Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

PÏNIMPIS WANUKUPTIN LLAKIKOQKUNAPAQ CONSUËLU

Juk kuyashqa familiantsik o amïguntsik wanukuptinqa alläpam llakikuntsik

Juk kuyashqa familiantsik o amïguntsik wanukuptinqa alläpam llakikuntsik

“Sofïawanqa a 39 watapam casädu kayarqä. Pëqa atska tiempupam qeshyarqan y wanukurqanmi. Amïgükunaqa allipam yanapayämarqan, y noqapis llakikuyta mana munarmi ocupädu karqä. Peru juk watapam alläpa llakishqalla kakurqä. Kushishqa këkarmi illaqpita llakikur qallëkoq kä. Warmï wanukunqampita kima watana pasashqa këkaptimpis, höra höraqa kanampis alläpam llakikü” (Kostas).

¿Qampapis juk familiëki wanukushqaku? Tsënö kaptinqa, Kostas jutiyoq nuna llakikunqannöchi llakikunki. Familiantsik, kuyë amïguntsik o majantsik wanukuptin llakikunqantsikwanqa manam ni imapis igualantsu. Tsënö kanqantam yachaq nunakunapis niyan. The American Journal of Psychiatry revistam kënö nin: “Pïnintsikpis wanukuptin llakikunqantsikwanqa manam imapis igualantsu y atska watakuna pasariptimpis llakikuykantsikllam”. Pïninkunapis wanukunqampita alläpa llakishqa karqa, capaz kënö tapukuyanman: “¿Imëyaqraq kënö sientikushaq? ¿Imëllapis yapë kushishqa kashaqtsuraq? ¿Mëchöraq consuëluta tarïman?”.

¡Musyatsikoq! revistachömi tsë tapukuykunapa respuestanta tarinki. Y qateqnin kaq yachatsikuychönam pïnikipis wanukuptin, imakunapa pasanëkipaq kaqta parlashun. Y wakin kaqkunachönam pïnikipis wanukushqa kaptin alläpa llakikushqa kaptiki, imakuna yanapashunëkipaq kaqta yachakunki.

Kuyë familiëki o amïguyki wanukushqa kaptinqa, alläpa mana llakikunëkipaq kë revista yanapashunëkitam munayä.

a Wakinkunapa jutinkunaqa jukmi.