1, 2. (1) ¿Jamüsü tü mma suʼunakalü aluʼupünaa Rut sümaa Noemí? ¿Kasa alataka paala namüin waneʼewai nakua? (2) ¿Shiʼraajüinche Rut tü mma suʼunajatkalü aluʼu maʼaka saaʼin Noemí?

OʼUNUSÜ Rut sümaa Noemí, wattashii naya süpaʼapünaa wanee mma Moab münüsü. Eeyaai neʼe kasain eein süpaʼa tia mmakat, nayajaʼa neʼe nayakana warai mataalain otta müsüjaʼa joutai waawatajaʼattaalain. Epiyuushijaasü mmapaʼakat shiʼrüin Rut, «anainjaʼa tachajaale eeinjanale watunkapünaain» maa müsü saaʼin süleʼeruʼu sünain shiirakaain sümüin tü saʼütkat. Aishaatasü maʼin tü laülaakat süpüla Rut, saaʼinmajeeinjeseʼe shia.

² Mojusü maʼin naaʼin piamaleʼe, shiajaʼa sutuma tü alatakat namüin paala. Outushi suʼwayuuse Noemí, mapa outushi Mahlón nümaa Kilión, süchonnii naya. Mojusü saaʼin Rut saaliijee outuin Mahlón chi suʼwayuusekai. Naya jieyuukana, chaʼwalii Belénmüin, suumain Noemí tia mmakat. Nnojotsü shiʼraajüin Rut tia mmakat, süpütüinjaʼa kasayuu sünain chaa suumainpaʼa, nnojoluitpa wanaawain sukuwaʼipa namaa otta nnojoluitpa suʼwaajüin namaleiwase (paashajeʼera Rut 1:3-6).

3. ¿Jarat tü asakiraa wekirajaainjatkalü anain washateere sukuwaʼipa sunoula Rut?

³ ¿Jamüsüche süpütaka Rut suumain, süpüshi otta sümaleiwase süpüla suʼunuinjatüin suluʼumüin wanee mma nnojotka shiʼraajüin? ¿Jara atütülaka saaʼin süpüla saaʼinrüinjatüin tia jee saaʼinmajüinjatüin Noemí? Rut shia wanee jierü kanoulasü maʼin, washateerü sukuwaʼipa sunoula watüjaale saaʼu susoutia tia pütchikalüirua (paashajeʼera tü pütchikat « Anashaatasü maʼin tü aküjünakat suluʼu»). Süpülapünaa tia, wekirajaa palajana kasain alatüin namüin naya piamashiikana jieyuu süpüla noʼunuinjanain chaa Belénmüin.

4, 5. (1) ¿Jamüsü sukolojooko Noemí Moabmüin namaa na süpüshikana? (2) ¿Kasa alataka sümüin Noemí chapa shia Moab?

⁴ Tü mmakat Moab, wüinpejeeruʼusü sünain tü mar Muerto münakat. Saaʼujatü shia wanee kamünashii iipünaajüsü maʼin.  Mayaapejeʼe nnojoluin wunuʼulia chayaa, kaʼttiasü maʼin wayuu sutuma anain maʼin tia mmakat süpüla apünajaa. Jaʼitasü alin maʼin jamü chaa Israel, joutsü emiraa chaa Moab. Shia nokolojooko aaliijee tia Mahlón sümaa tü nüpüshikalüirua, chajatüjaʼa niʼraajüin Rut (Rut 1:1).

⁵ Okolojooshi Elimélec sümaa Noemí tü nuʼwayuusekat chaa Moabmüin otta müshiʼiya na piamashiikana nüchonnii. Okolojooshii naya Israeljee süka alin maʼin jamü chaʼayaa. Oʼunawaishii naya sünain aʼwaajaa Jeʼwaa chaa Jerusalénmüin süka kanoulain naya (Deut. 16:16, 17). Mayaapejeʼe kanoulain Noemí, mojusü maʼin saaʼin sutuma outuin chi suʼwayuusekai (Rut 1:2, 3).

6, 7. (1) ¿Kasa wayu tü eekat süpüla mojuin atuma saaʼin Noemí? (2) ¿Jamüsü sukuwaʼipa Noemí namüin na saʼünnüükana?

⁶ Eesüjaʼa mojule saaʼin Noemí sutuma kasaalüin na süchonniikana sümaa jieyuu chejeʼewat chaa Moabjee (Rut 1:4). Sütüjaa aaʼu Noemí sünain nüchajeʼerüin Abraham wanee jierü nuʼwayuuseinjatka Isaac. Tia jietkat nüpüshi Abraham. Naaʼinrüin tia süka kanoulain nünain Jeʼwaa na kasayuukana nünain (Gén. 24:3, 4). Aküjünüsü suluʼu tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés nnojolinjachin kasaalüin wanee israeliita sümaa wanee wayuu nnojotkat israeliitain. Süka jamüin, suulia suʼwaajüin maleiwayaasü tü nupueulosekat Jeʼwaa (Deut. 7:3, 4).

⁷ Naatajatpajaʼa neʼe tü naaʼinrakat Mahlón nümaa Kilión, kaʼwayuuseshii naya jieyuu chejeʼewat Moab. Eesüjaʼa süpüla mojuin saaʼin Noemí sutuma tia, aipejeʼe süpüla na saʼütkana, Rut sümaa Orpá. «Eeshiijaʼa süpüla nanoujain nünain Jeʼwaa mapa», eesüjaʼa süpüla maa müin saaʼin Noemí naaʼu naya jieyuukana. Aisü joo Noemí napüla naya jieyuukanaya. Sutuma aijiraain maʼin naya apünüinruʼu, akaaliinjiraashii naya wanaa sümaa nünaajaain Mahlón nümaa Kilión. Eeyaai neʼe kachoin Rut sümaa Orpá, yüüü, apütüüshii suluʼu maʼwayuusejüin nayaʼaya (Rut 1:5).

8. ¿Kasa tü eekat süpüla ponuin saaʼin Rut süchiki nukuwaʼipa Jeʼwaa?

⁸ ¿Amüliajünüsüche saaʼin Rut natuma na sümaleiwasekana wanaa sümaa outuin chi suʼwayuusekai? Nnojorüleejaʼa. Wainma maʼin tü maleiwayaasü aʼwaajünakat chaa Moab, eejachi wanee Kemós münüshi (Núm. 21:29). Eeshiijaʼa süpüla naʼajapuʼuin nachonnii na wayuu chejeʼewaliikana Moab namüin na namaleiwasekana. Kashüülasü maʼin tü naainjapuʼukat süpüla naʼwaajüin namaleiwase. Nnojotpejeʼe müin nukuwaʼipa Jeʼwaa. Eesüjaʼa ponule maʼin saaʼin Rut aipüralin wayuu Jeʼwaa jee nümüliajülin wayuu. Niajaʼa ekirajaka shia Mahlón sümaa Noemí sünain tia. Tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa shia noonooinjanain na wayuukana nümaa saaʼu alin nia napüla (paashajeʼera Deuteronomio 6:5). Sutuma nünaajaain suʼwayuuse Rut, eesüjaʼa aleewajiraale maʼin shia sümaa Noemí. Eejatü Rut  sünain saapajüin sünüiki Noemí wanaa sümaa süküjain wainmain kasa anasü naainjaka Jeʼwaa otta müsia naaʼinmajüin tü nupueulosekat süka alin shia nüpüla jee nümülialaain saalin.

9-11. (1) ¿Kasa saainjaka Noemí, Rut otta Orpá? (2) ¿Kasa shikirajaka anain waya tü alatakat namüin?

⁹ Jülüjachonsü saaʼin Noemí tü kasa saapakat süchiki tü suumainkat. Shiasaʼa soʼu wanee kaʼi, saapa achikit sünain nükaaliinjain Jeʼwaa na israeliitakana, jouluitpa eküülü Belén. «Eere Jouluin Pan» maluʼulu tü pütchikat Belén. «Oʼunajatü taya tachikuaʼa toumainpaʼamüin», müsüjeseʼe sümüin Noemí (Rut 1:6).

¹⁰ ¿Oʼuneetche Rut otta Orpá? (Rut 1:7). Aleewaleeshiʼiya naya jieyuukana sümaa Noemí sutuma tü kasa alatakat paala namüin. Ponusü saaʼin Rut anamiain maʼin Noemí otta kanoulain maʼin shia nünain Jeʼwaa. Oʼunaajaa namüin naya apünüinshiikana jieyuu suluʼumüin tü mmakat Judá.

¹¹ ¡Watta maʼin saalii tü kasa watüjakat sünainjee Rut! Nnojoishi neʼe waneeshin wayuu eʼraka nümüliala, eʼrüsü sümüliala wayuu süpüshuaʼa. Tia shia tü shikirajakalü anain waya tü alatakat sümüin Rut (Ecl. 9:2, 11). Tü wanee shikirajakalü anain waya shia wachajaainjanain na wayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa süpüla namülialüin waaʼin müleka nünaajaale wanee wapüshi (Prov. 17:17).

12, 13. ¿Jamüsü süjütaka Noemí na saʼütkana nepialuʼumüin? ¿Jamüsü nanüiki süchiki tia?

¹² Wopuluʼupa tia jieyuukalüirua, wainmajüsü saaʼin Noemí saaʼu Rut sümaa Orpá. Nnojotsü sücheküin müliainjanain naya, nnojotsü kasain saapüinjatüin namüin müleka noʼunule Belénmüin.

 ¹³ Anuu sünüiki Noemí namüin: «‹Jüleʼejaa jüchikuaʼa shipialuʼumüin jüi. Kasataalejeseʼe waneepiain Jeʼwaa jümaa maʼaka waneepiain jia namaa na wayuu juʼwayuusepuʼukana otta tamaa tayakat. Kasataalejeseʼe anain jukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa otta anain jukuwaʼipa nepialuʼu na wayuu juʼwayuuseenakana›. Sutuʼlaka naya, naʼyalajaka sümaa emetuluin neʼira». Aishaatasü maʼin Noemí süpüla Rut sümaa Orpá süka wayuuin anamia shia, kamaneesü otta asülajüt shia. Icheshii naya jieyuukana sünain Noemí, nnojotsü napüteein shia. Anuu nanüiki: «Nnojo, oʼunajanaʼaya neʼe waya pümaa puumainpaʼamüin» (Rut 1:8-10).

14, 15. (1) ¿Kasa süleʼejaaka aaʼujee Orpá suumainpaʼamüin? (2) ¿Jamüsü sünüiki Noemí süpüla süleʼejaainjatüin Rut suumainpaʼamüin?

¹⁴ Süküjain Noemí sümüin tia jieyuukalüirua nnojoluin kasain sümaʼanain süpüla saapüin namüin chapa naya chaa Israel. Wayuu maʼwayuusesat shia jee machonsat shia süpüla kasaalüinjanain naya sümaa tia jieyuukalüirua. Nnojoishii kasakainjanain sutuma Noemí, shapaasü maʼin saaʼin sutuma tia. «Anainjaʼa taleʼejüle toumainpaʼa, chaa tei, chaa na kasakana tanain», müsü Orpá sutuma sünüiki Noemí. Mojushaatasü maʼin saaʼin Orpá, sutuʼluin tü saʼütkat suʼunaka suumainpaʼamüin (Rut 1:11-14).

¹⁵ Oʼunaajaa sümüin Noemí, sekaʼa Rut süchiiruajee. Sümaka Noemí sümüin Rut: «¡Kaatee! Aleʼejüsü süchikuaʼa nuʼwayuuse chi püleshikai suumainpaʼamüin, eemüin na sümaleiwasekana. Puʼuna sümaa» (Rut 1:15). Aleʼejaasü Orpá suumainpaʼamüin süka kamalain sümüin aʼwaajaa Kemós otta na wane maleiwayaashiikana, nnojotsü shiain neʼe susukajaain tü suumainkat. Makaʼa watüjaain saaʼu tia shia saaʼujee tü sümakat Noemí. ¿Müsüchejeʼe sukuwaʼipa Rut maʼaka saaʼin Orpá?

16-18. (1) ¿Jamüsü sünüiki Rut sutuma alin maʼin Noemí süpüla? (2) ¿Kasa saainjaka Rut sutuma alin süpüla tü saʼütkat? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat eere sujuʼitüin Rut sümaa Noemí).

 ¹⁶ Aishaatasü Noemí süpüla Rut otta aishi Jeʼwaa süpülaya. Anuu sünüiki Rut sümüin Noemí: «Nnojo puchuntuin tamüin tapütüinjatüin pia jee taleʼejaainjatüin tachikuaʼa, oʼuneerü taya pümaa eemüinre puʼunuin, atunkapünajeerü taya eere putunkapünaain. Toumainjeerü tü puumainkat, Tamaleiwaseechi chi Pümaleiwasekai. Eere outuin pia, outeerü taya jee ojoitüneerü taya yalaʼaya. Shiajaʼa neʼe tapüteerüin pia outule taya, nnojorüle müin shia, anasü süsalai taya nutuma Jeʼwaa» (Rut 1:16, 17).

¹⁷ ¡Jaratka motuinjatüin aaʼin pütchikat tia! Alatüirü maʼaka 3.000 juya süchikijee tia. Shiimain aishaatain Noemí süpüla Rut, nnojotsüjeseʼe shia akatalaain suulia, jaʼitakajeʼe jalapünaale shia, yalasü Rut waneepia sümaa. Shia neʼe akataleenaka naya tü outaakat. Shiʼitaain suluʼu saaʼin Rut suluʼuinjatüin shia tü nupueulosekat Jeʼwaa. Süpütüin suumain otta sümaleiwase chaa Moab. Keeʼireesü saaʼin Rut shiʼyataainjatüin nümüin Jeʼwaa, chi Sümaleiwasekai Noemí. *

¹⁸ Wattashii naya piamaleʼeya suluʼupünaa tü wopu chaʼwatkat Belénmüin. Eesüjaʼa süpüla waneein semaana naya sünain waraitaa süpüla nantajanain chamüin. Eejiraapajaʼa naya sümaa tü mojuukalü aaʼin sutuma piamain naya.

19. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla washatüinjatüin sukuwaʼipa Rut?

¹⁹ Shiimain shikeraajüin maaʼulu yaa tü sümakat tü Wiwüliakat, müliasü maʼin saaʼin wayuu. Wainma neʼe tü kasa mojusü weʼrakat maaʼulu yaa (2 Tim. 3:1). Müshiijeseʼe washatüinjanain sukuwaʼipa Rut, aijiraainjana waya waneepia. Chi wayuu aipüraikai wayuu, naaʼinrüin weinshi tü kasa anakat jaʼitaichi saʼakain nia wayuu mojulaasü. Aire nüpüla wayuu, ayatüsia alin shia nüpüla waneepia, jaʼitasü kasain alatüin nümüin. Tia akuwaʼipaakat, eeinjatü shia nanain na kaʼwayuuseshiikana, na wayuukana sümaa napüshi, na kaʼaleewainkana otta nanain na wawalayuukana (paashajeʼera 1 Juan 4:7, 8, 20). Waaʼinrüle tia, washateerü sukuwaʼipa Rut.

20-22. (1) ¿Jamüsü waneejatka suʼupünaa Noemí? (2) ¿Jara kasitka tü alatakat sümüin Noemí saaʼinruʼu? (Anasü paashajeʼerüle Santiago 1:13).

²⁰ Shiimainre alin wapüla wayuu, weeʼiyatüinjatü tia namüin.  Shiiʼiyatüin Rut sünain alin Noemí süpüla otta müshia Jeʼwaa, chi Maleiwa süneekakai süpüla suʼwaajüinjachin. Wekirajaa sünain tü saaʼinrakat Rut.

²¹ Antapaatashii na piamashiikana jieyuu Belénmüin, uuchejeeruʼusü sünain Jerusalén, eetaasü maʼaka saaʼin poloo kiloometüro yalejee. Talatuuka amaalü Noemí süntapa suumainpaʼamüin, wayuu eʼraajünüsü maʼin shia sümaa süpüshi. Nayasaʼa na jieyuu chejeʼewaliikana, naponojuin Noemí, «¿shiayaakaijeʼe Noemí tüü?», müshiijeseʼe namüin. Alejaʼa wayuu shiʼrüle müliaa, waneejatsü suʼupünaa (Rut 1:19).

²² Watta maʼin saalii sümüliala Noemí, müsüjeseʼe süküjamaatüin shia namüin na kasakana sünain jee na wayuu kepiakana süʼütpünaa. «Nnojo ‹Noemí› jümüin tamüin. ‹Mará› jüma tamüin süka teʼrüin müliaa», sümaka namüin naya wayuukana. ¡Aluʼuwatsiaʼaya maʼin Noemí mojuka saaʼin! Niayaa Jeʼwaa kasitka tü alatakat sümüin saaʼinruʼu. Müsü sünüiki maʼaka naaʼin Job (Rut 1:20, 21; Job 2:10; 13:24-26).

23. ¿Kasa süsakiraka anain saaʼin Rut? ¿Kasa nuluwataaka anain Jeʼwaa na israeliitakana? (Paashajeʼera tü nootakat).

²³ Ekiralaasü saaʼin Noemí sümaa Rut chaa Belén. «¿Jameetkajasaʼa wakuwaʼipa süpüla eeinjatüin wamaʼana tü kasa choʼujaakat wamüin?», müsü Rut suluʼu saaʼin. Saapüinjeseʼe süchiki eein süpüla natpajüin na maʼletsekana tü süpütaainkat tü aʼttieekat. Nachiiruainjana naya na wayuu atpajakana süpüla nakotchojüin tü napütakat. Eesü süpüla naapaain tü pünajüt eekai yotuin sotpünaa tü apainkat jee tü yotokot sutuʼupünaa. Tia nuluwanaajala shia Jeʼwaa namüin na israeliitakana (Lev. 19:9, 10; Deut. 24:19-21). *

24, 25. ¿Kasa saainjaka Rut süntapa eere naʼapainse Boaz? ¿Jamüsü kapüleeka atpajaa suluʼu tia apainkat?

²⁴ Kettaaitpa sükalia süpüla sütpajünüinjatüin tü cebadakat (aaʼuriiroʼujatü tia). Oʼunaajaa  sümüin Rut sünain achajawaa eeinjatüle joo sütpajüin. Soʼotoleeka suluʼu naʼapainse wanee wayuu washirü, Boaz nünülia, wayuukai chia kasaichijaʼa nia nünain Elimélec chi suʼwayuusepuʼukai Noemí. Wayuu loto akuwaʼipat Rut süka suchuntuin ekeroloo suluʼumüin tü apainkat nümüin chi nalaülajanakai na aʼyataaliikana. Nuuʼulaainjaʼa shia chi wayuukai shikerotüinjatüin, oʼttüsüjeseʼe shia sünain atpajaa (Rut 1:22–2:3, 7).

²⁵ Eejatü Rut sünain atpajaa napüchoʼujee na oʼyonoojokana cebada. Sükotchojo sükotchojo sümüsü tü cebada ojunuwaakat noulia naya wayuukana, wainmapa shia, shijittaain, shiʼikajaa sümüsüjaʼa shia yaaluʼu sünain eere süsheijüinjatüin shia. Kapüleesü maʼin tia aʼyatawaakat, shialeekajaʼa jaʼipa maʼin Kaʼikai. Tütüpejeʼe maʼin tü wayuukot, shia neʼe sülaʼajaaka tü shira aparatkat shiʼipoʼupünaa. Eetaala shia eemeraain motsomüin eere joo neemeraain na aʼyataaliikana, jemioushisü tia eere naya.

26, 27. ¿Jarai chi wayuu Boaz münakai? ¿Kojutusüche Rut nümüin?

²⁶ Nnojotpejeʼe süchajaain sukuwaʼipa Rut süpüla shiʼraajünüinjatüin. Niʼraiwaʼaya shia Boaz nüsakiramaatüin chi nekiipuʼujanakai na aʼyataaliikana jaralüin tia wayuukot. Chi Boaz münakai niajaʼa wanee wayuu ataralüichi, kanoulashi nia jee aishaatashi maʼin Maleiwa nüpüla. «Kasataalejeseʼe eein Jeʼwaa jümaa», nüma amüinna na wayuu aʼyataakana nümüin. Asoutushiijaʼa naya nümüin maʼakaaja nümüin niakai. Jülüjasü naaʼin Rut süpüla nnojoluinjatüin kasain choʼujaain sümüin, kamaneeshi nia sümüin. Müsüjaʼa aka nüchon nümüin (Rut 2:4-7).

²⁷ «Tachee», müshi nia sümüin. Nüküjain sümüin sütpajüinjatüin suluʼu naʼapainse otta nnojoluinjatüin shia wattaluʼuin noulia  na jieyuu aʼyataakana nümüin suulia nekeʼejüin saaʼin na tooloyuu aʼyataakana nümüin. Naapüin shiküin kaleʼupa kaʼikat (paashajeʼera Rut 2:8, 9, 14). ¿Jamüsüche nipelisitaajaka shia jee nütütüleʼeraka saaʼin?

28, 29. (1) ¿Jamüsü nünüiki Boaz sümüin Rut sutuma anain maʼin sukuwaʼipa? (2) ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla wounjulaayain Jeʼwaa?

²⁸ «¿Jamüsü kaaliinka taya püpüla sümaa nnojoluin yaajeʼewalüin taya?», sümaka Rut nümüin Boaz. Nusoutaka Boaz: «Shia süka wainmain tü kasa anasü paainjakat süpüleerua tü paʼütkat». Anakajasaʼa sünüiki süchiki tü saʼütkat yootopa shia sümaa tü jieyuu chejeʼewatkalüirua Belén. Nütüjaa aaʼu Boaz sünain shiʼyataain Rut nümüin Jeʼwaa, müshijeseʼe nümüin sümüin: «Kasataalejeseʼe nuwalaajüin pia Jeʼwaa saaʼu tü paainjakat, kasataalejeseʼe walaain maʼin pia nutuma Jeʼwaa chi Namaleiwasekai na israeliitakana, chi püntakai anainmüin süpüla müinjatüin puunjulaakai aaʼin suupünaa nütüna» (Rut 2:12).

²⁹ Shiimain naaʼinmajüin Jeʼwaa Rut maʼaka naaʼin na kaliinacheein ounjulaakana suupünaa sütüna nei. Atalatalaasü saaʼin sutuma nünüiki Boaz, saapaka analuʼut nümüin saaʼujee tia. Aʼyataamaatüsü Rut süchikuaʼa süchikijee sumutsaajüin, ojoʼloʼoleesia aliika (Rut 2:13, 17).

30, 31. ¿Kaseerü naaʼinraka na wayuukana müleka tütüle waya sünain aʼyatawaa, watüjale aapaa analuʼut jee aire wapüla wayuu?

³⁰ Anashaatasü maʼin ashataa tü saaʼinrakat Rut sutuma kanoulain maʼin shia, shialeekajaʼa maaʼulu yaa süka alin maʼin shiiʼiree aʼyatawaa. Mayaapejeʼe sütüjaain aaʼu sükaaliinjünüinjatüin, nnojotsü motuin saaʼin aapaa analuʼut namüin na wayuu akaaliinjakana shia. Aʼyataashaatasü maʼin Rut süpüleerua tü wayuu aikat süpüla, nnojotsü japülin shia sünain aʼyatawaa. Saaʼinrüin tü aküjünakat sümüin süpüla anainjatüin sukuwaʼipa sünain aʼyatawaa jee namaainjatüin shia na wayuu anakana süpüla sümaatalain. Jülüjasü saaʼin weinshi niainjachin Jeʼwaa akaaliinjaka shia, niainjachin aaʼinmajaka shia, süka jamüin, Süshin nia.

³¹ Nashateerü wanoula na wayuukana aire wapüla wayuu, nnojorüle yaletüin waaʼin, tütüle waya sünain aʼyatawaa otta watüjale aapaa analuʼut. ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süpüla naaʼinmajüin Rut sümaa Noemí? Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wane ekirajaayakat.