KAPITALI 12
Guutiminit tuppallersarneqarpoq
1, 2. Ullormi Eliap misigisaqarfiginerpaasaani susoqarpa?
ELIA nuissat taarsiartortillugit siallersumi arpappoq. Jizre’elimut suli apuuteqqajanngilaq, aamma inuusukkunnaareersimavoq. ‘Jehovalli assaanit pissatsinneqarnermigut’ arpattuarpoq. Aatsaat taama nukeqartigivoq. Allaat kunngip Akabip hestit qimuttui Eliap qaangerpai! – 1 Kunngit 18:46 atuaruk.
2 Suli ungasissumut arpattussaavoq. Takorlooruk Eliap angittuinnaalluni ullormi misigisaqarfiginerpaasamini pisimasut eqqarsaatigigai. Eliap Guutiata, Jehovap, pallorfiginninnerullu ilumoortup ajugaanerat qularutissaanngilaq. Anorersuarmik qaqqaq Karmeli takussaajunnaarpoq. Tassani Jehovap Elia aqqutigalugu Ba’alisiorneq tupinnartuliornikkut ajorsarterujussuarpaa. Ba’alip pruffiitii 450-it ajortut sallutuujunerat qulaarneqarmat eqqortumik pillarneqarlutik toqunneqarput. Tamatuma kingorna Eliap ukiuni pingasuni affarmilu panernersuaqarnera unitseqqullugu Jehova qinnuigimmagu siallersorsuanngorpoq! – 1 Kng 18:18-45.
3, 4. (a) Sooq Elia Jizre’elimukarnermini neriulluarsimassava? (b) Apeqqutit suut sammissavavut?
3 Eliap siallersumi Jizre’elimut 30 kilometerisut ungasitsigisumiittumut arpatsilluni pissutsit allanngorumaarnerat neriuutigisimassavaa. Eqqarsarsimassaaq Ba’alip pruffiitii toqunneqarmata pissutsit allanngorluinnassasut. Akabi inuttut allanngortariaqaraluarpoq! Akabip pisut takoriikkani pissutigalugit Ba’alimik pallorfiginninneq taamaatittariaqaraluarlugulu nuliami dronningip Jezabelip ajortuliortarneri Jehovallu kiffaanik malersuineq unitsittariaqaraluarpai.
4 Pissutsit kissaatigisatsitut ingerlaleraangata neriulluarnerulertarnerput pissusissamisuuinnarpoq. Immaqa eqqarsartarpugut atukkavut suli pitsaanerulissasut, immaqalu allaat ajornartorsiutiginerpaasavut qaangersimallutigit. Elia, “uatsitut misigissusilik” (NW), taamatut misigisimappat tupinnanngilaq. (Jaak 5:17) Elialli ajornartorsiuterpassuit allat nalaattussaavai. Allaat nalunaaquttap-akunnialui qaangiuppata ersingaarami isumatsaqqangaaramilu toquinnarnissani kissaatigilertussaavaa. Susoqarami, aamma Jehovap pruffiitini uppernikkut nakussatsinniarlugu sapiissuseqalersinniarlugulu qanoq ikiorpaa? Tamanna sammeriartigu.
Ilimaginngisamik pisoqarpoq
5. Qaqqami Karmelimi pisut Akabip Jehovamik ataqqinnilissutigai, tamannalu qanoq nalunngilarput?
5 Akabi Jizre’elimi illussaarsuarminut pimmat peqqissimineranut takussutissaqarpa? Ima allassimavoq: “Akabip Jezabeli oqaluttuuppaa Eliap qanoq iliorneranik pruffiitinillu tamanik panamik toqoraaneranik.” (1 Kng 19:1) Maluginiaruk Akabip ullormi pisimasut oqaluttuarigamigit Eliap Guutia, Jehova, eqqaanngimmagu. Akabi anersaakkut ittunik pingaartitsinnginnami ullormi tupinnartuliat inuttut isiginnittaaseqarluni – ‘Eliap iliuusiisut’ – isigai. Jehovamik Guutimik ataqqinninneq ilikkarsimanngikkaa ersarippoq. Nulia akiniaajumatooq sua?
6. Jezabelip Elia qanoq oqariartortitsivigaa, tamannalu qanoq paasisariaqarpa?
6 Jezabeli kamangaalerpoq! Kamangaarami Elia ima oqariartortitsivigaa: “Guutit pillaqattaartuarilinnga aqagu ullup taamaalinerani pruffiitinut iliornerpit assinganik iliorfiginngikkukkit!” (1 Kng 19:2) Tamanna ajornerpaamik toqumik sioorasaarineruvoq. Ba’alip pruffiitiisa toqutaanerisa kingorna ulloq ataaseq qaangiutsinnagu Elia toqutaatinngikkuniuk toqunissani pillugu uppernarsaavoq. Imaassinnaavoq Elia Jizre’elimi silarluttorsuusoq unnuisarfimmi akisunngitsumi unnuinermini tusarliussamik ajorluinnartumik tamatuminnga dronningip oqariartortitaanit kalerrinneqartoq. Qanoq misigiva?
Nikallunganermik ersinermillu sapilerpoq
7. Elia Jezabelimit sioorasaarneqarami qanoq misigiva, aamma sua?
7 Ba’alimik pallorfiginninnerup akiorunnaarnissaa neriuutigisimaguniuk Elia maanna neriuutaarulluinnarpoq. Jezabeli allanngorsimanngilaq. Eliap pruffiiteqaterpassui aalajaatsut Jezabelimit toqunneqarsimapput, maannalu nammineq toqunniarneqalerpoq. Elia Jezabelimit sioorasaarneqarami qanoq misigiva? Biibilimi allassimavoq ‘ersilertoq’. Eliap Jezabelimit naalliutsitaalluni toqutaanissani eqqarsaatigilerpaa? Tamanna eqqarsaatigiuarsimaguniuk nikallornera tupinnanngilaq. Qanorluunniit ikkaluarpat Elia “aallarpoq toqunneqarumanani”. – 1 Kng 18:4; 19:3.
Sapiissuseqarusukkutta navianartut siooragisavut eqqarsaatigiuassanngilavut
8. (a) Petrusip Eliallu misigisaat qanoq assingussuteqarpat? (b) Elia Petrusilu qanoq ilinniarfigaavut?
8 Guutip kiffai aalajaatsut ersinertik pissutigalugu sapilersut Matthæusi 14:30 atuaruk). Eliap Petrusillu misigisaat pingaarutilimmik ilinniarfigaavut. Sapiissuseqarusukkutta navianartut siooragisavut eqqarsaatigiuassanngilavut. Uagutsinnik neriuuteqartitsisoq nakussatsitsisartorlu eqqarsaatigiuartariaqarparput.
allat eqqaaneqarsinnaapput. Assersuutigalugu kingusinnerujussuakkut apustili Petrusi Jiisusip immap qaavatigut pisutsimmani qanoq “anorlertigisoq takuleramiuk nangialerpoq kiviartulerlunilu”. (“Naammalerpoq!”
9. Eliap angalanera qimaanerminilu misigissusii oqaluttuarikkit.
9 Elia ersinermik kujataata-kippasissuani illoqarfimmut Be’ershebamut 150 kilometerit missiliorlugit ungasitsigisumiittumut, Judap kujammut killeqarfiata eqqaaniittumut, qimaavoq. Tassani kiffani qimappaa kisimiillunilu inoqajuitsumut ingerlaqqilluni. Biibilimi allassimammat ‘ulloq naallugu ingerlaqqittoq’ takorloorsinnaavarput seqerngup nuinerani immaqa taquaqarani aallartoq. Isumatsaqqangaarluni ersillunilu kiassuup ataani angallavigiuminaatsukkut tujorminartukkullu pisuppoq. Seqerngup tarrikkiartornerani Elia ingerlaqqinnissaminut nukissaqanngilaq. Qasunermik orpikkap gyvelip ataanut, nunami naggorluttumi alanngortatuamut, ingippoq. – 1 Kng 19:4.
10, 11. (a) Eliap Jehovamut qinnutaa qanoq paasisariaqarpa? (b) Allassimaffiit innersuussutigineqartut atorlugit Guutimik mianerinnittut allat nikallungasut misigissusaat oqaluttuarikkit.
10 Elia isumatsaqqangaarluni qinuvoq. Toquinnarusunneruvoq imalu oqarluni: ‘Siuaasannit pitsaanerunngilanga.’ Nalunngilaa siuaasani ilivermiittut pujualaannaallutillu saanikuinnaagamik kimilluunniit ikiuisinnaanngitsut. (Oqal 9:10) Elia taakkunatut naleqanngitsigisutut misigivoq. Tupinnanngilaq ima nillermat: “Naammalerpoq!” Inuuinnarnissaminut pissutissaqanngitsutut misigivoq.
11 Guutimik mianerinnittup isumatsaqqangaalersinnaanera tupaallaatigissavarput? Taamaattariaqanngilaq. Biibilimi angutit arnallu aalajaatsut nikallungangaaramik toquinnarusuttut allaatigineqarput – taakkua ilagaat Rebekka, Jaaku, Mosesi aamma Jobi. – 1 Mos 25:22; 37:35; 4 Mos 11:13-15; Job 14:13.
12. Nikallungaleruit Eliap maligassiuinera qanoq ilaarsinnaaviuk?
12 ‘Ulluni atugarliungaarfiusuni’ inuugatta inuppassuit, allaat 2 Tim 3:1) Nikallungaleruit Eliap maligassiuineratut iliorlutit misigissutsitit Guutimut oqaluttuarikkit. Jehovami ‘Guutiuvoq tuppallersaajuartoq’. (2 Korinthimiut 1:3, 4 atuakkit). Taassuma Elia tuppallersarpaa?
Guutip kiffaasa aalajaatsut, ilaannikkut nikallungasarnerat tupinnanngilaq. (Jehovap pruffiitini isumagaa
13, 14. (a) Jehovap inngilini aqqutigalugu pruffiitini nikallungasoq isumassorlugu qanoq ersersippaa? (b) Sooq Jehovap uagutsinnik, aamma pisinnaasatta killeqarnerannik, ilisimannilluinnarnera tuppallernarpa?
13 Pruffiitini asasani inoqajuitsumi orpikkap ataani toqoqqulluni qinusoq qilammit takugamiuk Jehova qanoq misigisimassasoraajuk? Akissutaa eqqoriartariaqanngilarput. Elia sinilermat Jehovap inngilini aallartippaa. Inngilip Elia mianersortunnguamik attorpaa imalu oqarfigalugu: “Makigit nerillutillu!” Elia taamaaliorpoq, nerisassaminik – iffiamik qalarlaamik imermillu – inngilip piareersaassimammani. Inngili qutsavigaa? Biibilimi allassimaannarpoq pruffiiti nerillunilu imereerami sinileqqittoq. Oqaaseqarnissaminut pakatseqqavallaarpa? Qanorluunniit issimagaluarpat inngilip aappassaanik, immaqa ullaakkut, itersarpaa. Elia ima oqarfigeqqippaa: “Makigit nerillutillu,” imalu maluginiarnartumik nangilluni: “Ungasissumut ingerlasussaagavit.” – 1 Kng 19:5-7.
14 Inngili Eliap sumukarneranik Guutimit ilisimatinneqarpoq. Aamma nalunngilaa angalaneq Eliamut qasunarpallaassasoq. Guutip pisinnaasatta killeqarnerat anguniakkavullu uagutsinnit nalunnginnerugai ilisimallugu tuppallernangaarami! (Tussiaat 103:13, 14 atuakkit). Eliap nerinini qanoq iluaqutigaa?
15, 16. (a) Elia Jehovamit nerisassanik tunineqarami susinnaanngorpa? (b) Ullumikkut Jehovap kiffaminik anersaakkut nerisitsisarnera sooq qujamasuutigisariaqarparput?
15 Biibilimi ima allassimavoq: “Makippoq nerilluni imerlunilu. Nerisaminit nakussatsinneqarluni ullut unnuallu 40-t ingerlavoq Guutillu qaqqaanut Horebimut pilluni.” (1 Kng 19:8) Elia ukiut 600-t missiliorlugit tamatuma siorna Mosesip pisimaneratut ukiullu 1.000-t missiliorlugit tamatuma kingorna Jiisusip pisimaneratut ullut 40-t unnuallu 40-t iisinnginniarpoq. (2 Mos 34:28; Luk 4:1, 2) Nerinini pissutigalugu ajornartorsiutaarutinngilaq, tupinnartuliornikkulli pissatsippoq. Takorlooruk angut utoqqaq inoqajuitsumi aqqulluttukkut sapaatit-akunnerini arlalinni, aap, ulluni 40-ni pisuttoq.
16 Ullumikkut Jehovap kiffani tupinnartuliornikkut nerisassanik tunineq ajorpai, pingaarnerusutigulli isumagisarpai. Matt 4:4) Oqaasia Biibililersaarutillu iluaqutigalugit Guuti pillugu ilinniarnerput anersaakkut nakussatsissutigisarparput. Anersaakkut taamatut nerisinneqartarnerput pissutigalugu ajornartorsiutaarunneq ajorpugut, pissutsinili sapernarluinnarpasissuni pinertusaarnissatsinnut iluaqutigisarparput. Tamanna ‘naassaanngitsumik inuunermik’ kinguneqarsinnaavoq. – Joh 17:3.
Anersaakkut nerisassanik tunisarpai. (17. Elia sumukarpa, aamma sooq qaqqaq taanna immikkuullarissuua?
17 Elia qaqqamut Horebimut (qaqqamut Sinajimut) 320 kilometerit missiliorlugit pisuppoq. Qaqqaq taanna immikkuullarissuuvoq, ukiorpassuimmi tamatuma siorna Jehova Guuti tassani inngili aqqutigalugu kakillarnaqummi ikualasumi Mosesimut saqqummerpoq kingusinnerusukkullu Israelikkut Inatsisit tunngavigalugit angerfigeqatigalugit. Elia qaarusummi oqquiffissarsivoq.
Jehovap pruffiitini qanoq tuppallersarlugulu nakussatsikkaa
18, 19. (a) Jehovap oqariartortitaa qanoq aperiva, Elialu qanoq akiva? (b) Eliap nikallunganerminut pissutaasut pingasut suut ersersippai?
18 Horebimi Jehovap “oqaasia” – qilammit oqariartortitamit ingerlateqqinneqarunartoq – tutsiuppoq imaalluni: “Elia, maani suniarpit?” Elia inussiarnersumik aperineqarunarami misigissutsiminik aniatitsivoq. Uummammiuni tamaasa oqaluttuarai. Ima oqarpoq: “Illit Naalagaq Katersaarsuit Guutiat tamaviaarlunga kiffartuunniarsimagaluarpakkit – angerutsimmi Israelimiut naalakkunnaarsimammassuk. Pilliiviutitit aserortersimavaat pruffiititillu panamik toqorarsimallugit. Uanga amiakkutuaalerpunga, toqunniarpaanngalu.” (1 Kng 19:9, 10) Eliap oqaasii nikallunganeranut pissutaasunik ikinnerpaamik pingasunik ersersitsipput.
19 Siullertut, Elia misigivoq kiffartornini asuliinnaasoq. Jehovamut kiffartornermini ‘tamaviaaraluarluni’, Guutip aqqanik illernartumik pallorfiginninnermillu pingaarnerpaatitsigaluarluni, Eliap pissutsit ajorsigaluttuinnartut takuai. Inuit suli uppersuseqarnatillu pikitsitsipput pallorfiginninnerlu eqqunngitsoq siaruaakkiartuinnarluni. Aappaattut, Elia kiserliorpoq. Oqarpoq ‘amiakkutuaalerluni’, tassa Israelimi Jehovamut kiffartortutuaanerarpoq. Pingajuattut, Elia ersivoq. Pruffiiteqaterpassui toqutaareersimapput, toqutaanissanilu qularinngilluinnarpaa. Eliap misigissutsiminik taamaattunik oqaatiginninnissani artornartissimassavaa, makitanerli kanngusunnerlu tunuarsimaassutiginngilai. Uummammiuni Guutimut qinunikkut oqaluttuarigamigit inunnut aalajaatsunut tamanut maligassiuilluarpoq. – Tuss 62:9.
20, 21. (a) Qaqqami Horebimi qaarusuup ammarnganit Eliap takusai oqaluttuarikkit. (b) Jehovap pissaaneqangaarnerminik ersersitsinera Eliap qanoq ilinniarfigaa?
1 Kng 19:11, 12.
20 Jehovap Elia ersiunnaaqqullugu isumakulukkunnaaqqullugulu qanoq ikiorpaa? Inngilip qaarusuup ammarnganukaqqummani Elia qanoq pisoqarnissaa nalugaluarlugu naalappoq. Tassanngaannaq anorersuaq pitoraattorsuanngorpoq! Nipitoorujussuusimassaaq, tassami sakkortungaarmat allaat qaqqat uppikaallutillu qaarusuit sequtserput. Takorlooruk Eliap isini asseqqallugit qallersaatini oqimaatsoq kusassagarujussuunngitsorlu tingitaaqqajaasoq paarigaa. Taava nuna sajulermat nikorfaannarumalluni tamaviaalerpoq. Tamatuma kinguninngua inneq nalliuteriasaarmat uujumanani qaarusummut iseqqippoq. –21 Pisuni tamani Jehovap pinngortitap nukinganiinnginnera Biibilimi eqqaaneqartarpoq. Eliap nalunngilaa Jehova Ba’alimit – pinngortitamut guutigititamit paasissaanngitsumit pallorfiginnitsiminit tammartinneqarsimasunit ‘nuissakkut hestertartutut’, imaluunniit siallersitsisartutut, isigineqartumit – allaanerulluinnartoq. Pinngortitami nukiit tamarmik Jehovamit pilerfeqarput, Jehovali pinngortitaminit tamanit annerungaarpoq. Allaat qilaat taassumunnga mikivallaarput! (1 Kng 8:27) Eliap tamakku qanoq iluaqutigai? Ersinera eqqaamajuk. Jehovap, Guutip pissaaneqangaartup, najormani Eliap Akabi Jezabelilu ersigisariaqanngilai. – Tussiaat 118:6 atuaruk.
22. (a) Elia pingaartinneqangaarnini pillugu ‘nipimit sallaatsuaqqamit’ qanoq uppernarsaavigineqarpa? (b) Kina tassaasimasinnaava “nipi sallaatsuaraq”? (Takuuk quppernerup ataatungaani ilanngussaq).
22 Inneq peerummat sunalu tamarmi nipaarummat Eliap, Biibilip allassimaqqaarfii naapertorlugit, “nipi sallaatsuaraq” tusaalerpaa. Oqaaseqaqqinnissamut kajumissaarneqarami Eliap aappassaanik isumakuluutini oqaatigai. * Immaqa tamanna eqqissisimanerulissutigaa. ‘Nipimilli sallaatsuaqqamit’ tusakkani allat tuppallersaatigai. Elia pingaartingaarlugu Jehovap uppernarsaavigaa. Qanoq? Guutip Israelimi Ba’alisiornermut sorsunnermut tunngatillugu siunertani paasinarsisippaa. Qanorluunniit pisoqaraluarpat Guutip siunertani piviusunngortittussaammagu Eliap kiffartornerata asuliinnaannginnera ersarippoq. Tamatuma saniatigut Elia allamik suliassinneqarluni aallarteqqinneqarami Jehovap siunertaanut suli ilaavoq. – 1 Kng 19:12-17.
23. Sutigut marlutsigut Eliap kiserliornera Jehovap iliuuseqarfigaa?
23 Eliammi kiserliornera Jehovap iliuuseqarfigaa? Aap, marlutsigut iliuuseqarfigaa. Siullertut, Elia peqquaa Elisa pruffiititut kingoraartissatut taneqqullugu. Angutip inuusuttup Elia ukiorpaalunni suleqatigisussaallugulu ikiortussaavaa. Eliap tamanna tuppallersaatigingaarsimassavaa! Aappaattut, Jehova qiimmaallannartumik ima nalunaaruteqarpoq: “Israelimi amiakkuutinniarpakka 7.000-it, tassa taakku Ba’alimik pallorfiginnissimanngitsut kunissisimanngitsullu.” (1 Kng 19:18) Elia kisimiinngilaq. Inuit aalajaatsut tuusintillit Ba’alimik pallorfiginnikkumanngitsut tusarlugu qamuuna kissaammersimassaaq. Taakkua Eliap aalajaalluni kiffartornissaa, ulluni erloqinartorsiorfiusuni Jehovamut ilumoorfiginnittuarnermik maligassiuinissaa, pisariaqartippaat. Jehovap oqariartortitaanit Eliap tusakkani killitsissutigingaarsimassavai. Misigisimassaaq Guutip ‘nipaa sallaatsuaraq’ tusarlugu.
Ullumikkut Biibilimit siulersortinneq ‘nipimit sallaatsuaqqamit’ siulersortinnertut ippoq
24, 25. (a) Jehovap ‘nipaa sallaatsuaraq’ qanoq tusarnaarsinnaavarput? (b) Sooq qularinngissinnaavarput Eliap Jehovamit tuppallersarneqarnini iluaqutigigaa?
24 Eliap pisimaneratut pissutissaqarluarluta pinngortitami nukiit annertuut ajasoorutigisinnaavavut. Pinngortitsisitta pissaaneqarnera pinngortitamit ersersinneqarluarpoq. (Rom 1:20) Jehovap kiffani aalajaatsut ikiorniarlugit pissaanini killeqanngitsoq suli atortarpaa. (2 Nal 16:9) Oqaasianili, Biibilimi, Guuterput pillugu ilikkagaqarnerusarpugut. (Esaja 30:21 atuaruk). Oqartoqarsinnaavoq ullumikkut Biibilimit siulersortinneq ‘nipimit sallaatsuaqqamit’ siulersortinnertut ittoq. Biibili aqqutigalugu Jehovap naqqittarlutalu kajumissaartarlutalu asanninnerminik uppernarsaavigisarpaatigut.
25 Qaqqami Horebimi Eliap Jehovamit tuppallersarneqarnini iluaqutigaa? Aap. Sivitsunngitsoq sapiilluni Guutimut kiffartoqqilerlunilu pallorfiginninneq eqqunngitsoq pillugu siulittueqqilerpoq. Uaguttaaq Guutip oqaasia isumassarsiarititaasoq, ‘tuppallersaataasoq’, uummammiuliukkutsigu Elia uppernikkut ilaarsinnaalissavarput. – Rom 15:4.
^ par. 22 “Nipi sallaatsuaraq” tassaasimasinnaavoq pinngortitaq anersaajusoq Kunnginik allakkani siullerni 19:10-mi ‘Jehovap oqaasianik’ tusarliussisutut eqqaaneqartoq. Pinngortitaq anersaajusoq taanna versi 15-imi ‘Jehovamik’ taaneqaannarpoq. Jehovap Israelikkut inoqajuitsukkut ingerlaneranni siulersuisutut inngili atugaa imalu taasaa immaqa eqqaavarput: ‘Atera taassumaniippoq.’ (2 Mos 23:21) Qulakkeerlugu ilisimasinnaanngikkaluarlugu maluginiarnarpoq Jiisusi nunarsuarmukanngikkallarami ‘Oqaatsitut’, Jehovap kiffaanut immikkut ittumik oqaaseqartartutut, kiffartormat. – Joh 1:1.