1, 2. Eelaasayyo imettida ufayssenna oosoy aybee, inne Akaabi issoy issuwaappe aybin dummatiyoonaa?

 EELAASI asaappe shaahettidi saluwan deꞌiya ba aawaakko woossana koyiis. SHin a yuushuwan deꞌiya asay saluwaappe tamay wodhanaadan i oychin tamay wodhidoogaa beꞌido gishshawu, he asaappe daroti i eta loꞌꞌo ayfiyan xeellanaadan koyidi, a bonchidoogee erettidaagaa. I Qarmmeloosa Deriyaa xeeraa kiyidi Xoossaa Yihoowakko woossanaappe kase, issi ufayssennabaa oottanaadan azazettiis. I Kawuwaa Akaabakko biidi a haasayissana.

² Ha naaꞌꞌu asati issoy issuwaappe keehi dummatoosona. Akaabi keehi loꞌꞌiya kawo maayuwaa maayiya, qassi yaaretiyaanne hara asatu iita qofaa siyidi iitabaa oottiya kaddida asa. Eelaasi qassi hananabaa yootiyaageeti maayiyo maayuwaa maayees; hegee geella galbbaappe woy gaameelaa woy deeshshaa calaappe oosettida, alleeqettibeenna maayo gidennan aggenna. I keehi xalanne ammanettida asa; qassi awu mino ammanoy deꞌees. He gallassi hanidabay ha naaꞌꞌu asatu giddon deꞌiya dummatettay keehi qonccanaadan oottiis.

3, 4. (a) Akaabinne Baꞌaalayyo goynniyaageeti kawuyyidoy aybissee? (b) Nuuni beꞌana oyshati awugeetee?

³ He gallassay Akaabinne Baꞌaalayyo goynniyaageeti kawuyyido gallassa. Akaabinne a machiyaa, Kawiyaa Elzzaabeela tammu Israaꞌeela kawotettan aakkanaadan oottido eeqa goynoy xoonettiis. Baꞌaali worddo gidiyoogee erettiis. A sunttan hananabaa yootiyaageeti unꞌꞌettidi woossin, duriininne bantta goyno wogaadan bantta bollaara suuttay goggana gakkanaashin banttana caddinkka, Baꞌaali paxa deꞌennaba gidiyo gishshawu tamaa yeddanawukka danddayibeenna. Baꞌaali hayquwawu pirddettida 450 asata ashshana danddayibeenna. Ha worddo xoossay harabaakka oottana danddayibeenna; hegaara gayttidaagankka i worddo gidiyoogee qonccana. Heezzu layttappe dariya wodiyawu Baꞌaala sunttan hananabaa yootiyaageeti bantta xoossay koshaa xayssanaadan woossidosona; shin Baꞌaali koshaa xayssana danddayibeenna. SHin Yihooway koshaa xayssiyoogan i tumu Xoossaa gidiyoogaa bessana.—1 Kaw. 16:30–17:1; 18:1-40.

 ⁴ SHin Yihooway hegaa awude bessanee? Hegee gakkanaashin Eelaasi ay oottiiddi takkanee? Qassi mino ammanoy deꞌiyo ha bitaniyaappe nuuni ay tamaaranee? Ha taarikiyaappe hegaa zaaruwaa demmana.—1 Kawotu Maxaafaa 18:41-46 nabbaba.

5. Eelaasi Akaabi waatanaadan yootidee, qassi Akaabi he galla hanidabaappe tamaaridobi deꞌanddee?

⁵ Eelaasi Akaabakko biidi a, “Kiyada ba; baada ma uya. Aissi giikko, wolqqaama iraa gunttai siyettees” yaagiis. Ha iita kawoy he galla hanidabaappe tamaarana bessiyaabaa tamaaridee? Hegaabaa Geeshsha Maxaafay yootenna; shin i ba nagaraappe simmidoogaa woy Yihooway bana maarana mala hananabaa yootiyaagee maaddanaadan i oychidoogaa qonccissiyaabi baawa. Ubba Akaabi, “maanaunne uyanau biis.” (1 Kaw. 18:41, 42) Eelaasi shin?

6, 7. Eelaasi aybawu woossidee, qassi aybissi?

⁶ “SHin Eelaasi Qarmmeloosa Deriyaa xeeri kiyiis; kiyidi ba som77uwaa ba gulbbatatu giddo duge gelissidi gufanniis.” Akaabi maanawu uyanawu bin, Eelaasi saluwan deꞌiya ba Aawaakko woossanawu biis. Eelaasi ay keenaa hokkidaakko akeeka; i ba somꞌꞌuwaa ba gulbbataa gattidi gufanniis. Eelaasi hegaadan gufannidoy  aybissee? Hegaa zaaruwaa Geeshsha Maxaafay yootees. Yaaqooba 5:18y, Eelaasi koshay agganaadan woossidoogaa yootees. I hegaadan woossidoy Qarmmeloosa Deriyaa xeeraana gidennan aggenna.

⁷ Yihooway kasetidi, “Taani ha biittan iraa bukissana” yaagi uttiis. (1 Kaw. 18:1) Hegaa gishshawu, Eelaasi Yihooway oottana giidobay polettanaadan woossiis; hegee issi shaꞌa gidiya layttappe guyyiyan Yesuusi ba erissiyo ashkkarati woygidi woossanaakko tamaarissidobaara maayiya woosa.—Maa. 6:9, 10.

8. Woosaa xeelliyaagan Eelaasappe ay tamaariyoo?

⁸ Woosaa xeelliyaagan Eelaasappe darobaa tamaaroos. Eelaasa keehi qofissidabay Xoossaa shenee polettiyoogaa. Nuuni woossiyo wode, “Xoossai koyiyoogaadan, ainne nuuni a woossikko, i siyiyoogaa” hassayana koshshees. (1 Yoh. 5:14) Hegaa gishshawu, Xoossay nu woosaa siyanaadan nuuni a sheniyaa erana koshshees; a sheniyaa eranawu qassi ubbatoo Geeshsha Maxaafaa xannaꞌana koshshees. Eelaasi a biittaa asay koshan qohettido gishshawu hegee attanaadan koyidoogeekka qoncce. Yihooway he gallassi oottido maalaalissiyaabaa beꞌidi, i keehi ufayttidi galatennan aggenna. Nuunikka woossiyo wode wozanappe galatananne metoy gakkidoogeetussi woossana koshshees.—2 Qoronttoosa 1:11; Piliphphisiyuusa 4:6 nabbaba.

9. Eelaasi ba ashkkaray waatanaadan yootidee, qassi hagaappe kaallidi aara gayttidaagan naaꞌꞌubaa ay tamaaranee?

⁹ Eelaasi Yihooway koshaa xayssanaagaa ammanettiis; shin I hegaa awude xayssanaakko eribeenna. Yaatin, Yihooway hegaa xayssana gakkanaashin Eelaasi ay oottidee? Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Eelaasi ba ashkkaraa, ‘Ba; pude kiyada ane abbaakko zaarada xeella’ yaagiis. Yaagin a ashkkarai biidi xeelliis; xeellidi ayyo, ‘Aibinne baawa’ yaagiis. Eelaasi ba ashkkaraa laapputon, ‘Qassikka ane xeella’ yaagiis. Yaagin ashkkarai laapputoo xeelliis.” (1 Kaw. 18:43) Eelaasa hanotaappe baa giishin naaꞌꞌubaa tamaaroos. Koyruwan, Yihooway koshaa xayssanaagaa ammanettiis. Naaꞌꞌanttuwan, Yihooway oottiyoobaa beꞌanawu akeekan naagiis.

10, 11. (a) Eelaasi Yihooway oottana giidobaa polanaagaa ammanettiyoogaa waati bessidee? (b) Nuunikka hegaadan ammanettana danddayiyoy aybissee?

¹⁰ Eelaasi Yihooway oottana giidobaa polanaagaa ammanettido  gishshawu, Yihooway matan iraa bukissanaagaa bessiya malaataa akeekan naagiis. I ba ashkkaray deriyaa xeeri kiyidi, iray bukkana haniyoogawu malaata gidiyaabi deꞌiyaakkonne beꞌanaadan kiittiis. Ashkkaray bi xeellidi, simmiyo wode doncholoꞌꞌu giidi, “Aibinne baawa” yaagiis. Saluwan ayba shaarikka baawa. Issi maalaaliyaabaa akeekadii? Eelaasi Kawuwaa Akaabayyo, “Wolqqaama iraa gunttai siyettees” yaagidi kaseti yootidoogaa hassaya. Saluwan shaari baynnan Eelaasi woygidi hegaadan gii?

¹¹ Eelaasi Yihooway oottana giidobaa erees. I Yihooway kiittin hananabaa yootiyaagaanne a gishshaa haasayiyaagaa gidiyo gishshawu, i ba Xoossay ba qaalaa polanaagaa ammanettiis. Iray biron bukkiichibeennaba gidikkokka, Eelaasi iray bukkishin siyiyoogaa keenaa ammanettiis. A hanotay Geeshsha Maxaafay Muusebaa yootiyoobaa hassayissees; Muusee “beettenna Xoossaa be7idabaadan, genccidi sinttau biis.” Neeyyookka Xoossay hegaa keena qonccee? Nuuni anne i oottana giidobaa hegaadan ammananaadan maaddiya darobaa Xoossay immiis.—Ibr. 11:1, 27.

12. Eelaasi akeekan naagidoogaa waati bessidee, qassi guutta shaaray abbaappe kiyidoogaa siyosaara waatidee?

¹² Kaallidi, Eelaasi waani akeekan naagidaakko beꞌana. I ba ashkkaraa issitoo woy naaꞌꞌutoo xalla gidennan, laapputoo kiittiis! He ashkkaray zaari zaaridi hegaadan oottanawu salettennan aggenna; shin Eelaasi malaataa beꞌanawu keehi koyiis; qassi hidootaa qanxxibeenna. Wurssettan, laappuntta yuussan ashkkaray, “Be7a, asa kushe keena shaarai abbaappe kiyiis” yaagiis. He ashkkaray Meediteraane Abbaappe kiyida shaaray ay keena guuttakko qonccissanawu ba kushiyaa gomppaa bessiyoogaa akeeka. Ashkkaray he guutta shaaray maaddennabadan qoppana danddayees. SHin Eelaasayyo he guutta shaaray gitaba. Hegaa siyosaara Eelaasi ba ashkkaraa, “Ba; baada Akaaba, ‘Irai nena beettaa diggennaadan, ne paraa gaariyan uttada, duge ne soo wodhdha’ yaaga” yaagiis.—1 Kaw. 18:44.

13, 14. (a) Eelaasaagaadan nuuni waani akeekan naagana danddayiyoo? (b) Nuuni eesuwan haggaazanaadan denttettiyaabay aybee?

¹³ Eelaasi nuuyyo harabankka loꞌꞌo leemiso gidees. Nuunikka Yihooway ba halchidobaa polana haniyo wodiyan deꞌoos. Eelaasi koshay xayana wodiyaa naagiis; ha wodiyan deꞌiya Xoossaa ashkkaratikka ha iita alamee xayiyo wodiyaa naagoosona. (1 Yoh. 2:17) Xoossaa Yihooway ba halchuwaa polanaashin nuunikka Eelaasaagaadan ubba wode akeekan naagana koshshees. Xoossaa Naꞌay Yesuusi bana kaalliyaageeta, “Simmi intte Godai ai gallassi yaanaakkonne intte erenna gishshau, naagi uttite” yaagidi zoriis. (Maa. 24:42) Yesuusi bana kaalliyaageeti ‘wurssettay matidoogaa erokkona’ giidee? CHiikka, ubba i wurssettay matiyo wode hanotay ay mala gidanaakko  qonccissiis. Yesuusi ‘wodiyaa wurssettaabaa’ yootido ubba malaatay polettiyoogaa beꞌiiddi deꞌoos.—Maatiyoosa 24:3-7 nabbaba.

¹⁴ He ubba malaatay huuphiyan huuphiyan polettiyoogee nuuni ammanettanaadan oottiya naqaasha. Nuuni Yihoowayyo eesuwan haggaazanaadan denttettanawu he naqaashatuppe issoykka gidana danddayees. Abbaappe denddida guutta shaaray Yihooway oottana giidobaa oottanaagaa Eelaasi ammanettanaadan oottiis. Hananabaa yootiya he ammanettida bitanee mule hidootaa qanxxibeenna.

15, 16. Eesuwan hanidabati aybee, Eelaasi Akaabi waatana gi qoppideeshsha?

¹⁵ Geeshsha Maxaafay, “Guutta keenaa gam77ishin, saloi shaaraa dulkkiis; carkkoikka carkkiis; wolqqaama iraikka bukkiis. Akaabi paraa gaariyan uttidi Iziraa7eela katamaa biis” yaagees. (1 Kaw. 18:45) He ubbabay eesuwan polettiis. Eelaasa ashkkaray Akaabayyo he kiitaa biron yootishin, he guutta shaaray ubbasaa gakkin saloy shaaraa dulkkiis. Wolqqaama carkkoy carkkiis. Heezzu layttanne usuppun aginappe guyyiyan, wurssettan Israaꞌeela biittan iray bukkiis. Yaatin, melidi zaꞌꞌida biittay haattaa uyi aggiis. Iray bukkin Qiishoona SHaafay kixxiis; he iray Baꞌaala sunttan hananabaa yootiyaageetu suuttaa meeccidoogee erettidaagaa. Qassi hegee azazettibeennanne makkalida Israaꞌeelati he biittaappe Baꞌaala eeqaa xayssananne Yihoowa maarotaa demmana danddayiyo loꞌꞌo wode.

¹⁶ Eelaasi eti hegaadan oottanaagaa hidootiis! I he maalaalissiyaabaa Akaabi beꞌidi waananaakko eranawu koyennan aggenna. Akaabi ba nagaraappe simmanee, qassi iita gidida Baꞌaala goynuwaappe haakkanee? He gallassi hanidabay i laamettanaadan oottiyaaba. He galla hanidabaa beꞌi simmidi Akaabi ay qoppidaakko nuuni erana danddayokko. Geeshsha Maxaafay kawoy ‘paraa gaariyan uttidi Iziraaꞌeela katamaa biidoogaa’ xallaa yootees. I he hanotaappe tamaaridobi deꞌii? I laamettanawu koyidee? Guyyeppe hanidabay i laamettanawu koyibeennaagaa bessees. SHin Akaabikka Eelaasikka he gallassi oottiyoobaa wurssiichibookkona.

17, 18. (a) Eelaasi Iziraaꞌeela biishin hanidabay aybee? (b) Eelaasi Qarmmeloosappe Iziraaꞌeela baanawu woxxido wottay maalaalissiyaaba gididoy aybissee? (Tohossa qofaakka xeella.)

 ¹⁷ Akaabi bi simmin, Eelaasikka a geeduwaara biyoogaa doommiis. Eelaasi urqqatida adussa ogiyaa xuman baana hanees. SHin kaallidi oorattabay haniis.

¹⁸ “GODAA wolqqai Eelaasa bolli wodhdhiis; Eelaasi kaabbaa qabattuwan pude sirqqidi, Iziraa7eela katamaa gakkanaashin Akaabappe sinttatidi woxxiis.” (1 Kaw. 18:46) “GODAA wolqqai” Eelaasa bolli wodhidi asi oottana danddayennabaa a ootissiis. Iziraaꞌeeli 30 kilo meetiriyaa haakkidi deꞌiya soho; Eelaasi qassi cimida asa. a Hananabaa yootiya he bitanee woxxanawu injjetanaadan ba adussa maayuwaa pude xaaxidi, he xaaxido maayuwaa xeessan sirqqidi, kawo para gaariyaa gakkanawu urqqatida ogiyan woxxishin, qassi he para gaariyaappe aadhidi eesotidi biishin beꞌa!

19. (a) Xoossay Eelaasawu immido wolqqaynne minotettay nuna ay hiraagaa hassayissii? (b) Eelaasi Iziraaꞌeelakko woxxido wode ay akeekidee?

¹⁹ Hegee Eelaasawu gita anjjo! Eelaasi hegaa keena minotettaanne wolqqaa demmido gishshawu keehi ufayttennan aggenna; i yelagatettan deꞌiyo wodekka hegaa keena wolqqay awu waayi deꞌana. Hegee, matan saꞌay Gannate gidiyo wode, saho giyoobi xayin, ammanettidaageeti minotettan deꞌanaagaa yootiya hiraagaa nuuni hassayanaadan oottees. (Isiyaasa 35:6 nabbaba; Luq. 23:43) Eelaasi he urqqatida ogiyan woxxiyo wode, a Aaway, tumu Xoossaa Yihooway an ufayttidoogaa eriis!

20. Nuuni Yihoowa anjjuwaa demmanawu waani baaxetana danddayiyoo?

²⁰ Yihooway nuna anjjanawu koyees. A anjjoy keehi alꞌꞌoba gidiyo gishshawu, nuuni hegaa demmanawu nuuyyo danddayettida ubbabaa oottana koshshees. Yihooway ha iita alamiyaa xayssana haniyoogaa bessiya naqaashata loytti wochiyoogan nuunikka Eelaasaagaadan akeekan naagana koshshees. Eelaasaagaadan ‘tumaa Xoossaa’ Yihooway oottana giidobaa nuuni wozanappe ammanettanaadan oottiya naqaashay deꞌees.—Maz. 31:5.