1, 2. (1) Püküja jamüin eeka süpüla nuʼutünüin aaʼin Moisés nutuma Faraón (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat.) (2) ¿Jamüshi nnojoika mmoluin Moisés neema Faraón?

CHI FARAÓNKAI niapuʼushi wanee aluwataai mmoluukaka eema. Maleiwashi natuma na egipciokana. Aküjünüsü suluʼu wanee karaloukta niain kekiʼireeka maʼin otta katchinreeka suulia wayuu süpüshuaʼa naashin na egipciokana (When Egypt Ruled the East [Wanaa sümaa naluwataapuʼuin na egipciokana wüinpümüin]). Eejatü sünain nikii wanee kotse shiyaakuamaajatü wanee wüi cobra münüsü. Tia süpülajatü mmoluin neema na wayuu nuluwataakana aaʼu. Sutuma tia, atüjaana aaʼu eein süpüla nuʼutamaatüin saaʼin nüʼünüü. Watüjaaitpa aaʼu jamüin naaʼin Moisés wanaa sümaa nümüin Jeʼwaa nümüin: «Oʼunajachi pia nümaʼanamüin Faraón süpüla pümaainjatüin tü tapueulosekat Egiptojee, na nüchonniikana Israel» (Éx. 3:​10, NM).

² Oʼunüshi Moisés Egiptomüin süpüla nüküjüinjatüin nünüiki Maleiwa nümüin Faraón. Jashichika maʼin Faraón sutuma tü münakat nümüin. Shiasaʼa süchikijee müliain na egipciokana sutuma tü mekietsatkat kasa mojusü nüntiraka Maleiwa, müshi Faraón nümüin Moisés: «Nnojo püleʼejüin püchikuaʼa yaamüin yaa. Teʼrüle pia püchikuaʼa, toʼuteechi aaʼin pia» (Éx. 10:​28, NM). Süpülapünaa nuʼunüin Moisés nüküjüin ouktajachin niʼiruma Faraón (Éx. 11:4-8). Shiasaʼa süchikijee tia, nuluwataaka Moisés na israeliitakana sünain oʼuktaa saaʼin wanee kaaʼula jee shiale wanee anneerü  süpüla nashulejüin süsha sünain soʼu nepia. Nnojoishii oʼutapuʼuin saaʼin anneerü na aʼwaajakana Ra, wanee namaleiwase na egipciokana. Süka jamüin, pülain shia naashin (Éx. 12:5-7). Nnojoishi mmoluin Moisés neema Faraón. ¿Jamüshi nnojoika mmoluin nia neema? Saashin tü Wiwüliakat, shia süka noonooin nümaa Jeʼwaa sümaa kanoulain nia nünain. Nnojoishi nia mmoluin neema Faraón «süka jülüjain naaʼin waneepia chi Maleiwakai, mayaashije nnojolin niʼrüin» nia ( paashajeʼera Hebreokana 11:​27, 28).

3. ¿Jarat tü pütchi wekirajaainjatkalü anain sünainpünaaka nunoula Moisés?

³ Mayaainjeʼe nnojolin teʼrüin chi Maleiwakai, ¿ichesüche maʼin tü tanoulakat süpüla müinjachin teʼrakai naaʼin? (Mat. 5:⁠8.) Süpüla icheinjatüin tü wanoulakat sümaa müinjachin weʼrakai naaʼin chi Maleiwakai, wekiraja sünain nukuwaʼipa Moisés. Süka kanoulain Moisés, ¿jamüshi nnojoika mmoluin nia seema wayuu? ¿Kasa naaʼinraka süpüla niiʼiyatüin nunoujüin sünain tü naainjüinjatkat Maleiwa? Mayaainjeʼe nnojolin niʼrüin chi Maleiwakai, ¿jamüsü katchinka nunoula wanaa sümaa ouktajachiaain nia namaa na israeliitakana?

4. ¿Eeshiche süpüla eejiraain Moisés nümaa Faraón?

⁴ Nnojoishi süpüla eejiraainjachin Moisés nümaa Faraón. Niaitchipa neʼe Faraón atüjaaka saaʼu tü naaʼinrajatkat nüka Moisés. Müsüjeseʼe müin nünüiki Moisés nümüin Jeʼwaa: «¿Jaraikaʼa maʼin taya süpüla chainjachin taya nümaʼanamüin Faraón otta tamaain na nüchonniikana Israel Egiptojee?» (Éx. 3:​11, NM). Wanaa sümaa tia, alatüsü pienchi shikii juya süchikijee nuʼluwataain Moisés Egiptojee. «¿Anashiche taleʼejüle tachikuaʼa Egiptomüin süpüla naashichijaain tooʼomüin Faraón?», eeshijaʼa süpüla nümüin Moisés nüleʼeruʼu.

5, 6. ¿Kasa jülüjaka naaʼin Moisés süpüla mmoluwaainjachin nia neema Jeʼwaa nuulia Faraón?

⁵ Süpülapünaa nuʼunüin Moisés Egiptomüin nikirajüin nia Jeʼwaa sünain wanee kasa. Tia nüshajüin Moisés sünain karalouktaka Job. Müsü sünüiki: «Mmoluwaale wanee wayuu neema Jeʼwaa... kekiijeechi maʼin nia» (Job 28:​28, NM). Süpüla mmoluwaainjachin nia neema Jeʼwaa otta kekiinjachin nia, niiʼiyatüin Jeʼwaa nümüin naatain sukuwaʼipa wayuu nuulia. Süka jamüin, pülashin nia. Müsü nünüiki Jeʼwaa nümüin: «¿Jarai kaanüküka atuma wayuu? ¿Jarai manüika atuma wayuu, moʼuka atuma shikii wayuu? ¿Jarai koʼupaʼaka jee moʼupaʼaka atuma wayuu? Aashin tayain tayakai, Jeʼwaa» (Éx. 4:​11, NM).

⁶ ¿Kasa nüküjeeka Jeʼwaa nümüin Moisés sükajee tü nümakat nümüin? Nnojolinjachin mmoluin nia. Süka jamüin, niain Jeʼwaa aluwataain nia otta nükaaliinjüinjachi süpüla nüküjüinjatüin nünüiki nümüin Faraón. Pülashaataleeshia maʼin Jeʼwaa nuulia Faraón. Wainmatua najachajuuin na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa chaa Egipto. Makalaka eein süpüla shiain jülüjüin naaʼin Moisés tü naainjakat Jeʼwaa süpüla naaʼinmajüin Abrahán, José otta niakai noulia na aluwataakana Egipto (Gén. 12:17-19; 41:​14, 39-41; Éx. 1:22–2:10). Oʼunüshi Moisés nümaʼanamüin Faraón süpüla nüküjüinjatüin nünüiki Maleiwa nümüin otta nnojoishi nia mmoluin neema. Naainjüin tia «süka jülüjain naaʼin waneepia chi Maleiwakai, mayaashije nnojolin niʼrüin».

7. ¿Kasa nnojotka saainjüin wanee wawala süka kanoulain shia nünain Jeʼwaa?

⁷ Müsia neʼe sukuwaʼipa wanee wawala kanüliaka Ella, nnojotsü mmoluin shia seema wayuu süka kanoulain shia nünain Jeʼwaa. Soʼu juyaka 1949 apüreesajinnüsü tü wawalakat sutuma Comité de Seguridad del Estado Soviético (KGB). Amaichejünüsü tü wawalakat otta chüntüsü maʼin noʼu na pulusiiakana sünain sümaa naapaweein shia. «Müliasü maʼin taya atumaa otta japüishaanasü maʼin taya. Oʼuraaja müsüjaʼa taya nümüin Jeʼwaa yalaʼaya, jimatüsü taaʼin süchikijee», sümaka. Shiasaʼa süchikijee tia, asülüjaanüsü sümüiwaʼa tü wawalakat soʼu apünüin kaʼi suluʼu tü kaatsetkat. Müsü sünüiki: «Nawoolojo amüinrü taya na pulusiiakana sünain müin nanüiki: ‹¡Nnojoleerü jaralin sotuin aaʼinyüü watuma tü anülieekat Jeʼwaa yaa Estonia! ¡Waʼyateʼereerü pia otta na waneeinnua wajüteena chaa Siberiamüin! ¿Jalashikai chi Jeʼwaa pümakai amüin?›». ¿Kasakaʼa saaʼinrüin tü wawalakat? ¿Shiʼitaainche saaʼin nünain Jeʼwaa? ¿Mottaapa shia neema na wayuukana? Süsakiijünapa, nnojotsü mmoluin shia. Müsü sünüiki neʼipajee na pulusiiakana: «Jülüjüsü taaʼin waneepia tü alatakat tamüin otta shia anaka saaʼin tamüin yaale taya püreesain suulia tojuʼittüin yaajee sümaa nnojoluin tanoujüin nünain Maleiwa». Shiimain maʼin eein Jeʼwaa sümüin tü wawalakat. Müshi shiʼrakai naaʼin maʼaka shiʼrüin na wayuu yalajanakana süʼütpaʼa.  Ayatüsü shia waneepia nümaa Maleiwa sutuma kanoulain shia.

8, 9. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoliinjanain waya mmoluin seema wayuu? (2) ¿Jarai sotüinjachika waaʼin waneepia mmolojoole waya seema wayuu?

⁸ Kanourale waya nünain Jeʼwaa nnojoleena waya mmoluin. Nachiaale waya na aʼyataakana neʼipajee na sülaülashiikana mma süpüla nnojolinjachin waʼwaajüin Maleiwa, müshii nayakai atüjaain saaʼu jamüinjatüin wakuwaʼipa. Eesüjaʼa süpüla müin wanüiki: «¿Anashiche ayatüle taʼyataain nümüin Jeʼwaa süpüla naashichijaain tooʼomüin na sülaülashiikana mma?». Jülüjeesü waaʼin tüü: süpüla nnojoliinjanain mmoluin waya seema wayuu, kanoulainjana waya nünain Maleiwa (paashajeʼera Proverbios 29:25 *). Anuu tü nüsakitkalü anain waya Jeʼwaa: «¿Jamüshi mmoluinjachika pia seema wayuu sümaa ouktajatüin shia maʼaka [juluin] tü mojuuikat?» (Is. 51:​12, 13, NM).

⁹ Soteeshi waaʼin waneepia chi Washi Pülashikai maʼin. Niʼrüin tü alatakat namüin na wayuu müliakana natuma na sülaülashiikana mma, amülialaasü naaʼin naalii otta nükaaliinjüin naya (Éx. 3:7-10). Wasouktüinjanale saaʼu tü wanoujakalü anain namüin wayuu kojutüshii, soteesü waaʼin tü nümakat Jesuu: «Nnojo jüshapataain aaʼin saaʼu tü jüsouktüinjatkat aka namüin. Aapüneerü jümüin soʼu maʼi kaʼikat tia tü pütchi jümüinjatkat namüin» (Mat. 10:18-20). Nnojoishi eein wanee sülaüla mma jee wanee aʼyataaka niʼipajee eekai eejiraain nümaa Jeʼwaa. Wachechereʼerüle waaʼin sünain anoujaa, shiimainjeechi maʼin wamüin Jeʼwaa otta wayaawateerü aaʼu nükaaliinjeein waya.

10. (1) ¿Kasa nuluwataaka anain Jeʼwaa na israeliitakana soʼu juyaka 1513 tü kashikat nisán? (2) ¿Jamüshi noonooka Moisés sümaa tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa?

¹⁰ Soʼu juyaka 1513 tü kashikat nisán süpülapünaa wakalia, aluwataanüshi Moisés nümaa Aarón nutuma Jeʼwaa süpüla naküjüinjatüin namüin na israeliitakana tü naainjüinjatkat: noʼutüinjatü aaʼin wanee anneerü jee shiale wanee kaaʼula otta nashulejüinjatü süsha sünain soʼu nepia. Nnojoluinjatü ayuulin tü mürüt noʼutüinjatkalü aaʼin (Éx. 12:3-7). Müsü nünüiki Pablo nüchiki Moisés: «Süka nünoujain Moisés, süpülapünaa najuittinnüin, nuluwataain na Israelkana sünain natülüittirüinjatüin süsha anneerü sotpünaa soʼu tü nepiakat suulia nüntajüin nanainmüin chi aapiee ajütünakai nütüma chi Maleiwakai süpüla oʼutaa naaʼin na tooloyuu eʼirumaakana chaʼaya Egipto. Shia eʼnnaajünaka maaʼulu yaa süka Pascua münüin» (Heb. 11:28). Nütüjaa aaʼu Moisés nikeraajüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü nümakat, makalaka nunoujüin ouktajanain nutuma Jeʼwaa na tooloyuu eʼirumaakana chaʼayaa Egipto.

11. ¿Jamüshii naapiraka Moisés na israeliitakana süchiki tü antajatkat?

¹¹ Chajana na nüchonniikana Moisés suluʼu tü mmakat Madián (Éx. 18:1-6). Mayaapejeʼe wattain na nüchonniikana Moisés, ayatüsia nüküjüin namüin na israeliitakana tü nümakat Jeʼwaa. ¿Kasa apüla? Süpüla nnojoliinjanain ouktüin nachonnii nutuma «chi aapiee ajütünakai nütüma chi Maleiwakai». * Wayuu aipürai Moisés, makalaka naapirüin na israeliitakana suulia ouktüin nachonnii. Saashin tü Wiwüliakat, «nuutkajeʼeramaatüin na laülaayuukana naʼakajee na israeliitakana sünain müin nünüiki namüin: ‹Jüsaaja [...] otta juʼuta saaʼin tü mürüt ouktajatkat sünain tü Pascuakat›» (Éx. 12:​21, NM).

12. ¿Jarat tü pütchi waküjüinjatkat sümüin wayuu naashin Jeʼwaa?

¹² Akaaliinjünüsü nupueulose Jeʼwaa natuma na aapieekana süpüla naküjüinjatüin pütchikat tüü: «Anakaja kojutule jütüma chi Maleiwakai sümaa juʼwaajüin nia, süka sülüʼülüin nükalia sünain süsalainjatüin saainjala wayuu nütüma. Anakaja müleka jüsapainyoʼukale jia nümülatuʼu sünain jiiʼiyatüin nümüin nujut, süka niain kakumalain kasakat süpüshua chaʼaya iipünaa, je süka niain kakumalain tü mmakat je tü palaakat ooʼulaka tü suʼwüirakalüirua wüin» (Alat. Map. 14:7). Waküjüinjatü sümüin wayuu tia pütchikat maaʼulu. Waapirüinjana naya süpüla nojuʼitüinjanain suluʼujee Babilonia tü Miyoʼusükat «süpüla nnojoliinjanain süsalain [naya] wanaajiraa sümaa» (Alat. Map. 18:4). Akaaliinjünüshii na anoujüshii chainjanakana iipünaa natuma na yaainjanakana mmapaʼa sünain mma sümüin wayuu:  «Anakaja müleka anajiraale jia nümaa [Maleiwa]» (2 Cor. 5:20; Juan 10:16).

13. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla keeʼireeinjatüin maʼin waaʼin waküjüin tü pütchi anasükat?

¹³ Watüja aaʼu süntüitpain sükalia süpüla «süsalainjatüin saainjala wayuu nütüma» Maleiwa. Otta müsia watüja aaʼu waaʼinmaainjatüin tü aküjaakat pütchi otta ekirajaa wayuu maʼaka nümüin Jeʼwaa. Niʼrüin chi aluwataaushikai Juan «pienchishii aapiee shaʼwashawalüin süshekeinruʼu tü mmakat, wane palaajeeruʼu, wane uuchijeeruʼu, wane wopujeeruʼu, otta wane wüinpejeeruʼu. Eʼitaaushi naya nütüma Maleiwa süpüla najütüinjatüin süchiki pienchisü jouktai [...]. Akatsa nnojoliyülüin najütüin achiki tü jouktaikat» (Alat. Map. 7:1). Alüʼütsü maʼin süpüla najütüinjatüin na aapieekana süchiki tia jouktaikat. ¿Wanoujüinche sünain choʼujaain palit kaʼi süpüla süntüin tia mülia miyoʼusükat? Wanoujüle tia, aküjeena maʼin waya tü pütchi anasükat.

14. ¿Jamüshii waapireeka na mojulaashiikana «[süpüla nayaawajaainjanain] suulia tü kasa mojusü naaʼinrakat»?

¹⁴ Waya anoujüshii shiimainshiikana naʼaleewain waya Jeʼwaa otta keeʼireesü waaʼin katüin woʼu süpüla kaʼika süpüshuaʼa. Watüjaapejeʼe saaʼu wayainjanain aapirüin «na wayuu mojulaashiikana [süpüla nayaawajaainjanain] suulia tü kasa mojusü naaʼinrakat suulia ouktüin naya» ( paashajeʼera Ezequiel 3:19 *). Aküjüshii waya pütchi sutuma alin wapüla Jeʼwaa otta alin wapüla wayuu. Nnojotsü shiain süka kasalajaneerüin wamüin maküjüinre waya pütchi sümüin wayuu. Wanaa sümaa nüküjüin Jesuu nüchiki wanee wayuu kamaneeshi samariajeʼewai, niiʼiyatüin wamüin tü sünainpünaakalü alin wayuu wapüla otta wamüliajüliinjanain. Jülüja paaʼin tüü: «¿Amülialaasüche taaʼin saalii wayuu maʼaka sümülialaain naaʼin chi wayuu kamaneeshi samariajeʼewaikai? ¿Aküjüshiche taya pütchi saaʼu sümülialaain taaʼin saalii wayuu?». Nnojoishii  müinjanain waya maʼaka naaʼin chi sacerdootekai otta chi leviitakai, makalaka nnojoliinjanain wooʼulaain suulia aküjaa pütchi sümüin wayuu (Luc. 10:25-37). Wanoujüle sünain shikeraajeerüin tü naainjüinjatkat Maleiwa otta aire wapüla wayuu, keeʼireejeerü maʼin waaʼin waküjüin pütchi süpülapünaa sajaʼttüin kasa süpüshuaʼa.

15. ¿Jamüshii moʼooka na israeliitakana?

¹⁵ Sutuma kanoulain Moisés nünain Maleiwa, nüchecherüin naaʼin wanaa sümaa noushikajaain na egipciokana nachiirua na israeliitakana. Müsü tü Wiwüliakat: «Wanaa sümaa neirakaain na israeliitakana nachiiruajee, neʼrüin sein nachiiruajee na egipciokana; mmotkalaka maʼin naya. Nachuntakalaka kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa» (Éx. 14:10-12, NM). Nnojotpejeʼe ayoʼujaainjatüin naaʼin sutuma tia. Süka jamüin, nüküjatüjülia paala Jeʼwaa namüin tü alatajatkat. Müshi nia: «Tooʼulaajeechi naashichijaain Faraón süpüla macheʼein nia. Oushikajaajeechi nia nachiirua otta yaleteerü maʼin tanülia nükajee Faraón otta nakajee na nusurulaatsekana; natüjaajeerü aaʼu na egipciokana tayain Jeʼwaa» (Éx. 14:​4, NM). Shia neʼe neʼraka na israeliitakana tü Palaa Ishosükat. Nnojoishii jalapünaainjanain noʼttaain otta seshi Faraón sünain awateʼeraa neʼejena nachiiruajee. Moʼoolaashii neʼe naya. Otta taasia, wayuu laülaa chi nekiipüʼükai, arüleejüi neʼe nia otta mekiisat shikii nuuyase.

16. ¿Kasa niiʼiyataka akajee Moisés chaa eere tü Palaa Ishosükat sünain kanoulain nia?

¹⁶ Nnojoishi mmoluin Moisés. Süka kanoulain nia, nnojoishii nayain jülüjüin naaʼin na surulaat egipciojeʼewaliikana otta tü palaakat. Shia jülüjaka naaʼin noʼttaainjanain nutuma Jeʼwaa. Nütüjaa aaʼu nütkaainjachin Maleiwa napüleerua ( paashajeʼera Éxodo 14:​13, 14). Sutuma kanoulain nia atütülaasü naaʼin na wanee israeliitakana. Müsü tü Wiwüliakat: «Süka shiimüin nanoula nünain Maleiwa, nountüin nalatüin pasanainpünaa sünain tü palaakat maa aka sooʼopünaa mma jososü, tü kanüliakat Palaa Ishosü. Otta tü surulaat Egiptojeʼewatkalüirua, nnojotsü nountüin nalatüin. Kettüshii naya, shimiralüin tü palaakat» (Heb. 11:29). Shiasaʼa sutuma neʼrüitpain tia, mmoluwaashii naya neema Jeʼwaa otta nanoujaka nünain jee nünain Moisés (Éx. 14:31).

17. ¿Kaseerü ooʼulakünaka aka wanoula süpülapünaa Armagedón?

¹⁷ Ayoʼujaasü naaʼin na israeliitakana. Akaʼaya wayakana, eesü süpüla shiyoʼujaajeerüin waaʼin suʼunnaa tü mülia miyoʼusükat. Süpülapünaa Armagedón, atüjaaneerü aaʼu nountüin na sülaülashiikana mma najaʼlajeʼerüin tü iküleesiairua eekai eein, jaʼitairü wainmain sünneetse jee miyoʼuin shiairua suulia nupueulose Jeʼwaa (Alat. Map. 17:16). Saashin wanee pütchi suluʼu tü Wiwüliakat, meerü wakuwaʼipa maʼaka saaʼin wanee pueulo eekai masepüin jee eekai mapujeʼeyain supuettoʼuse (Ezeq. 38:10-12, 14-16). Meerü mapüleejeetkai saaʼin süpüla najaʼlajeʼerüin waya na waʼünüükana. ¿Kasache waaʼinrajatka?

18. ¿Jamüshii nnojoliinjanaka waya mmoluin suʼunnaa tü mülia miyoʼusükat?

¹⁸ Nnojoishii waya mmoluinjanain. Süka jamüin, nüküjüin Jeʼwaa naaʼinmajüinjanain na aʼyataashiikana nümüin nashutünapa aaʼu. Müshi nia: «Soʼu kaʼika tia, nushutüpa Gog saaʼu Israel jashichishaateechi maʼin taya. Sutuma jashichishaateechin maʼin taya, nnojoleechi yüütüin taya» (Ezeq. 38:18-23, NM). Najaʼlajeʼerüinjana Jeʼwaa napüshuaʼa na aainjeekana kasa mojusü sümüin nupueulose. Wanoujüinjatü anain naaʼinmajeenain waya Jeʼwaa suʼunnaa tü nükalia keemakat maʼin. Müle shia watuma, shieerü jülüjaka waaʼin woʼttaainjanain nutuma Jeʼwaa otta wachechereerü waaʼin sünain anoujaa (Joel 2:​31, 32).

19. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu anapuʼuin nukuwaʼipa Moisés nümaa Jeʼwaa? (2) ¿Jameerü wakuwaʼipa jülüjüle waaʼin Jeʼwaa sünain süpüshuaʼa tü waaʼinrakat?

¹⁹ Yapainjana waya süpüla tü alatajatkat, makalaka jülüjüinjachin waaʼin Jeʼwaa mayaashijeʼe nnojolin weʼrüin nia. Ekirajaainjana waya sünain tü Wiwüliakat otta oʼuraajüinjana waya süpüla aleewainjanain maʼin waya nümaa Jeʼwaa. Aleewapuʼushi maʼin Moisés nümaa Jeʼwaa. Saashin tü Wiwüliakat, Moisés nütünajüishaata maʼin Jeʼwaa otta atüjaana aaʼu tia sükajee naainjüin wainma kasa pülasü nükajee Moisés (Deut. 34:10). Müle wanoula maʼaka saaʼin nunoula Moisés, arütkaajeena waya nünainmüin Jeʼwaa otta meechi weʼrakai naaʼin. Saashin tü Wiwüliakat, jülüjüle waaʼin Jeʼwaa sünain süpüshuaʼa tü waaʼinrakat loteerü wakuwaʼipa nutuma (Prov. 3:6).