Ir al contenido

Ir al índice

TLAMACHTILI 29

UIKATL 121 Moneki timonauatisej

Kuali ma titlachixtokaj para amo techyoltilanas tlajtlakoli

Kuali ma titlachixtokaj para amo techyoltilanas tlajtlakoli

“Xitlachixtokaj uan ajachika ximomaijtokaj, kiampa amo inuetsisej ipan tlajtlakoli” (MAT. 26:41).

TLEN MOIXTOMAS

Moneki tijchiuasej kampeka amo titlajtlakolchiuasej, pero nojkia moneki amo tijchiuasej yon se tlamantli tlen uelis kichiuas ma titlajtlakolchiuakaj.

1, 2. 1) ¿Tlake kiijtok Jesús ma tijchiuakaj? 2) ¿Kenke itokilijkauaj kitlauelkajkej? (Nojkia xikita tlaixkopinkayomej).

 “INMOJUANTIJ tlauel inkinekij inkichiuasej tlen kuali, pero inmotlakayo amo kiijiyouia” (Mat. 26:41). a Ika tlen kiijtok Jesús, kinextik kikuamachilia titlajtlakolejkej uan miakpa timokuapolouaj, pero nojkia kinejki kiijtos amo kinamiki timoiljuisej amo kema titlajtlakolchiuasej. Kema Jesús ayamo kiijtouayaya ni texto, itokilijkauaj kiijtojtoyaj axkema kitlauelkauaskiaj (Mat. 26:35). Maske tlauel kuali tlen mosentlalijtoyaj kichiuasej, amo kimatiyayaj tlaj nima ueliskiaj kichiuasej tlen amo kuali. Yeka Jesús kiijtok: “Xitlachixtokaj uan ajachika ximomaijtokaj, kiampa amo inuetsisej ipan tlajtlakoli” (Mat. 26:41).

2 ¿Tlake kichijkej itokilijkauaj kema ininkualankaitakauaj kiitskijkej Jesús? Inijuantij amo kichijkej tlen Jesús kiniljuik, yeka kitlauelkajkej uan cholojkej. Kiampa kichijkej pampa amo moiljuiyayaj tlaj kinpanoskia nopa tlamantli (Mat. 26:56).

Jesús kiniljuik itokilijkauaj ma tlachixtokaj kiampa amo kitlauelkauaskiaj, pero inijuantij kitlauelkajkej. (Xikita párrafos 1, 2).


3. 1) ¿Kenke amo kinamiki timoiljuisej amo kema timokuapolosej? 2) ¿Tlake tikitasej ipan ni tlamachtili?

3 Amo kinamiki timoiljuisej amo kema timokuapolosej. Maske timosentlalijtokej amo kema tijtlauelkauasej Jehová, nochi titlajtlakolejkej, yeka ueliskia tijnekisej tijchiuasej tlen amo kuali (Rom. 5:12; 7:21-23). Tojuantij nojkia ueliskia tlauel techyoltilanas tlen amo kuali kema amo timoiljuisej. Tlaj amo tijnekij tijtlauelkauasej Jehová uan Jesús, moneki tijchiuasej tlen Jesús kiijtok uan nochipa titlachixtosej. Ya nopa tikitasej ipan ni tlamachtili. Achtoui tikitasej ipan tlake tlamantli moneki timomokuitlauisej. Teipa tikitasej tlake techpaleuis amo ma tijnekikaj titlajtlakolchiuasej. Uan nojkia tikitasej tlake moneki tijchiuasej uan kiampa nochipa kuali titlachixtosej.

¿IPAN TLAKE TLAMANTLI MONEKI TIMOMOKUITLAUISEJ?

4, 5. ¿Kenke moneki timomokuitlauisej uan kiampa amo tijchiuasej tlajtlakoli tlen amo ueyi?

4 Maske uelis tijchiuasej se tlajtlakoli tlen amo tlauel ueyi, nojkia uelis kichiuas ayokmo kuali ma timouikakaj iuaya Jehová. Uan teipa uelis kichiuas ma tijchiuakaj sekinok tlajtlakoli tlen más ueyi.

5 Maske nochi techyoltilana tijchiuasej tlen amo kuali, sejse kipia se tlamantli tlen más kiyoltilana. Yeka amo nochi sanse kinyoltilana se tlamantli. Se neskayotl, uelis se akajya kichijtok kampeka amo momekatis. Sekij uelis kinekisej kichiuasej se tlamantli tlen sokiyo kej moijitskisej kampa amo kinamiki o kiitasej pornografía. O sekij uelis kichijtokej kampeka amo nima kualanisej, amo moueyimatisej uan ayokmo kinmakasisej maseualmej. Yeka, Santiago kiijtok: “Sejse maseuali kiyejyekoua tlen kiyoltilana uan kimasiltia” (Sant. 1:14).

6. ¿Tlake moneki tikilnamikisej?

6 ¿Tijmati tlake tlamantli más mitsyoltilana? Amo kinamiki timoiljuisej amo tleno uelis kichiuas ma titlajtlakolchiuakaj pampa kuali titlaneltokaj (1 Juan 1:8). Ma tikilnamikikaj Pablo kiijtok toikniuaj katli kinyakana “ichikaualis Dios”, nojkia moneki momokuitlauisej uan kiampa amo kichiuasej tlen amo kuali (Gál. 6:1). Tlauel techpaleuis tlaj tijmatij tlake tlamantli tlen amo kuali techyoltilana (2 Cor. 13:5).

7. ¿Ipan tlake tlamantli moneki más timomokuitlauisej? Xikijto se neskayotl.

7 Tlaj tijmatij tlake tlamantli techyoltilana, ¿tlake uelis tijchiuasej? Moneki tijchiuasej tlen techpaleuis ma timomokuitlauikaj. Ma timoiljuikaj ipan ni tlamantli: uejkajkia, ipan se altepetl tlen kiyaualojtoyaj ika tepamitl ininkualankaitakauaj ueliskia kalakisej tlaj tlapojtoskia nopa puertas, yeka nopaya monekiyaya más kimokuitlauijtosej. Tojuantij nojkia moneki más timomokuitlauisej ika nopa tlamantli tlen tijmatij techyoltilana (1 Cor. 9:27).

TLEN TECHPALEUIS AMO MA TIJCHIUAKAJ TLEN AMO KUALI

8, 9. ¿Tlake ueltoskia kichiuas nopa telpokatl tlen kiijtoua Proverbios capítulo 7 uan kiampa amo tlajtlakolchijtoskia? (Proverbios 7:8, 9, 13, 14, 21).

8 ¿Tlake techpaleuis amo ma titlajtlakolchiuakaj? Ma tikitakaj kenijkatsa techpaleuia tlen kiijtoua Proverbios capítulo 7. Nopaya kamanalti tlen se telpokatl katli momekatik iuaya se auilnenkasiuatl. Maske ipan versículo 22 kiijtoua nopa telpokatl sanima kitokilik nopa siuatl, ipan achtoui versículos kinextia nopa telpokatl kichijtiajki se keski tlamantli tlen kichijki ma tlajtlakolchiua.

9 ¿Tlake tlamantli kichijki? Achtoui, kema ya tlatlayouixtoya, nopa telpokatl panok ipan se calle nechka nopa esquina kampa itstoya nopa auilnenkasiuatl. Teipa, yajki ichaj nopa siuatl (xijpoua Proverbios 7:8, 9). Uan kema kiitak nopa siuatl, mokajki nopaya uan amo mouejkatlalik. Uajka nopa siuatl kinechkauik, kitsoponik uan kiiljuik temakatoya tlakajkaualistli, kiampa kiijtok pampa uelis kinekiyaya ma moiljui eliyaya se kuali siuatl (xijpoua Proverbios 7:13, 14, 21). Tlaj nopa telpokatl amo kinechkauijtoskia, amo kiyoltilantoskia yon tlajtlakolchijtoskia.

10. Sanse kej kipanok nopa telpokatl tlen kiijtoua Proverbios, ¿tlake uelis kipanos se akajya?

10 Nochi katli tijtekipanouaj Jehová nojkia ueliskia kiampa techpanos. Uelis se akajya kichiuas se ueyi tlajtlakoli uan moiljuis sanima panok. Ueliskia kiijtos: “Amo nijmati kenke kiampa nechpanok”. Tlaj moyoliljuis ipan tlen kipanok, uelis kiitas tlake kichijki ma tlajtlakolchiua. Uelis mouampojchijki ininuaya katli amo kitekipanouaj Jehová, amo kuali kitlapejpenik tlen ika moyolpakiltis, yajki kampa amo kinamikiyaya o kiitak tlen amo kuali ipan internet. Nojkia uelis ayokmo momaijtok, ayokmo kipojki Biblia, ayokmo yajki tlanechikoli yon tlajtolmoyajki. Kej kipanok nopa telpokatl tlen kiijtoua Proverbios, amo sanima panok, pampa kitlapejpenik se keski tlamantli tlen kichijki ma tlajtlakolchiua.

11. ¿Tlake moneki tijchiuasej tlaj amo tijnekij titlajtlakolchiuasej?

11 ¿Tlake techmachtia? Amo san moneki tijchiuasej kampeka amo titlajtlakolchiuasej, nojkia moneki amo tijchiuasej yon se tlamantli tlen ueliskia kichiuas ma titlajtlakolchiuakaj. Ya nopa kiijtok Salomón kema kamanaltik tlen nopa telpokatl uan nopa auilnenkasiuatl. Yeka kiijtok: “Amo ximonechkaui nopa ojtli tlen yaui ichaj para axtiuetsis ipan tlajtlakoli” (Prov. 7:25). Uan nojkia kiijtok: “Xijtlalkauikaj se auilnenkasiuatl, niyon amo ximonechkauikaj kampa ichaj” (Prov. 5:3, 8). Tlaj amo tijnekij titlajtlakolchiuasej, moneki tijchiuasej kampeka amo tijchiuasej yon se tlamantli tlen kichiuaskia ma titlajtlakolchiuakaj. b Yeka, maske sekij toikniuaj uelis kichiuasej se keski tlamantli tlen amo eli se tlajtlakoli, tojuantij amo tijchiuasej tlaj tijmatij kichiuaskia ma titlajtlakolchiuakaj (Mat. 5:29, 30).

12. ¿Tlake mosentlalik kichiuas Job, uan kenijkatsa kipaleuik amo ma tlajtlakolchiua? (Job 31:1).

12 Tlaj amo tijnekij tijchiuasej tlen uelis kichiuas ma titlajtlakolchiuakaj, uelis tijchiuasej kej Job. Ya mosentlalik amo kintlajtlachilis sekinok siuamej. Yeka kiijtok: “Na nijchijki se tlajtoli ika noixteyol” (xijpoua Job 31:1). Tlen mosentlalik kichiuas kipaleuik amo ma momekati. Tojuantij nojkia tlauel techpaleuis tlaj timosentlaliaj amo kema tijchiuasej tlen ueliskia kichiuas ma titlajtlakolchiuakaj.

13. ¿Kenke moneki tijmokuitlauisej tlen timoiljuiaj? (Nojkia xikita tlaixkopinkayomej).

13 Nojkia moneki tijmokuitlauisej tlen timoiljuiaj (Éx. 20:17). Sekij kiijtouaj amo kenijki tlaj moyoliljuiaj ipan tlamantli tlen amo kuali pampa amo nelia kichiuaj. Pero nopa amo nelia, pampa kema tlauel timoiljuiaj ipan tlen amo kuali, más tijnekij tijchiuasej. Kema timoyoliljuiaj ipan tlamantli tlen amo kuali, kejuak toselti tijchiuaj ma tijnekikaj titlajtlakolchiuasej. ¿Uan tlake uelis tijchiuasej tlaj kemantika timoiljuisej tlen amo kuali maske amo tijnekisej? Moneki nima timoiljuisej ipan tlamantli tlen kuali. Nopa techpaleuis amo ma techyoltilana tlen amo kuali uan amo titlajtlakolchiuasej (Filip. 4:8; Col. 3:2; Sant. 1:13-15).

Moneki amo tijchiuasej yon tiitstosej kampa ueliskia titlajtlakolchiuasej. (Xikita párrafo 13).


14. ¿Tlake sekinok tlamantli techpaleuis amo ma tijnekikaj titlajtlakolchiuasej?

14 ¿Tlake tlamantli nojkia techpaleuis amo ma tijnekikaj titlajtlakolchiuasej? Moneki timotemachisej Jehová itlanauatiljuaj nochipa techpaleuia. Uelis kemantika tlen timoiljuiaj uan tlen techyoltilana amo eli tlen Jehová kineki ma tijchiuakaj, pero tlaj tijchiuaj kampeka timoiljuisej kej Jehová kipaktia, tlauel tiyolpakisej.

15. ¿Kenijkatsa techpaleuia kema timosentlaliaj tijchiuasej tlen kuali?

15 Moneki timosentlalisej tijchiuasej tlen kuali uan tijkualankaitasej tlen amo kuali (Amós 5:15). Nopa techpaleuis ma tijchiuakaj tlen kuali uan amo tijchiuasej yon se tlamantli tlen uelis kichiuas ma titlajtlakolchiuakaj. Nojkia techpaleuis amo ma titlajtlakolchiuakaj kema tijpantisej se tlamantli tlen techyoltilanas maske amo tijchiayayaj.

16. ¿Kenke kema timotekiuiaj ipan Jehová itlanechikol techpaleuia amo ma tijnekikaj titlajtlakolchiuasej? (Nojkia xikita tlaixkopinkayomej).

16 ¿Tlake techpaleuis ma timoyoliljuikaj tlen kuali? Tlaj tijchiuaj tlen techpaleuis más ma tikiknelikaj Jehová. Kema tiitstokej ipan tlanechikoli uan kema titlajtolmoyauaj, techpaleuia ma tijyolpakiltikaj Jehová uan amo ma tijnekikaj tijchiuasej tlen amo kuali (Mat. 28:19, 20; Heb. 10:24, 25). Kema tijpouaj, timomachtiaj uan timoyoliljuiaj ipan tlen Biblia kiijtoua, techpaleuia ma tijnekikaj tijchiuasej tlen kuali uan ma tijkualankaitakaj tlen amo kuali (Jos. 1:8; Sal. 1:2, 3; 119:97, 101). Uan ma tikilnamikikaj tlen Jesús kiijtok: “Ajachika ximomaijtokaj, kiampa amo inuetsisej ipan tlajtlakoli” (Mat. 26:41). Kema timomaijtouaj, Jehová techpaleuia uan nojkia timosentlaliaj ma tijnekikaj tijyolpakiltisej (Sant. 4:8).

Tlaj tijchiuaj tlen techpaleuis más kuali ma titlaneltokakaj, ayokmo techyoltilanas tlen amo kuali. (Xikita párrafo 16). c


NOCHIPA KUALI MA TITLACHIXTOKAJ

17. ¿Tlake tlamantli kiouijmatiyaya Pedro?

17 Maske uelis ayokmo tijchiuasej se keski tlamantli, ika se keski nojua monekis tijchijtosej kampeka tijkauasej. Kiampa kipanok apóstol Pedro pampa kinmakasiyaya maseualmej. Ya expa kiijtok amo kiixmatiyaya Jesús (Mat. 26:69-75). Teipa, Pedro kinextik ayokmo kinmakasiyaya maseualmej pampa tlamachtik ipan Sanedrín (Hech. 5:27-29). Pero kema panok se keski xiuitl, ayokmo tlakuajki ininuaya katli amo eliyayaj judíos “pampa kinmakasiyaya katli mochiuilijtoyaj circuncisión” (Gál. 2:11, 12). Pedro sampa kinextik kinmakasiyaya maseualmej uan amo tijmatij tlaj teipa ayokmo majmajki.

18. ¿Tlake ueliskia panos ika nopa tlamantli tlen techyoltilanayaya?

18 Tojuantij nojkia uelis sampa monekis tijchiuasej kampeka uan kiampa ayokmo tijchiuasej tlamantli tlen timoiljuiyayaj ayokmo tijchiuaskiaj. Se toikni kiijtoua: “Ayokmo nikitak pornografía matlaktli xiuitl uan nimoiljuik ayokmo nechyoltilanaskia nopa tlamantli, pero nimokuapolojtoya pampa teipa sampa nijnekiyaya nikitas”. Ni toikni kiitak monekiyaya mojmostla kichijtos kampeka, kiampa amo kichiuaskia tlen kiyoltilanayaya. Isiua uan ueuejtlakamej kipaleuijtokej ika se keski tlamantli, kiampa ayokmo kiitas pornografía.

19. ¿Tlake uelis tijchiuasej tlaj tijpiaj se tlamantli tlen techyoltilana uan ouij tijmatij tijkauasej?

19 ¿Tlake techpaleuis amo ma titlajtlakolchiuakaj ika se tlamantli tlen nojua techyoltilana? Tlaj tijchiuaj tlen Jesús kiijtok: “Xitlachixtokaj uan ajachika ximomaijtokaj”. Maske uelis timoiljuis ayokmo mitsyoltilana tlen amo kuali, nojua moneki tijchijtos kampeka amo tijchiuas yon tiitstos kampa ueliskia titlajtlakolchiuas (1 Cor. 10:12). Nojua xijchiua tlen tikitstok mitspaleuia amo titlajtlakolchiuas. Proverbios 28:14 kiijtoua se akajya katli nochipa kuali tlachixtok, yolpaki (2 Ped. 3:14).

¿KENIJKATSA TECHPALEUIA KEMA KUALI TITLACHIXTOKEJ?

20, 21. 1) ¿Kenijkatsa techpaleuia tlaj tijchiuaj kampeka kuali titlachixtosej? 2) Tlaj tijchiuaj tlen moneki, ¿tlake kichiuas Jehová? (2 Corintios 4:7).

20 Tlauel techpaleuis tlaj tijchiuaj kampeka kuali titlachixtosej uan kiampa amo tijchiuasej tlen techyoltilana. Pampa “tlajtlakoli [ . . . ] san temaka pakilistli para se tlalochtli” pero tlaj tijchiuaj tlen Jehová kipaktia, nelnelia tiyolpakisej (Heb. 11:25; Sal. 19:8). Jehová techchijchijki ma tijnekikaj tijneltokasej (Gén. 1:27). Tlaj kiampa tijchiuaj, amo techyolkokos totlalnamikilis uan uelis tiitstosej nochipa (1 Tim. 6:12; 2 Tim. 1:3; Jud. 20, 21).

21 Maske totlakayo amo tetik, kena uelis tikijiyouisej tlen techyoltilana pampa Jehová techpaleuia (xijpoua 2 Corintios 4:7). Jehová techmaka nopa tetikayotl tlen amo aka ueli kipia, pero tojuantij moneki mojmostla tijtekiuisej tochikaualis, kiampa amo tijchiuasej tlen techyoltilana. Tlaj tijchiuaj tlen moneki, uelis timotemachisej Jehová techmakas nopa chikaualistli tlen tijtlajtlaniaj kema timomaijtouaj (1 Cor. 10:13). Jehová techpaleuis nochipa ma titlachixtokaj uan amo ma tijchiuakaj tlen techyoltilana.

UIKATL 47 Mojmostla nijnojnotsa Jehová

a TLEN TLAUEL IPATI: Nopa tlajtoli “inmotlakayo” tlen kiijtoua Mateo 26:41, kineki kiijtos tijpiaj tlajtlakoli. Yeka maske tojuantij tijnekij tijchiuasej tlen kuali, tlaj amo timomokuitlauiaj uelis tijchiuasej tlen techyoltilana uan tijchiuasej tlen Biblia kiijtoua amo kuali.

b Tlaj se akajya kichijki se ueyi tlajtlakoli uelis kipantis tlen kipaleuis ipan amochtli ¡Nochipa xiitsto! tlamachtili 57 puntos 1-3 uan nopa tlamachtili “Ximosentlali ipan tlen tijselis teipa” ipan Tlen Tematiltia noviembre 2020, iamayo 27-29, párrafos 12-17.

c TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINKAYOMEJ.: Ika ijnalok, se toikni kipoua texto tlen mojmostla tijpouaj, kipoua Biblia kema mosiajketsa ipan iteki uan ika tiotlak yaui ipan tlanechikoli Kej Timonejnemiltiaj uan Titlajtolmoyauaj.