Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 51

KOUL 3 Me Se Kin Kehlki, Koapworopworki, oh Likih

Siohwa Ketin Tamataman Pilen Mesomw kan Koaros

Siohwa Ketin Tamataman Pilen Mesomw kan Koaros

“Komw ketin kileledier uwen tohtohn pilen mesei. E soh ntingdier nan sapwellimomwi pwuhk?”MEL. 56:8.

DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI

Iren onop wet pahn katamankihong kitail me Siohwa kin ketin mwahngih ni atail kin nsensuwedla oh pahn ketikihong kitail dahme kitail anahne pwehn nsenamwahula.

1-2. Soangen irair dah kan me kak kahrehiong kitail en sengiseng?

 EKEI pak, kitail koaros kin sengiseng. Ekei pak kitail kin sengiseng pwehki kitail peren. Karasepe, ele ke kin sengiseng ni mehkot kesempwal eh wiawi—duwehte, ni ahnsou me noumw serio ipwidi, de mwein ke sengiseng ni omw tamanda mehkot me kahrehiong uhk ken uhdahn peren, de ke kilangada kompoakepahmw men me ke sohla kilang mwurin sounpar tohto.

2 Ahpw pali laud en ahnsou, kitail kin sengiseng pwehki kitail nsensuwed oh medekla. Karasepe, kitail ele kin sengiseng ni emen eh uhdahn kamedekeikitailla. Kitail pil kakete sengiseng pwehki soumwahu ehu oh ahneki medek ahnsou werei de ni emen me kitail poakohng eh mehla. Ni soangen ahnsou pwukat, kitail pil kakete ahneki soangen pepehmohte me soukohp Seremaia ahneki ni ahnsou me mehn Papilon ko kalowehdi Serusalem. Seremaia koasoia: “Pilen mesei kin pwilipwilwei . . . Pilen mesei pahn pwilipwilwei sohte tokedi.”—Koul Ked. 3:​48, 49.

3. Ia sapwellimen Siohwa pepehm ni eh mahsanih sapwellime ladu kan ar medekla? (Aiseia 63:9)

3 Siohwa uhdahn ketin mwahngih uwen tohtohn ahnsou me kitail kin sengiseng pwehki irair kapwunod kan. Paipel padahkihong kitail me e kin ketin mwahngih ahnsou koaros me emenemen kitail kin medekla,oh e kin ketin karonge ni atail kin likweriong oh peki sapwellime sawas. (Mel. 34:15) Ahpw Siohwa ketin wia laudsang en ihte mahsanih oh karonge kitail. Duwehte pahpa nohno limpoak men, e uhdahn ketin poakohng kitail. Eri ni eh mahsanih atail kin sengiseng, e kin uhdahn kupwurtoutoula oh mwadang en sewese kitail.—Wadek Aiseia 63:9.

4. Dahme kitail kak sukuhlkihsang ekei mehn kahlemeng kan nan Paipel duwen sapwellimen Siohwa madamadau?

4 Nan sapwellime mahsen, Siohwa ketin kasalehiong kitail ia duwen eh ketin mwekidki ni sapwellime ladu kan ar kin wie sengiseng. Karasepe, kitail kak sukuhlsang dahme wiawihong Ana, Depit, oh Nanmwarki Esekaia. Kitail pahn sukuhlki dahme kahrehda re sengiseng. Ia duwen Siohwa eh ketin sewese irail? Oh ia duwen arail mehn kahlemeng eh kak kansenamwahwih kitail ni atail kin nsensuwed, ni emen eh kansensuwedihkitailla, de ni atail pehm me solahr koapworopwor?

NI OMW SENGISENGKI OMW NSENSUWED

5. Ia ahn Ana pepehm?

5 Ana lelohng kahpwal tohto me kahrehiong en uhdahn nsensuwedla oh sengiseng. Ehu kahpwal ko iei me eh pwoudo pwoudiki emen lih tohrohr. Eden liho iei Penina, oh e kin kailongki Ana. Patehng met, Ana sohte kak naineki seri oh Penina naineki seri tohto. (1 Sam. 1:​1, 2) Penina kalapw kapailokehki Ana eh sohte kak naineki seri. Ia pahn omw pepehm nan soangen irairo? Ana uhdahn nsensuwedla me kahrehda e “kin sengiseng oh sohla kin men mwenge,” oh e kin “inenen nsensuwed mehlel.”—1 Sam. 1:​6, 7, 10.

6. Dahme Ana wia pwehn nsenamwahula?

6 Dahme Ana wia pwehn nsenamwahula? Ehu me e wia iei e kohla kaudokiong Siohwa nan impwalo. Wasao ele karanih wasahn pedolongala nan impwalo, “ih eri sengiseng oh kapakapohng KAUN-O.” E peki Siohwa: “Komw ketin mahsanih sapwellimomwi lidu menet! Komw ketin mwahngih ei apwal oh ketin kupwurei ie!” (1 Sam. 1:10b, 11) Ana kapakapkihong Siohwa dahme e medemedewe oh eh pepehm. Siohwa uhdahn mwekidki ni eh mahsanihada Ana eh wie sengiseng!

7. Ia ahn Ana pepehm mwurin eh padahkihong Siohwa eh kahpwal kan?

7 Mwurin Ana eh padahkihong Siohwa eh pepehm, Samworo Lapalapo Eli kamehlelehiong me Siohwa pahn ketin sapengala eh kapakapo. Ia eh pepehm mwurin mwo? Paipel mahsanih: “E ahpw kohkohla oh nsenamwahulahr, oh kakehr tungoal.” (1 Sam. 1:​17, 18) Mendahki eh irair kapwunodo saikinte wekila, Ana nsenamwahula. E likih me Siohwa ketin mwahngih eh pepehm, eh kahpwal kan, oh me e pahn ketin sewese. Ih met me Siohwa ketin wia. E ketin mwahngih eh pepehm kan, karonge eh kapakapo, oh mwuhr sewese ih en nainekihda seri.—1 Sam. 1:​19, 20; 2:21.

8-9. Dahme kahrehda e kesempwal kitail en kin kohla ni atail mihting kan? (Ipru 10:​24, 25) (Pil kilang kilel.)

8 Mehn kasukuhl ong kitail. Ke kin lelohng irair ehu me kin kahrehda ken sengiseng? Ele ke sengisengki mehlahn emen omw peneinei de kompoakepahmw men. Ni soahng pwukat eh wiawi, ele ke kin men kelehpwla, oh met sohte sapwung. Ahpw duwehte Ana eh diar nsenamwahu oh kangoang sang eh kohla ni impwalo, ke pil kak diar nsenamwahu sang omw iang towehda mihting en Kristian kan—mehnda ma ke pwang de nsensuwed. (Wadek Ipru 10:​24, 25.) Ni mihting kan, kitail kin rong iren Paipel kan me kin kangoange kitail. Met iei ehu ahl me Siohwa kin ketin sewese kitail en uhdihsang medemedewe soahng kan me kin kahrehiong kitail en nsensuwed. Met pil kak sewese kitail en nsenamwahula mendahki ma atail irairo sohte mwadangete mwahula.

9 Ni atail mihting kan, riatail Kristian kan kin kansenamwahwih kitail oh kasalehda uwen ar poakohng kitail. Oh kitail pil kin nsenamwahula ni atail kin patehng irail. (1 Des. 5:​11, 14) Medewehla dahme wiawihong brother me wia pioneer tohrohr men, me eh pwoudo mehla. E koasoia: “Ekei pak, I kin anahne kelehpwla pwe I sohte kak uhdi sengiseng. Ahpw ni ei kin iang towehda mihting, I kin alehdi kangoang me I anahne. Koasoi kadek en riei Kristian kan oh ar pasapeng nan mihting kan kin kansenamwahwihiehla. Sohte lipilipil ia uwen pwunod me I ahneki mwohn I lella ni mihtingo, I kin ahnsou koaros nsenamwahula wasao.” Ni atail mihting kan, Siohwa kak ketin doadoahngki riatail Kristian kan pwehn sewese kitail.

Riatail Kristian kan kak kansenamwahwih kitail (Menlau kilang parakrap 8-9)


10. Ia duwen atail kak kahlemengih Ana ni atail kin uhdahn nsensuwedla?

10 Ana nsenamwahula mwurin eh kapakapkihong Siohwa eh pepehm. Ke pil kak ‘patohwanohng ih omw pwunod akan koaros’ oh uhdahn kamehlele me e pahn ketin sapeng. (1 Pit. 5:7) Sister men me sounpirap kei kemehla eh pwoudo, koasoia: “I kin uhdahn pwunod me kahrehiong ien medewe me I sohte pahn kak pwurehng nsenamwahu. Ahpw ni ei kin kapakapohng Semeio, Siohwa, me uhdahn ketin poakohng ie, I kin nsenamwahula. Ekei pak I kin sehse ia duwen ei pahn kawehwehda ei pepehm, ahpw e ketin mwahngih ie. Ni ei kin uhdahn nsensuwedla oh pwunod, I kin peki en ketin kameleileiehdi. Eri I kin mwadangete meleileidi oh kak wia dahme I anahne wia rahno.” Ni omw kin sengiseng ong Siohwa oh padahkihong dahme kahrehiong uhk ken nsensuwed, Siohwa pil kin ketin nsensuwedla oh mwahngih omw pepehm. Ma kahpwalo sohte pil sohrala, Siohwa kak ketin kansenamwahwih oh seweseiuk ken meleilei. (Mel. 94:19; Pil. 4:​6, 7) Oh e pahn ketin katingih omw kin lelepek dadaurete.—Ipru 11:6.

MA ME KE POAKOHNGO KANSENSUWEDIHIUKALA

11. Ia ahn Depit pepehm ni meteikan ar wia kauwe?

11 Erein eh mour, Depit anahne dadaur pahn kahpwal tohto me kahrehiong en kin sengiseng. Mie aramas tohto kin kailongki ih. Pil ekei kompoakepah kan oh eh peneinei kan sohte kin loalopwoatohng ih oh kin kamedekihala ih. (1 Sam. 19:​10, 11; 2 Sam. 15:​10-14, 30) Ehu pako, e ntingihdi: “I weikengkilahr ei nsensuwed laud; nipwong koaros kiei lohs kin wisekesengkihla ei kin sengiseng; ulungei pil kin wisekesengkihla pilen mesei.” Dahme kahrehda Depit ahneki soangen pepehm wet? E koasoia, “pwehki ei imwintihti kan me kahrehda.” (Mel. 6:​6, 7) Ni meteikan ar wia kauwe Depit, e kin uhdahn pwunodida me kahrehda e solahr kak uhdi sengiseng.

12. Nin duwen me Melkahka 56:8 mahsanih, dahme Depit kamehlele?

12 Mendahki kahpwal kan me Depit lelohng, e uhdahn kamehlele me Siohwa ketin poakohng ih. E ntingihdi: “KAUN-O kin ketin karonge ie ni ei kin sengiseng.” (Mel. 6:8) Ehu ahnsowo, e ntingihedi mahsen kaselel kan nan Melkahka 56:8. (Wadek.) Ni atail wadek mahsen pwukat, kitail kak wehwehki me Siohwa uhdahn ketin poakohng kitail oh nsenohki atail pepehm. Depit koasoia me mwomwen me Siohwa kin ketin kilelehdi uwen tohtohn pilen mese ko nan pwuhk ehu. Depit kamehlele me Siohwa ketin mwahngih oh ketin tamataman eh lokolok ko. Depit ese me Seme limpoako nanleng kin ketin mwahngih eh kahpwal kan oh pil eh pepehm duwen kahpwal pwukat.

13. Ni meteikan ar kansensuwedihala de sohla lelepek ong kitail, dahme kitail anahne tamataman? (Pil kilang kilel.)

13 Mehn kasukuhl ong kitail. Ke kin medekla ni emen me ke likih eh sohla lelepek ong uhk? Mwein ke kin medekla pwehki emen me ke pilahn en pwoudiki de omw pwoudo kohkohsang uhk, de mwein emen me ke poakohng uhdihsang papah Siohwa. Brother men me eh pwoudo wiahda dipen kamwahl oh kohkohsang koasoia: “I pwuriamweila oh sohte kamehlele dahme wiawi. I pehm nsensuwed, lingeringer, oh pehm me sohla katepei.” Ma emen sohla lelepek ong uhk de kansensuwedihiukala, tamataman me Siohwa sohte pahn ketin likidmelieiukala. Brothero koasoia: “I wehwehkihda me aramas kan sohte kin ahnsou koaros loalopwoat ong uhk, ahpw Siohwa pahn ketin ahnsou koaros wia met. Sohte lipilipil dahme wiawi, e pahn ahnsou koaros ketin sewese kitail. E sohte pahn ketin likidmeliehla me loalopwoat kan.” (Mel. 37:28) Pil ahnsou koaros tamataman me Siohwa ketin poakohng uhk laudsang aramas ar poakohng uhk. Ni emen me ke poakohng eh sohla lelepek, e kin uhdahn kamedek. Ahpw sapwellimen Siohwa pepehm ong kowe sohte kin wekila. (Rom 8:​38, 39) Dahme ken tamataman iei: Sohte lipilipil dahme emen wiahiong uhk, Semomwo nanleng kin ketin poakohng uhk.

Pwuhken Melkahka kamehlelehiong kitail me Siohwa kin ketin karanih me nan kapehd tikitikla kan (Menlau kilang parakrap 13)


14. Dahme Melkahka 34:18 kamehlelehiong kitail?

14 Ma emen sohla lelepek ong uhk, dahme Depit koasoia nan Melkahka 34:18. (Wadek.) kak kansenamwahwihiukala. “Irail kan me kin sohla ar koapworopwor” ele kin pehm me sohte mehkot mwahu ren kasikasik. Ia duwen Siohwa eh kin ketin sewese irail me ahneki soangen pepehm wet? Duwehte pahpa nohno limpoak me kin koledi oh kansenamwahwih seri men, Siohwa ‘kin ketiket mpatail’—ketin poakeikitailla oh kin mwadang en sewese kitail ma emen sohla lelepek ong kitail de keseikitailla. E kin kupwurki kansenamwahwih kitail ma kitail nan kapehd tikitikla oh medewe me sohte katepatail. Oh e kin ketikihong kitail soahng tohto me kitail en kasikasik me kak sewese kitail dadaurete pahn atail kahpwal kan en ahnsou wet.—Ais. 65:17.

SIOHWA MWAHNGIH NI OMW SENGISENGKI SOLAHR OMW KOAPWOROPWOR

15. Irair dah me kahrehiong Esekaia en sengiseng kowahlap?

15 Ni eh sounpar 39, Nanmwarki Esekaia en Suda esehda me e ahnekihda soumwahu laud ehu. Siohwa ketin mahsanihong soukohp Aiseia en padahkihong Esekaia, me e pahn mehkihla eh soumwahwo. (2 Nan. 20:1) Ni Esekaia eh rongada met, e uhdahn nsensuwedla me kahrehda en sengiseng kowahlap. E peki sawas sang rehn Siohwa.—2 Nan. 20:​2, 3.

16. Dahme Siohwa ketin wiahiong Esekaia?

16 Ni Siohwa eh ketin karonge en Esekaia kapakapo oh mwahngih eh nsensuwed, e ketin poakehla Esekaia oh mahsanihong: I “rongehr omwi kapakap oh kilangehr pilen mesomw. I pahn kamwahwihkomwihla.” Siohwa ketin doadoahngki Aiseia pwehn padahkihong Esekaia sapwellime inou en kareireila eh mour oh doarehla Serusalem sang mehn Asiria ko.—2 Nan. 20:​4-6.

17. Ia duwen Siohwa eh kin ketin sewese kitail ni atail ahneki soumwahu ehu? (Melkahka 41:3) (Pil kilang kilel.)

17 Mehn kasukuhl ong kitail. Dahme ke kak wia ma ke ahneki soumwahu ehu me mwomwen sohte kak mwahula? Padahkihong Siohwa omw pepehm. E pahn ketin karongeiuk ma ke pil sengiseng ni omw kapakapohng. Paipel kamehlelehiong kitail me “Semen kupwurkalahngan oh Koht en kansenamwahu koaros” pahn ketin kansenamwahwih kitail nan atail kahpwal koaros. (2 Kor. 1:​3, 4) Rahnwet kitail sohte kak kasik Siohwa en ketikihsang atail kahpwal koaros, ahpw e pahn kin ketin ahnsou koaros sewese kitail. (Wadek Melkahka 41:3.) Sang ni sapwellime manaman, Siohwa kin ketikihong kitail kehl, erpit, oh popohl pwehn dadaurete. (Lep. Pad. 18:14; Pil. 4:13) E pil kin ketin kansenamwahwih kitail sang eh ketikihong kitail koapworopwor me ni ahnsou kohkohdo sohte me pahn soumwahu.—Ais. 33:24.

Siohwa pahn ketin sapeng atail kapakap kan sang ni eh ketikihong kitail kehl, erpit, oh popohl (Menlau kilang parakrap 17)


18. Mehnia iren Paipel me kin kangoangeiuk ni omw lelohng kahpwal laud ehu? (Menlau kilang koakono “ Mahsen kan me Kak Kansenamwahwih Kitail ni Atail Sengiseng.”)

18 Esekaia kin nsenamwahula sang sapwellimen Siohwa mahsen kan. Kitail pil kak diar nsenamwahu sang Mahsen en Koht. Ni atail kin pwunodida, sapwellimen Siohwa mahsen kan nan Paipel kak kansenamwahwih oh sewese kitail en meleilei. (Rom 15:4) Ni sister men nan Palikapi en Aperika eh diarada me e ahneki soumwahu en kanser, e kin kalapw sengiseng. E koasoia: “Ehu iren Paipel me kin uhdahn kansenamwahwihiehla iei Aiseia 26:3. Mendahki pak tohto kitail sohte kak kamwahwihala atail kahpwalo, ire tikitiko inoukihda me Siohwa kak ketin kameleileidi oh sewese kitail en dadaur pahn kahpwal kan.” Mie iren Paipel ehu me ke diar me kin uhdahn kangoangeiuk ni omw lelohng irair kan me mwomwen sohla ahmw koapworopwor?

19. Dahme kitail kak kasikasik?

19 Imwin koasoandien mwehi wet kerendohr, oh kitail kasik me pahn mie kahpwal kan me pahn kahrehda medek oh sengiseng laud. Ahpw sang mehn kahlemeng en Ana, Depit, oh Nanmwarki Esekaia, kitail kilang me Siohwa kin ketin mwahngih pilen masatail kan oh kin kupwurtoutoukihla. Pilen masatail kan uhdahn kesempwal ong ih. Eri ni atail kin lelohng irair kapwunod kan, kitail uhdahn men kapakapkihong Siohwa dahme mi nan mohngiongitail. Eri kitail anahne mi karanih riatail Kristian kan nan mwomwohdiso. Oh kitail en pousehlahte rapahki mahsen kansenamwahu kan nan Paipel. Kitail kak kamehlele me ma kitail pousehlahte dadaurete ni lelepek, Siohwa pahn ketin katingih kitail. Met pil pidada inou kaselel en ahnsowo, me e pahn ketin ‘limwihasang pilen masatail kan koaros’ me kin keredi pwehki lokolok. (Kaud. 21:4) Eri kitail pahn sengiseng pwehki kitail peren.

KOUL 4 ‘Siohwa Iei Silepei’