüjaaitpain saaʼu nukuwaʼipa Jeʼwaa? Süka nütüjaain aaʼu eein chi Maleiwa pülashikai maʼin nümaa, nnojoluichipa nia mmoluin neema Acab sümaa Jezabel (paashajeʼera Salmo 118:6).

22. (1) ¿Kasa aküjünaka nümüin Elías süpüla nütüjaain saaʼu kojutuin nia nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Jaratche kanüikika tü pütchi naapakat Elías? (Paashajeʼera tü nootakat).

²² Maaʼinyatuuisü tü mmapaʼakat süchikijee shiyokojooin tü sikikat. Naapaka Elías nünüiki wanee wayuu sünain kamaneein maʼin nia nümüin sünain maa: «¿Jamüshi yaaka pia Elías?». Nüküjaka nüchikuaʼa tü shapaakalü atuma naaʼin. * Mayaapejeʼe analüin naaʼin Elías, katsüinreesia naaʼin süchikijee nüküjain Jeʼwaa nümüin alin maʼin nia nüpüla. Nüküjaka joo Jeʼwaa nümüin tü naaʼinrajatkat naka na aʼwaajakana Baal suluʼu mmakat Israel  otta nikeraajüin Jeʼwaa waneepia tü nümakat. Nnojotsü amülain neʼe tü naaʼinrakat Elías paala. Müshijeseʼe nuluwataanüin nutuma Jeʼwaa sünain aaʼinraa wanee kasaya otta nüküjaleein Jeʼwaa nümüin jamüinjatüin sukuwaʼipa süpüla nüinküin naaʼinrüin shia (1 Rey. 19:12-17).

23. ¿Jarat tü piamasü kasa naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nütütüleʼerüin naaʼin Elías?

²³ ¿Kasaka naaʼinrüin Jeʼwaa süpüla nnojoluinjatüin mojuin naaʼin Elías sutuma nümüiwaʼain nia? Tü naaʼinrakat palajana shia nuluwataain Elías sünain oʼyotoo seita saaʼu nikii Eliseo süpüla niainjachin nüchikumüin. Akaaliinjünüshi Elías nutuma Eliseo soʼu pienchi juya. Nnojoluichipa nümüiwaʼain Elías süka eein wanee niʼipajana. Wanee kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla nükaaliinjain Elías shia nümüin nümüin: «Ayatayülia eein siete miit wayuu aʼwaajakana taya chaa Israel. Naya na nnojoliikana nasapainkain nümülatuʼu Baal, na nnojoliikana atuʼluin nia» (1 Rey. 19:18). Talatakajasaʼa naaʼin Elías nütüjaapa saaʼu nnojoluin nümüiwaʼain nia sünain aʼwaajaa Jeʼwaa, watta naalii na israeliita waneepiakana nümaa Jeʼwaa, nnojoliikana aʼwaajüin Baal. Aneerü maʼin namüin naya wayuukana ayatüle Elías sünain tü niʼyataainkat nümüin Jeʼwaa, süka jamüin, nashateerüin tü nukuwaʼipakat. Sütanalüin naaʼin Elías tü nümakat chi aapieekai nümüin. Müshi niakaijaʼa aashajaain Maleiwa nümaa.

24, 25. (1) ¿Jamüsü sukuwaʼipa süpüla waapüin tü pütchi nümakat wamüin Jeʼwaa maaʼulu yaa? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nücheküin Elías tü nümakat Jeʼwaa nümüin?

²⁴ Eesüjaʼa ponule waaʼin tü wawaikat, tü sikikat otta sukutkajaain mma maʼaka ponuin naaʼin Elías. Pülashaatashi maʼin chi Kakumalakai kasakat süpüshuaʼa otta wayaawata aaʼu tia sutuma tü kasa nukumajalakat (Roma 1:20). Ayatayülia nütütüleʼerüin Jeʼwaa naaʼin na aʼyataashiikana nümüin sükajee tü nüpülainkat (2 Crón. 16:9). Aashajaashi nia wamaa sükajee tü Wiwüliakat (paashajeʼera Isaías 30:21). Tü Wiwüliakat meerü aka saaʼin tü pütchi naapakat Elías müleka woonoole sümaa. Sükajee tü Wiwüliakat nüchiaain waya Jeʼwaa, nütütüleʼerüin waaʼin otta nüküjain wamüin alin waya nüpüla.

²⁵ Talatüshi maʼin Elías süka nütütüleʼennüin aaʼin nutuma Jeʼwaa saaʼu tü wutaikat Horeb. Ayatüshijeseʼe nia aʼyataain nüchikuaʼa nümüin Maleiwa. Wayuu yalayala aaʼinchi nia otta niyoutashaatain nuʼwaajünüin Baal. Woonoole sümaa tü nümakat wamüin Maleiwa suluʼu tü Wiwüliakat, washateerü sukuwaʼipa nunoula Elías (Roma 15:4).