Uannut pingaarnerpaaq — aalajaattuarnissaq
Uannut pingaarnerpaaq — aalajaattuarnissaq
ALEXEJ DAVIDJUKIMIT OQALUTTUARINEQARTOQ
Ukiumi 1947-mi Ukrainemi illoqarfeeqqatsinnit Laskovimit kilometerialunnik ungasitsigisumi Polenip killeqarfiata eqqannguani pisimavoq. Ikinngutima uannit utoqqaanerusup Stepanip allakkisartutut atuakkat Biibililersaarutit Polenimit Ukrainemut anngiortumik eqqussortarpai. Unnuit ilaanni killeqarfimmi paarsisut ilaata takuaa, malersoriarlugulu aallaavaa. Soorlu nassuiassagiga ukiut aqqaneq-marluk tamatuma kingorna Stepanip toqunera inuuninnut sunniuteqangaarpoq.
LASKOVIMI 1932-mi inunngornerma nalaani ilaqutariit qulit Biibilimik Atuaqqissaartartuupput, soorlu Jehovap Nalunaajaasui taamanikkut taamatut ilisimaneqartut. Taakkua ilaagaat angajoqqaakka, 1970-ikkut qiteqqunneranni toqussartik tikillugu Jehovamut ilumoortutut maligassaalluartuusut. Uangattaaq inuunera tamaat Guutimut aalajaattuarnissaq pingaarnerpaatippara. — Tussiaat 18:26.
1939-mi Sorsunnersuup Aappaa aallartimmat najugaqarfipput Polenip kangia Sovjetunionimut ilaliutsinneqarpoq. Juuni 1941 tikillugu Sovjetunionimit naalakkersorneqarpugut, taamanilu nunarput tyskit isaaffigaat tiguarlugulu.
Sorsunnersuup Aappaata ingerlanerani atuarfimmi ajornartorsiortinneqarpunga. Meeqqat inuiaqatigiit erinarsuutaannik sakkutuutullu sungiusartinneqartarput. Allaat qaartartunik milloriussinissamik sungiusartinneqartarput. Inuiaqatigiilli erinarsuutaat sakkutuutullu sungiusarneq peqataaffigiumanngilakka. Inuusuttuullunga Biibili tunngavigalugu upperninnik aalajaannissara ilikkarakku ukiuni tulliuttuni Guutimut aalajaattuarsinnaanissannut iluaqutigaara.
Oqaluussiffigisartakkatsinni amerlasuunik sallusuissummik Biibilimeersumik soqutiginnittoqarmat pioneerit, Jehovap Nalunaajaasui tamakkiisumik kiffartortut, marluk ilagiitsinni suliassinneqarput taakkuninnga ajoqersuiniassammata. Pioneerip aappaata, Ilja Fedorovitschip, uanga aamma Biibilimik atuaqqissaaqatigisarpaanga oqaluussinermilu ajoqersorlunga. Tyskit tiguaaneratigut Ilja nazistit tigusanut inissiarsuisa ilaanut aallarunneqarpoq, tassanilu toqulluni.
Ataatama aalajaattuarniarluni ilungersornera
1941-mi Sovjetunionimi oqartussaasut ataataga sorsunnerup aningaasatigut tapersersuinissaanik neriorsuummik allakkiamik atsiortinniarsarigaluarpaat. Oqarfigaali sorsuttut arlaalluunniit tapersersorsinnaanagit Guutimullu ilumoortumut kiffaagami attaviitsuujuarniarluni. Ataata akeqqatut isigineqalerpoq ukiunilu sisamani parnaarussassanngortitaalluni. Ullulli sisamat qaangiummata iperagaavoq. Sooq? Parnaarunneqaannartoq sapaatiugaa tyskit sakkutuuisa nunagisarput tiguarpaat.
Parnaarussivimmi paarsisut paasigamikku tyskit qanillisut, parnaarussiviup matui ammarpaat qimaallutillu. Silataani parnaarussat amerlanersaat Sovjetunionip sakkutuuinit aallaaneqarput. Ataataga ingerlaannaq qimaanngilaq, kingusinnerusukkulli ikinngutimi ilaasa angerlarsimaffiannut qimarnguvoq. Tassanngaaniit anaanaga nalunaarfigaa allakkiaq Sovjetunionip sorsunneranut tapersersuiumannginnini pissutigalugu parnaarussaasimanerminut uppernarsaataasoq nassaqqullugu. Ataatama allakkiaq tyskit oqartussaasuinut takutikkamiuk toqutaanngilaq.
Tyskit Sovjetunionimut suleqataasut tamaasa atii paaserusuppaat. Ataataga kimigiiserfigaat tunniuteqqullugit, taamaaliorumanngilarli. Attaviitsuunini nassuiarpaa. Inuk alla tunniukkaluarpagu, taanna aallaaneqassaaq. Taamaattumik ataatama attaviitsuunera pissutigalugu inuit allat inuunerat annaanneqarput, taakkualu qujumasuffigeqaat.
Isertortukkut sulineq
Aggusti 1944-mi russit Ukrainemut uterput, 1945-milu maajimi Sorsunnersuup Aappaa Europami naavoq. Tamatuma kingorna Sovjetunionimiittuusugut silarsuup sinneranut attaveqarsinnaajunnaarluta naalagaaffissuit akornanni killeqarfilerneqarpoq. Allaat Jehovap Nalunaajaasuinut Polenip killeqarfiata illuatungaaniittunut attaveqarniarnerput ajornakusoortipparput. Nalunaajaasut qunusuitsut isertorlutik killeqarfik ikaartarpaat atuagassianillu Napasuliaq Alapernaarsuiffik-nik naleqangaartunik ikittunik nassarlutik utertarlutik. Killeqarfik angerlarsimaffitsinnit Laskovimit 8 kilometerinnarnik ungasissuseqarmat allakkisartut navianartorsiortarneri tusaamasarpakka.
Assersuutigalugu nalunaajaasup Silvesterimik atillip marloriarluni killeqarfik aqqusaartarpaa ajoqusernanilu utertarluni. Pingajussaanilli killeqarfimmi paarsisut qimmiisalu takuaat. Sakkutuut suaarfigaat uneqqullugu, Silvesterili inuunini pillugu qimaavoq. Qimminit angutikkumanani tatsimut eqqaaniittumut qimaasariaqarpoq. Unnuaq naallugu qungatsini tikillugu ivissuarnut toqqorluni tatsimiippoq. Naggataatigut paarsisut ujaasiunnaarmata Silvester qasulluinnarluni angerlarpoq.
Siuliani eqqaaneqartutut Silvesterip jorngua Stepan killeqarfik ikaariaraluaramiuk toqutaavoq. Taamaattorli Jehovap innutaasa attaveqarfiginiartuarnissaat uatsinnut pingaaruteqarluinnarpoq. Allakkisartut qunusuitsut sulinerat iluaqutigalugu anersaakkut inuussutissanik siulersorneqarnissamillu tunineqartuarpugut.
Ukiumi tullittumi 1948-mi angerlarsimaffitta eqqaani tasinnguami unnuakkut kuisippunga. Kuisittussat illutsinni katersuupput, taaqimmalli isertortumik pimmat kikkuunersut naluakka. Immitsinnut oqaloqatigiinngilagut. Kina kuisittussanut oqalugiartuunersoq, kina tatsip sinaaniilluta kuisittussanik apersuinersoq, kialuunniit kuisinneraanga naluakka. Ukiorpassuit qaangiummata ikinngutigalu pisimasunik oqaluttuaqattaarluta paasivarput unnuaq taanna kuiseqatigiissimalluta!
1949-mi Nalunaajaasut Ukrainemiittut Brooklynimit kajumissaarneqarput Moskvami oqartussaasut oqaluussinerup Sovjetunionimi inatsisitigut akuerineqarnissaanik qinnuteqaqqullugit. Siunnersuut tamanna malillugu nunap naalakkersuisui aqqutigalugit USSR-imi naalakkersuinermik qullersaqarfimmut qinnuteqarpugut. Tamatuma kingorna Mykola Pyatokha aamma Ilya Babijchuk Moskvaliaqquneqarput qinnuteqaatitsinnut akissut aaqqullugu. Akuersipput aasarlu taanna Moskvaliarlutik.
Atorfilittap aallartitat tikilluaqquai sulinitta Biibilimik tunngaveqarnera nassuiartillugu tusaarnaarlugit. Nassuiaappaat ’naalagaaffimmik iivangkiiliup oqaluussissutiginissaanik inuit Matîuse 24:14) Taamaattorli atorfilittaq oqarpoq naalakkersuisut inatsisitigut akuerinngisaannassagaatigut.
najugaanni tamarsuarmi inuiaqatigiit tamarmik nalujunnaarutissaannik’ Jesusip siulittuutaata eqquunneratut oqaluussisartugut. (Nalunaajaasut angerlarput Ukrainemilu illoqarfiit pingaarnersaannut Kievimukarlutik, Ukrainemi sulinitta inatsisigut akuerineqarnissaa anguniarlugu. Tassanittaaq oqartussaasut itigartippaatigut. Oqarput Jehovap Nalunaajaasuisa naalagaaffik aatsaat tapersersorunikku eqqissitinneqassasut, nalunaajaasullu sakkutuunngortariaqartut qinersinernullu peqataasarlutik. Attaviitsuuniarnerput nassuiaqqippaat, tassa Naalagarput Jesus Kristus malinniaratsigu silarsuarmut ilaasinnaanngitsugut. — Juánase 17:14-16.
Tamatuma kinguninngua qatanngutit Pyatokha aamma Babijchuk unnerluutigineqarlutik tigusaapput ukiunilu 25-ni parnaarussassanngortitaallutik. Tamatuma nalaani, 1950-imi, nalunaajaasorpassuit, ilaatigut ataataga, oqartussaasunit aallarussaapput. Ataataga ukiuni 25-ni parnaarussaanissamut eqqartuunneqarpoq Khabarovskimullu, Sovjetunionip kangiata ungasinnerpaartaanut 7000 kilometerisut ungasitsigisumiittumut, aallarunneqarluni!
Siberiamut aallarussaanneq
1951-imi apriilimi Sovjetunionip Nalunaajaasut Letlandimi, Estlandimi, Litauenimi, Moldovami, Hvideruslandimi Ukrainemilu piareersagaasumik malersulerpai. Qaammatip tamatuma ingerlanerani ilavut 7000-it, ilaatigut anaanaga uangalu, Siberiamut aallarunneqarput. Unnuami sakkutuut angerlarsimaffipput iserfigaat qimuttuitsullu aallartarfiannukaalluta. Tassani nersutaatit qamutaannut parnaarunneqarpugut — qamutini ataatsimi 50-it missaanniippugut — sapaatillu-akunneri marluk qaangiummata Irkutskimi Baikalip Tasersuata eqqaanut Zalarimik taaneqartumi niuneqarpugut.
Apummiititaannarluta, issittumi anorlersumi, sakkutuunit avatangerneqarsimalluta, eqqarsaatigaara qanoq pineqassanersugut. Qanoq ilillunga tassani Jehovamut ilumoortuarsinnaavunga? Issinnera puigorniarlugu Guutip naalagaaffiata erinarsuutaanik erinarsulerpugut. Tamaani naalagaaffiup suliffiutaani siulersuisut takkupput. Ilaasa angutit suleruloorsinnaasut atorfissaqartippaat, allallu arnat, soorlu uumasunik paarsisuusinnaasut, atorfissaqartillugit. Anaanagalu sanaartorfissuarmut aallartitaavugut, tassani Tagninskaya Erngup Nukinganik Nukissiorfissuaq sanallugu aallartissimagaat.
Apuukkatta barakkerpassuit qisunit sanaat takuavut, aallarunneqartunut inissiat. Traktorertussatut elektrikeritullu sulisinneqarpunga, anaanagalu nunaatilimmi sulisitaavoq. Aallarunneqartutut, parnaarussaasutuunata, isigineqarpugut. Taamaattumik nukissiorfimmit ungasinngitsumut angalaarsinnaatitaavugut, kisianni illoqarfeeqqat qaninnersaannut 50 kilometerisut ungasitsigisumiittumut tikeraaqqusaanngilagut. Oqartussaasut pinngitsaalivaatigut allamut tassaniittuaannartussatut aallanngisaannarnissatsinnik aalajangersagaq atsioqqullugu. 19-iinnarnik ukioqarama tamannalu sivisugalugu atsiorumanngilanga. Taamaattoq ukiuni 15-ini tassaniittuarpugut.
Sibiariamit Polenimut killeqarfik 8 kilometeriinnarnik ungasitsiginngilaq, kisiannili 6000 kilometerit sinnerlugit ungasitsigisumiilluni! Uagut Jehovap Nalunaajaasuusugut sapinngisamik ilagiikkuutaarluta aaqqissuusseqqinniarpugut, angutinillu siulersuisussanik toqqaalluta. Aallaqqaataani Biibililersaarutissaqannginngajappugut, taamaallaat ikittuinnannguit nalunaajaasut ilaasa Ukrainemit nassatarisimasaat. Tamakku assilillugit assaannarmik allanneqaqqittarput tamatsinnullu tulleriiaarlugit ingerlaartinneqartarlutik.
Erniinnaq ataatsimiittalerpugut. Amerlanersaasugut barakkimi najugaqarpugut, taamaattumik unnuit tamangajaasa ataatsimiittarpugut. Ilagiitsinni 50-it missaanniippugut, uangalu Teokratiimik Atuarfimmi aqutsisunngortitaavunga. Ilagiitsinni angutit ikittuinnaammata arnat aamma atuartutut oqalugiartinneqartarput, tamannalu aamma 1958-imi Jehovap Nalunaajaasuisa ilagiivini sumi tamaani atorneqartalerpoq. Tamarmik suliassatik ilumooruppaat, atuarfillu Jehovap unnersiutiginissaanut ilagiinniittullu kaammattornissaannut periarfissatut isigalugu.
Kiffartornerput pilluaqquneqarpoq
Barakkimi aamma nalunaajaasuunngitsoqarmat ullut tamangajaasa allat uppernitsinnik oqaluttuunnissaannut periarfissaqartarpugut, naak taamaaliorneq inerteqqutaavikkaluartoq. Josef Stalinip, Sovjetunionimi premierministerip, 1953-imi toqunerata kingorna, pitsaanerulaartumik atugaqalerpugut. Ammanerusumik allat Biibili tunngavigalugu upperisatsinnik oqaloqatigisinnaalerpavut. Ikinngutitta Ukrainemiittut allaffigisarnerisigut paasivarput sumi allanik eqqatsinni nalunaajaasoqartoq, taakkulu attaveqarfigaavut. Taamaalilluni ilagiit ilageeqatigiikkuutaarlugit aaqqissugaanerulersinnaapput.
1954-imi Olga, Ukrainemiu aallarussaq katippara. Ukiuni taakkunani Jehovamut kiffartorninni uannut tapersersueqataalluarsimavoq. Tassaana Olgap qatanngutaa Stepan 1947-mi Polenip Ukrainellu akornanni killeqarfimmi toqutaasoq. Kingusinnerusukkut panipput Valentina inunngorpoq.
Siberiami kristumiutut kiffartornitsinni pilluaqqussuterpassuit nuannaarutigisimavavut. Assersuutigalugu George, baptistinut siulersuisuusoq, naapipparput. Aalajangersimasumik pulaartarparput Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mik pigisatuatsinnik atuaqqissaaqatigalugu. Georgep erniinnaq paasivaa Jehovap kiffaasa Biibilimit ajoqersuutaa sallusuissutaasoq. Aamma ikinngutai baptistiusut arlallit aamma atuaqqissaaqatigilerpavut. Tamatsinnut killitsinnartorujussuuvoq George ikinngutaasalu ilaat kuisimmata anersaakkullu qatanngutigileratsigik!
1956-imi nakkutilliisutut angalasartutut toqqarneqarpunga, tamatuma kinguneraa sapaatip-akunneri tamaasa eqqatsinni ilagiinnut ataatsinut tikeraartarnera. Ulloq naallugu sulisarpunga, unnukkullu motorcykelerlunga ilagiit ornittarlugit. Ullaassaanerani utertarpunga suliniassagama. Mykhailo Serdinskij angalaninni suleqatissatut toqqarneqartoq 1958-imi biilimik ajunaarpoq. Pingasunngornermi toquvoq, ilisaanissaali sapaammut kinguartipparput nalunaajaasut sapinngisamik amerlasuut peqataasinnaaqqullugit.
Nalunaajaasorpassuulluta iliveqarfimmukaratta politiinit isumannaallisaasunit malitseqarpugut. Biibili tunngavigalugu makinnissamik neriuuterput oqalugiaatigigukku parnaarussaanissannik kinguneqaratarsinnaavoq. Mykhailo siunissamillu neriuutaa nuanningaartoq pillugit oqalugiarnissannik. Naak Biibili atortaraluariga politiit isumannaallisaasut tigunngilaannga. Qularnanngitsumik isumaqarput asuliinnassasoq, aammami nalunngilluareerpaanga, allaffianni arlaleriarlunga apersorneqarlungalu ’qaaqqusaasarsimagama’.
Killuussisumit pisinneqarpugut
1959-imi politiit isumannaallisaasut nalunaajaasut aqqaneq-marluk oqaluussinermi siulersuisimasut tiguaat. Arlallit uanga ilaallunga killisiorniarluta qaaqquneqarpugut. Killisiorneqarnissamut tulliukkami atorfillit sulinerput pillugu paasissutissanik allanut oqaatigeqquneqanngitsunik
ilisimasaqarnerat tusarakku tupaallaatigaara. Qanoq ilillutik tamakku paasisinnaavaat? Erseqqissumik killuussisoqarpoq uatsinnik ilisimasaqarluartumik sivisuumik oqartussaasunut suleqataasumik.Tigusat aqqaneq-marluk parnaarussat inaannut imminnut atasunut inissinneqarput, taakkulu isumaqatigiipput oqartussaasunut oqaatsimik ataatsimilluunniit oqaaseqaumanatik. Taamatut killuussisoq nammineq eqqartuussivimmut sassartariaqassaaq unnerluutiginnillunilu. Naak unnerluutigineqanngikkaluarlunga eqqartuussivimmukarpunga paasiniarlugu qanoq pisoqassanersoq. Eqqartuussisoq apersueqattaarpoq, aqqaneq-marlulli arlaannaalluunniit akinngillat. Taava nalunaajaasoq Konstantyn Polishtjukimik atilik, ukiorpassuarni ilisarisimasara sassarpoq, aqqaneq-marlullu taakku unnerluutigalugit. Nalunaajaasut ilaat parnaarussaanissaminnut eqqartuunneqarput. Eqqartuussiviup silataani Polishchuk naammattoorpara.
„Sooq killuutigivisigut?“ aperaara.
„Uppertuujunnaarama,“ akivoq.
„Suna upperiunnaarakku?“ aperaara.
„Biibili upperisinnaajunnaarpara,“ akivoq.
Polishchukip ilanngullunga killuutigisinnaagaluarpaanga, unnerluutiginnikkamili atera eqqaanngilaa. Taamaattumik aperaara sooq taamaaliorsimannginnersoq.
„Parnaarussaanissat kissaatiginngilara,“ nassuiaavoq. „Suli nuliavit qatanngutaa Stepan pillugu pisuusutut misigivunga. Uangaana unnuami toqutaaffiani killeqarfimmut aallartikkiga. Tamanna ajuusaarutigeqaara.“
Oqaasiisa paatsiveerutippaannga. Nalunngeqatiginnissusia qanoruna ililluni taama innarlerneqarsimatigisoq! Stepanip toquneranut pisuusutut misigaaq, taamaattorli maanna Jehovap kiffai allat killuutigai. Polishtjuk takoqqinngisaannarpara. Qaammatialuit qaangiummata toquvoq. Ukiorpassuarni tatigisara qatanngutitsinnik killuussisunngortoq takullugu misigissutsikkut ikilerneqaatigeqaara. Misigisalli pingaarutilimmik ilinniagasippaanga: Polishtjuk ilumoorunnaarpoq Biibili atuarunnaarlugulu upperiunnaaramiuk.
Ilikkagaq tamanna eqqaamajuartariaqarparput: Jehovamut ilumoortuassagutta Biibili aalajangersimasumik atuaqqissaartariaqarparput. Biibilimi allassimavoq: „Paarisassannit tamanit annermik uummatit paariuk inuuneq tassannga aallaaveqarmat.“ Paulusillu kristumiut mianersoqquai. Sooq? ’Ajortumik uppinngitsumillu uummateqartoqaqqunasi Guutimut uumasumut naalakkunnaarsumik.’ — Ussatit 4:23; Eprîarit 3:12.
Ukrainemut uterneq
1966-imi Siberiamut aallarunneqarnerput naammat, Olgalu Ukrainemut nooqqippugut, illoqarfimmut Sokalimut, Lvivimit 50 kilometerit missaannik ungasissusilimmut. Sokalimi illoqarfinnilu eqqaaniittuni Cervonogradimi Sosnivkamilu nalunaajaasut 34-innaammata suliassaqartorujussuuvugut. Ullumikkut illoqarfinni taakkunani aqqanilinnik ilageeqarpoq!
Olga 1993-imi aalajaalluni toquvoq. Ukiut pingasut tamatuma kingorna kateqqippunga taamanili nuliara Lidija uannut nakussassaataasorujussuuvoq. Paniga Valentina ilaqutaalu Jehovamut ilungersorlutik kiffaasut, uannut nuannaarutaaqaat. Uannulli nuannernerpaaq tassaavoq Jehovamut ilumoortuaannarnera, Guutimut unneqqarissuujuartumut. — 2 Samuel 22:26. (gE 8/10 2000)
Alexej Davidjuk februaarip ulluisa 18-ianni 2000-imi ilanngutassiaq manna suliaritillugu Jehovamut ilumoortuarluni toquvoq.
[Qupp. 21-mi assiliartaq]
Ilagiissivut 1952-imi Siberiap kangiani barakkini ataatsimiittut
[Qupp. 24-mi assiliartaq]
1953-imi Teokratiimik Atuarfipput
[Qupp. 24-mi assiliartaq]
1958-imi Mykhailo Serdinsky ilisaammat
[Qupp. 25-mi assiliartaq]
Nuliara Lidija uangalu