Oʼunüsü Blessing * Europamüin süka saapünüinjatüin sümüin wanee aʼyatawaa sünain aüjaa walashi. Shiasaʼa süntapa chamüin, chajatü shia aʼyaajünüin soʼu poloo kaʼi süpüla süinkaainjatüin sümaa tooloyuu saaʼu nneerü. Jee eimmolojunüsü sükajee süküjünüin sümüin saainjüneerüin kasa mojusü sümüin süpüshi nnojorüle saaʼinrüin tia.

Tü wayuu aluwataakat saaʼu shipia tü jieyuuirua ainkaakat sümaa tooloyuu saaʼu nneerü, suchuntüin 40.000 euro * sümüin Blessing. Shiasaʼa süpüla suwalaajüinjatüin tü nneetkat, acheküsü sükanajüinjatüin maʼaka 200 jee 300 euro soʼu wanee ai. «Wainmatua suchuntaain taaʼin taʼluwataainjatüin, wainmajapejeʼe taaʼin naaʼu na tapüshikana. Nnojotsü tatüjaain aaʼu tü taaʼinrajatkat», müsü Blessing. Eeshii maʼaka pienchi miyoone wayuu sainküin mmakat alatakana amüin tü alatakat sümüin Blessing. Naya süchiiruaka tia na akumajakana peliikula otta rewiisüta eere sujuʼitüin wayuu maichesat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa.

Alatüirü maʼaka 4.000 juya süchikijee tü naainjakat waneeinnua wayuu nüka chi namüliakai. Noikküin süpüla achepchieein nia. José nünülia chia jimaʼaikai; nachepchiashi nia waneeinnua wayuu washinnuu chejeʼewalii Egipto. Nnojotpejeʼe wanaawain tü alatakat nümüin sümaa tü alatakat sümüin Blessing süka anamiapuʼuin chi nülaamainkai nümüin. Mapa, ainkaweesü nümaa José tü nuʼwayuusekat chi nülaamainkai, shiasaʼa sutuma niyouktajaain ainkawaa sümaa, süküjaka alawaa nüchiki. «Nütaüjaweein taya», müsü shia nüchiki José. Nüpüreesajinnaka saaliijee tia otta kaleenaluʼushi atumaa (Génesis 39:1-20; Salmo 105:17, 18).

José nia wanee achepchiee nümaiwajachi eekajasaʼa Blessing, jeketü neʼe achepchieein. Wanaawapejeʼe tü aainjünakat naka, oikkünüshii naya. Nnojotsü jeketüin aainjünüin tia süka wayuu. Oikkünüsü wayuu saaʼu nneerü maʼaka saaʼin wanee korolo.

Ashuniraapuʼusü wayuu süpüla nachepchian na wayuu akanaluukana. Jamüshijaʼa chi faraónkai Tutmosis  III, nüpüreesajüin maʼaka 90.000 wayuu süpüla nüchepchiain naya wanaa sümaa nushutüin  saaʼu tü mmakat Canaán. Mapa, niʼyateʼerüin naya suluʼu miina, sünain akumajaa piichi jee akumajaa luwopu süpüna wüin.

Wanaa sümaa suluwataapuʼuin tü mmakat Roma, wainma achepchiee sümaʼana sünainjee atkawaa. Eepuʼusü atkawaa sünainjee choʼujaain wainma achepchiee. Naashin na ekirajaakana süchiirua tia, süpüshi tü wayuu kepiapuʼukat suluʼu tü pueulokot Roma, achepchiee naya. Aʼyateʼennüshii maʼin na achepchiee chajanakana Egipto otta Roma, müliashii maʼin naya. Na achepchiee chajanakana suluʼu tü mmakat Roma, nasaʼwajüin neʼe 30 juya.

Ayatüsia müin tia mapa. Soʼutpünaa juyakat 1500 sünainmüin 1899, shia aapaka maʼin washirüü tü oikkawaakat achepchiee Áfricajee yaa Américamüin. Saashin tü kanüliakat UNESCO, eesü maʼaka 25 jee 30 miyoone wayuu tooloyuu, jieyuu otta tepichi ataüjünaka süpüla oikkünaa. Watta naalii na oʼuwoʼutkana wanaa sümaa nalatüin tü palaakat Atlántico. Olaudah Equiano nia noʼutku na nnojoliikana ouktüin soʼu tia, müshi nia: «Sutuma müliain shikiisa tü jieyuukalüirua sümaa leentüin naaʼin na ajaʼlajakana aaʼin, keemashaatasü tia alatakat».

Ayatayülia eein wayuu maaʼulu eekai achepchieein. Saashin Oficina Internacional del Trabajo, eeshii maʼaka 21 miyoone wayuu tooloyuu, jieyuu otta tepichi aʼyateʼennakana maʼaka saaʼin wanee piuuna otta palitchon nneerü nakanain jee eeshii eekai mawalaajuuin. Wayuukana naainnua, aʼyateʼennüshii suluʼu miina, eere sukumajünüin kuluulu, eere saainjünüin ladrillo, suluʼu shipia jieyuu ainkaaka sümaa tooloyuu saaʼu nneerü otta shipialuʼu wayuu eekai kanneetsein. Mayaapejeʼe napülajüin tia na sülaülashiikana mma, ayatüsia neʼe aainjünüin.

Wainma achepchiee atkaakana süchiirua taashin naya süka müliain naya atumawaa. Soʼutpünaa tü sien juya alatakat nüpülapünaa Jesuu, atkaashi Espartaco neʼipomüin na romaanokana otta eejana nümaa maʼaka saaʼin sien miit achepchiee, atkaashii naya shiiʼiree taashin naya. Amülaʼatpejeʼe natkaain. Soʼutpünaa juyakat 1700 sünainmüin 1799, aashichijaashii nooʼomüin na nalaamainkana na achepchiee chajanakana suluʼu tü mmakat La Española. Naaʼinrüin tia süka müliashaatain naya atumawaa eere naʼyateʼennüin sünain apünajaa kanyaruushi. Atkaashii naya soʼu 13 juya, sükatalaaka tü mmakat Haití soʼu 1804.

Shiapejeʼe anain nakuwaʼipa na israeliitakana soʼu nojuʼitinnüin suulia achepchiaa chaa Egipto. Wanaa sümaa tia, eejana maʼaka saaʼin apünüin miyoone wayuu taashika suulia achepchiaa. Choʼujaashi maʼin eeinjachin wanee wayuu taashika atuma naya süka naʼyateʼennüin maʼin natuma na egipciokana jee müliashaanashii naya natuma (Éxodo 1:11-14). Jee  müsia, eejachi wanee faraón mojulaashi oʼutirakai naaʼin na tepichicheein israeliitakana süpüla nnojoluin nakooʼomüinraain (Éxodo 1:8-22).

Waneʼeya sümüin nakuwaʼipa na israeliitakana süka niain Maleiwa taashika atuma naya suulia achepchiaa chaa Egipto. Müshi Maleiwa nümüin Moisés: «Tatüjaa aaʼu tü müliaa neʼrakat. Ashakateechi taya süpüla taashinjanain naya tatuma suulia achepchiaa» (Éxodo 3:7, 8, TNM). Ayatayülia naainjüin juyawai na judíokana sainküin mmakat süpüshuaʼa tü kanüliakat Pascua, naainjüin tia shikiira joo taashin naya suulia achepchiaa chaa Egipto (Éxodo 12:14).

Saashin tü Wiwüliakat, «lotusü waneepia nukuwaʼipa Jeʼwaa chi Wamaleiwasekai» otta matüjainsat aʼwanajawaa nukuwaʼipa (2 Crónicas 19:7; Malaquías 3:6). Aluwataanüshi Jesuu nutuma Maleiwa süpüla naapirüin «na püreesashiikana sünain taashiinapain naya [...], je na seʼejenashiikana naainjala sünain suuʼuleʼennüitpain noulia» (Lucas 4:18, 19). ¿Shiache naashajaaka achiki Jesuu taashinjanain naya suulia süchepchiain wayuu? Nnojotsü shiain tia. Antüshi Jesuu yaa Mmapaʼamüin süpüla taashinjatüin wayuu nutuma suulia süchepchia kaainjalaa jee ouktaa. Müshi nia soʼu wanee kaʼi: «Jiyaawateerü aaʼu tü shiimainkat süpüla jujuittüinjanain sütüma suulia achepchiaa» (Juan 8:32). Sutuma tü nikirajakalü anain Jesuu, ayatayülia ojuʼitüin wayuu suulia süchepchiaa wainma kasa (paashajeʼera tü pütchikat « Waneʼeya sümüin tü taashikalü oulia nia»).

Naatawaisü sukuwaʼipa nutuma Maleiwa nakaaliinjia José sümaa Blessing süpüla taashin naya suulia achepchiaa. Eesü süpüla paashajeʼerüin nüchiki José suluʼu Génesis kapiitulo 39 sünainmüin 41. Jee müsia anashaatasü tü sujuʼitiakat Blessing suulia achepchiain.

Sutuma süjünajaanüin Blessing suluʼujee tü mmakat eejatüle shia chaa Europa, oʼunüsü shia Españamüin. Shiʼraajüin chayaa na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa jee shikirajaaka namaa sünain tü Wiwüliakat. Shiiʼirateein sukuwaʼipa Blessing, süchajaainjeseʼe wanee aʼyatawaa otta saashajaaka sümaa tü wayuu kojuyaalakat oulia shia süpüla süshakatirüin sülia tü nneerü saapüinjatkat sümüin kashiwai. Shiasaʼa soʼu wanee kaʼi, shiyamaajaka shia tia wayuukot süpüla süküjüin sümüin nnojoluinjatüin süchekajüin sümüin tü sujuyaalakat suulia jee müsia, suchuntüin sümüin Blessing motuinjatüin saaʼin tü saaʼinrakat sümüin. ¿Jamüsüche saaʼinrakat tia? Shia süka shikirajaain sünain tü Wiwüliakat namaa na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. «Wainma kasa taashika oulia wayuu sutuma tü shiimainkat», müsü Blessing.

Mojusü naaʼin Jeʼwaa sutuma niʼrüin müliain na israeliitakana soʼu chajanain naya achepchieein Egipto. Akaʼaya neʼe maaʼulu, mojusü naaʼin sutuma niʼrüin müliain wayuu atumawaa. Süpüla sajaʼttajatüin tia, choʼujaasü maʼin suʼwanajaainjatüin tü kasakalüirua süpüshuaʼa. Shiaʼaya maʼin naaʼinrajatka Maleiwa tia. Saashin tü Wiwüliakat, «eeinjatü wanee jeketü sirumatuʼu jee müsia wanee jeketü mma waʼatapajaka maʼin saaʼujee tü nümatüjütkalia Maleiwa wamüin. Otta müsia aainjüneerü tü kasa anasükat waneepia» (2 Pedro 3:13, TNM).