1, 2. Noheenne a soo asay ay oottidonaa, qassi eta bolli gakkida paacee aybee?

 NOHEE keehi arggaacido gishshawu, hokkosaappe xoqqu giidi zephottees. Mudido mittaa bolli uttidi shemppiiddi, i keexxana wogga markkabiyaabaa yererees. SHiday peenotees; mittaa qanxxiyo, massiyoonne hegaa malabaa oottiyo miishshaa cenggurssay siyettees. Nohee he sohuwan uttidi, ba naati he markkabiyaa keexxanawu oottiyoobaa beꞌees. A naati, a naatu machotinne a siiqo machiyaa daro layttawu ha oosuwaa aara oottidosona. Eti darobaa oottidaba gidikkokka, he oosuwaa poliichibookkona.

² Asa ubbay eta eeyya asadan xeellees. Asay kumetta saꞌaa bashshiya iray bukkanaagaa ammanibeenna gishshawu, markkabee keexettiyo wode eta bolli qilliicciis. Nohee ubbatoo yootiyo bashshaa haattaabay etawu tuma milatibeenna. Maaddennaba milatiya he oosuwaa oottiiddi Noheenne a soo asay wodiyaa wurssiyoy aybissakko he asati akeekibookkona. SHin Xoossaa Yihooway Noha eeyya asadan xeellibeenna.

3. Nohee Xoossaara hemettiis geetettiyoy ayba ogiyaanee?

³ Xoossaa Qaalay, “Nohee Xoossaara hemettiis” yaagees. (Doomettaabaa 6:9 nabbaba.) Hegee woygiyoogee? Xoossay saꞌaa yiidi hemettiis woy Nohee saluwaa biis giyoogaa gidenna. SHin hegee, Nohee Xoossaa mintti azazettido gishshawunne siiqido gishshawu, i Yihoowaara laggedan issippe hemettiis giyoogaa mala. Nohebaa Geeshsha Maxaafay daro xeetu layttappe simmin, ‘i ba ammanuwan saꞌaa bolli pirddiis’ yaagees. (Ibr. 11:7) Nohee ba ammanuwan saꞌaa bolli waati pirddidee? Ammanuwaa xeelliyaagan nuuni appe ay tamaariyoo?

4, 5. Nohe wode, asay waanidi kaseegaappe keehi iitidee?

⁴ Nohe wode deꞌida asaa hanotay iiti iiti biis. Noheppe kase oyddantta yeleta gidida, Xoossaara hemettida xillo asa Heenooka wodekka asaa hanotay iita. Xoossaa erenna iita asati pirddettiyo gallassay  yaanaagaa Heenooki kasetidi yootiis. Kaseti odettidaagaadan, Nohe wode iitatettay dariis. Ee, saꞌay makkalan kumido gishshawu, Yihoowa sinttan biittay tuniis. (Doo. 5:22; 6:11; Yih. 14, 15) Iitatettay daranaadan oottidabay aybee?

⁵ Issi issi kiitanchati makkalidosona. Etappe issoy kasetidi Xoossaa sunttaa mooriyoogaaninne Addaamanne Hewaano cimmidi nagaraa ootissiyoogan Yihoowa bolli makkalido gishshawu Seexaana Dabloosa gidiis. Nohe wode qassi hara kiitanchatikka Yihoowa bolli makkalidi, i etawu saluwan immido sohuwaa aggidi, ashuwaa maayidi saꞌaa yiyoogan puulancha maccaasata ekkidosona. He otorettiyaanne bantta xallaa siiqiya, makkalancha kiitanchati asaa qofay moorettanaadan oottidosona.—Doo. 6:1, 2; Yih. 6, 7.

6. “Wogga adussa” asati alamiyaa hanotaa waati mooridonaa, qassi Yihooway waatanawu qofaa qachidee?

⁶ Qassi, he kiitanchati maccaasaappe keehi dumma naata yelidosona; he naati keehi gitanne wolqqaama. Geeshsha Maxaafay eti “wogga adussa” gidiyoogaa yootees. Eti keehi iita gidiyo gishshawu, saꞌan iitatettay daranaadan oottidosona. Xoossay “he wode sa7aa bollan de7iya asaa iitatettai daridoogaanne eti wozanan qoppiyoobai ubbai ubba wodekka iita xalaala gididoogaa be7iis.” Yihooway he iita alamiyaa 120 layttan xayssanawu qofaa qachiis.—Doomettaabaa 6:3-5 nabbaba.

7. Noheenne a keettaayyiyaa bantta naata iitatettaappe naaganawu baaxetiyo wode ayba metuwaa genccidonaa?

⁷ Hegaa mala alamiyan naata dichiyoogee metiyaaba! Gidikkokka, Nohe ba naata suure dichiis. Nohe machiyaa gooba asa. Noheyyo layttay 500 gidin, a machiyaa Seema, Kaamanne Yaafeeta giyo  heezzu attuma naata yelaasu. a Eti naaꞌꞌaykka iitatettaappe bantta naata naaganawu baaxetidosona. Attuma naati darotoo wolqqaama, “minonne erettida” asata nashshoosona; he “wogga adussa” asati qassi hegaa mala wolqqaama asa. Noheenne a keettayiyaa bantta naati he wolqqaama asati oottidobaa siyennaadan teqqana danddayokkona; shin eti iitatetta ubbaa ixxiya Xoossaa Yihoowa xeelliyaagan ufayssiya tumaa bantta naata tamaarissana danddayoosona. Yihooway alamiyan deꞌiya makkalaban azzaniyoogaa bantta naati eranaadan eti yootidoogee erettidaagaa.—Doo. 6:6.

8. Ha wodiyan deꞌiya akeekancha aawatinne aayeti Nohanne a keettaayee leemisuwaa waati kaallana danddayiyoonaa?

⁸ Ha wodiyan deꞌiya aawatinne aayeti Nohanne a keettaayee hanotaa akeekoosona. Ha wodiyankka alamee danuwaaninne makkalan kumiis. Katamatun kobabaa oottiya yelagati daridosona. Naatuyyo giigissiyo, wodiyaa aattiyoobati hanttaaraban kumidaageeta gidana danddayoosona. Akeekancha gidida aawatinne aayeti, hanttaarabaa ubbaa xayssiya, sarotettaa Xoossaa Yihoowabaa bantta naata tamaarissiyoogan hegaa mala iitabaa eqettoosona. (Maz. 11:5; 37:10, 11) Iita alamiyankka naata suure dichana danddayettees! Noheenne a keettaayiyaa bantta naata suure dichidosona. Eta naati diccidi wozannaamidosona; qassi etaagaadan tumu Xoossaa Yihoowa bantta deꞌuwan kaseyiya maccaasaa ekkidosona.

9, 10. (a) Nohe deꞌoy laamettanaadan oottida Yihoowa azazoy awugee? (b) Yihooway Nohee keexxana markkabee ay mala gidana koshshiyaakko, qassi hegaa keexxiyoy aybissakko woygi yootidee?

⁹ Issi gallassi, Nohe hanotay laamettanaadan oottiyaabay merettiis. Yihooway he alamiyaa xayssanawu qofaa qachidoogaa Noheyyo yootiis. Xoossay Noha, “Mino mittaappe neeyyo markkabiyaa keexxa” yaagiis.—Doo. 6:14.

¹⁰ Hegee ha wodiyan deꞌiya markkabiyaa mala gidenna. Sinttaarakka guyyeerakka markkabe milatenna; qassi a laaggiyo maree baawa. Hegee gita saaxine mala. Yihooway markkabee ay keena gidanaakko, qassi ay mala gidanaakko Noheyyo yootiis; qassi sooranne kareera shidan meeshanaadan yootiis. Yihooway Nohee markkabiyaa keexxanaadan azazido gaasuwaa, “Taani . . . ha sa7aa bollan bashshaa haattaa yeddana; yeddin ha sa7an de7iyaabai ubbai xayana” yaagidi yootiis. SHin Yihooway, “Neeni ne keettaayyiyo, ne attuma naatanne ne attuma naatu maccaasata nenaara ekkada markkabiyaa giddo gelana” yaagidi Nohaara maacettiis. Nohee ubba qommo mehiyaappenne doꞌaappe amaridaagaa markkabe giddo gelissana.  Yaatin, markkabe giddo gelidaageetu xallay Bashshaa Haattaappe attana!—Doo. 6:17-20.

11, 12. Noheyyo imettida gita oosoy aybee, i hegaa waati xeellidee?

¹¹ Noheyyo gita oosoy imettiis. Markkabiyaa zananay 133 meetire, gomppay 22 meetire, qassi geesay 13 meetire gidiyo gishshawu, hegee keehi gita markkabe. Hegee ha wodiyan deꞌiya, mittaappe oosettida gita giyo markkabetuppekka keehi gita. Nohee he oosuwaa oottideeyye woy hegaara gayttidaagan a paacee gakkido gishshawu zuuzummidee? Woy hegaa hara ogiyan oottanawu malidee? CHiikka, Geeshsha Maxaafay, “Nohee ubbabaakka Xoossai azazidoogaadan oottiis” yaagees.—Doo. 6:22.

¹² I hegaa 40ppe biidi 50 gidiya laytta oottennan aggenna. Hegawu mittaa qanxxana, mudido mittaa issisaappe harasaa efaana, woocana, massananne xishana koshshees. Markkabee heezzu pooqe gididi, daro kifiletinne miyye baggaara penggee deꞌiyoogaa. Kaaraa lanqqen maskkoteti deꞌiyoogee, qassi haattay duge wodhanaadan markkabiyawu giddo ginan kaaray guuttaa xoqqu giidi keexettoogee qoncce.—Doo. 6:14-16.

13. Markkabiyaa keexxiyoogaappe aaruwan Noha metana danddayiya oosoy awugee, qassi asay i yootiyoobaa siyidi waanidee?

¹³ Amarida layttappe guyyiyan markkabiyaa oosuwaappe darobay oosettin, Nohee ba soo asay a he oosuwan maaddido gishshawu keehi ufayttidoogee qoncce! I markkabiyaa keexxiyoogaappekka aaruwan metana danddayiya hara oosuwaakka oottiis. Geeshsha Maxaafay Nohee “xillotettaabaa yootida” asa gidiyoogaa yootees. (2 PHeexiroosa 2:5 nabbaba.) I gakkana haniya bashshabaa iita asatussi sintta xeera gididi xalatettan yootanawu baaxetiis. Asay hegaa siyidi ay oottidee? Yesuus Kiristtoosi he asatubaa guyyeppe, “Eti akeekibookkona” yaagiis. Eti muussan, ushshan, machiyoogan woy geliyoogaaninne hegaa mala galla galla oottiyo haraban bichaariyo gishshawu, Nohee yootiyoobaa sheneho giidoogaa Yesuusi yootiis. (Maa. 24:37-39) Daroti anne a soo asaa qilliiccidoogee erettidaagaa; qassi issoti issoti a yashissennan aggokkona. Eti ubba i markkabiyaa keexxennaadan digganawu malennan aggokkona.

14. Yihoowa Markka gidida aaway, aayyiyaanne naati Noheeppenne a soo asaappe ay tamaarana danddayiyoonaa?

¹⁴ Gidoppe attin, Noheenne a soo asay he oosuwaa oottiyoogaa mule aggibookkona. Eta yuushuwan deꞌiya asay hegaa goꞌꞌi baynnaba, hadanne eeyyatetta giidi qoppiyaaba gidikkokka, Noheenne a soo asay markkabiyaa keexxidosona. Yihoowa Markka gidida aaway, aayyiyaanne naati Nohanne a soo asaa ammanuwaappe darobaa tamaarana. Qassi, nuuni ha iita alamiyaa ‘wurssetta gallassan’ deꞌiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (2 Xim. 3:1) Nuuni deꞌiyo wodee Nohe wodiyaa mala gidiyoogaa Yesuusi yootiis. Kiristtaaneti Xoossaa  Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyo wode asay eta sheneho giyaaba, qilliicciyaaba woy qassi yedettiyaaba gidikko, Nohebaa hassayana koshshees. Hegaa mala metoy haratu bollikka gakkiis.

15. Noheyyo 600 laytta gidana haniyo wode a kayyoyiyaabi aybi gakkidee?

¹⁵ Daro layttay aadhin, markkabiyaa keexxiyo oosoy wuranawu matiis. Noheyyo 600 laytta gidana haniyo wode, a kayyoyiyaabi gakkiis. A aaway Laameeki hayqqiis. b Ichashu layttappe guyyiyan qassi, a aawaa aaway Maatusaali 969 layttaa deꞌidi hayqqiis; Geeshsha Maxaafan xaafettida, asa bare ubbaappe adussay Maatusaalaagaa. (Doo. 5:27) Inne Laameeki koyro bitaniyaa Addaameera issi wode deꞌidosona.

16, 17. (a) Noheyyo 600 laytta gidiyo wode, Xoossay a woygidee? (b) Noheenne a soo asay beꞌido, awudenne dogettenna hanotaa yoota.

¹⁶ Noheyyo 600 laytta gidiyo wode, Xoossaa Yihooway a, “Ne so asaa ubbaara markkabiyaa giddo gela” giidi azaziis. Qassi ubba qommo mehiyaappenne doꞌaappe, yarshshuwawu haniya, geeshsha gididaageeta laappunaa laappunaa, harata qassi naaꞌꞌaa naaꞌꞌaa markkabe giddo gelissanaadan Xoossay Noheyyo yootiis.—Doo. 7:1-3.

¹⁷ He hanotay awudenne dogiyooba gidenna. Guuttay, gitaynne dumma dumma eeshshay deꞌiyo woxxi qaaxxiya shaꞌan qoodettiya meretati dumma dummasaappe hemettiiddi, paalliiddi, gooshettiiddinne  shirqqiiqiiddi shiiqidosona. Nohee he ubba doꞌaa qoddidi woy cimmidi markkabe giddo gelissidabadan qoppana bessenna. Geeshsha Maxaafay, “[Eti] Nohekko markkabiyaa giddo gelidosona” yaagees.—Doo. 7:9.

18, 19. (a) Nohe wode hanidabaa siriyaageeti denttiyo oyshaa waati zaarana danddayiyoo? (b) Yihooway mehiyaanne doꞌaa ashshanawu doorido ogiyaara gayttidaagan a eratettaa waati akeekiyoo?

¹⁸ Geeshsha Maxaafaa toochiya issoti issoti, ‘Hegee waani hanana danddayii? He ubba meheenne doꞌay issippe gurddetidi waani saruwan deꞌana danddayii?’ giidi oychana danddayoosona. Ane qoppa: Saluwaa saꞌaa Medhida Xoossay mehiyaa doꞌaa ba koyidoogaadan oottana, qassi aadissana danddayennee? Yihooway mehiyaa doꞌaa Medhidaagaa gidiyoogaa hassaya. Qassi daro wodiyaa takkidi, i Zoꞌo Abbaa shaakkiisinne awaa ayfee qaaxxennaadan oottiis. Yaatin, Nohe wode hanidabaa i polana danddayennee? I hegaa polana danddayees; qassi poliis!

¹⁹ Xoossay mehiyaanne doꞌaa hara ogiyan ashshana danddayees. SHin i koyro asaa naati saꞌaa bolli woxxi qaaxxiya mereta ubbaa haaranaadan etawu immido aawatettaa nuuni akeekanaadan oottiya ogiyaa eratettan dooriis. (Doo. 1:28) Yaatiyo gishshawu, ha wodiyan deꞌiya daroti Yihooway ba medhido mehiyaa, doꞌaanne asaa xoqqu oottidi xeelliyoogaa bantta naata tamaarissanawu Nohe taarikiyaa goꞌettoosona.

20. Bashshaa Haattay yaanaappe kase wurssetta saaminttan Noheenne a soo asay oottido darobay ayba gidana danddayii?

²⁰ Yihooway issi saaminttappe guyyiyan Bashshaa Haattaa ehaanaagaa Noheyyo yootiis. Hegee a soo asaayyo oosoy darido wode.  Mehiyaa doꞌaa, qassi etawunne asawu koshshiya qumaa gelissidi maara wottiyoogeenne so asaa miishsha ubbaa markkabe giddo gelissiyoogee wolqqaama ooso. Nohe machiyaanne Seema, Kaamanne Yaafeeta machoti markkabee deꞌanawu giiga soho gidanaadan minnidi oottennan aggokkona.

21, 22. (a) Nohe wode deꞌida asay sheneho giidoogan nuuni garamettana bessennay aybissee? (b) Nohanne a soo asaa qilliicciyaageeti sirphi giidoy awudee?

²¹ Hara asay shin ay oottii? Yihooway Nohanne i oottiyoobaa anjjidoogaa bessiya darobay deꞌikkokka, eti haꞌꞌikka “akeekibookkona.” Eti meheenne doꞌay markkabe giddo zuliyo wode coꞌꞌu giidi beꞌoosona. SHin nuuni eti sheneho giidoogan garamettana bessenna. Ha wodiyan deꞌiya asaykka nuuni deꞌiyoy ha iita alamiyaa wurssetta gallassaana gidiyoogaa bessiya daro naqaashaa akeekenna. Kiitettida PHeexiroosi kasetidi yootidoogaadan, qilliicciyaageeti Xoossaa zoriyaa kaalliyaageeta qilliiccoosonanne toochoosona. (2 PHeexiroosa 3:3-6 nabbaba.) Asay Nohanne a soo asaakka qilliicciis.

²² Asay qilliicciyoogaa awude agganee? Nohee ba soo asaara, mehiyaaranne doꞌaara markkabe giddo gelin, ‘Yihooway markkabiyaa penggiyaa gorddi aggidoogaa’ Geeshsha Maxaafay yootees. Eta qilliicciya asati Xoossay hegaadan oottido wode qilliicciyoogaa aggidi sirphi geennan aggokkona. Eti hegan sirphi gaana xayikko, iray bukki aggin sirphi giidoogee qoncce! Iray soosidi aggennan bukkin, Yihooway kasetidi yootidoogaadan, kumetta saꞌan haattay walxxi giidi kumiis.—Doo. 7:16-21.

23. (a) Yihooway Nohe wode xayida iita asatu hayquwan ufayttennaagaa waati erana danddayiyoo? (b) Nuuni Noheegaadan ammaniyoogee eratetta gidiyoy aybissee?

²³ Yihooway he iita asatu hayquwan ufayttidee? CHiikka. (Hiz. 33:11) Ubba i, eti bantta iita oosuwaappe simmanaadaaninne loꞌꞌobaa oottanaadan darobaa giigissiis. SHin eti hegaadan oottana danddayiyoonaa? Nohe ba deꞌuwan oottidobaappe hegaa zaaruwaa demmana danddayoos. Nohee Yihoowaara hemettiyoogaaninne ba Xoossaayyo ubbaban azazettiyoogan bashshaappe attiyoogee danddayettiyaaba gidiyoogaa bessiis. I hegaadan oottiyoogan, ba ammanuwan alamiyaa bolli pirddiis. A ammanoy he wode deꞌiya asaa iitatettaa qoncciyaa kessiis; qassi anne a soo asaa bashshaappe ashshiis. Noheegaadan ammanikko, neenikka hegaadan nenanne neeni siiqiyoogeeta ashshana danddayaasa. Noheegaadan neenikka Xoossaa Yihoowa dabbo gidada aara hemettana danddayaasa. Hegee merinawu duuxxenna dabbota!