“OTOBISEE baana danddayees; shin CHayna biittaa bitanee beenna!” Alekisandira Tohossa Amarkkan naaˈˈu biittatu zawaa kanttana haniya otobisiyan baydda, he cenggurssaa siyaasu. A aybi haniyaakko beˈanawu wodhaasu; yaatada CHayna biittaa bitanee zawaa naagiya wotaaddarawu bana gakkida metuwaa Isppeene qaalan yootanawu baaxetiyoogaa beˈaasu. Alekisandira CHayna qaalaa goˈettiya Yihoowa Markkatu gubaaˈiyan shiiqiyo gishshawu, a wokkaale gidada maaddanawu koyaasu.

Bitanee he biittan deˈiyo maatay deˈiyo asa gidiyoogaa yootiis; shin a oonatettaa qonccissiya woraqataynne a miishshay wuuqqettiis. Koyro heeran wotaaddaray i yootidobaa ammanibeenna; ubba qassi Alekisandira bessenna ogiyan asaa issisaappe harasaa efiya asa giidi siriis. Wurssettan, i bitanee yootidobaa ammaniis; shin i oonakko qonccissiyaabaa oyqqibeenna gishshawu, qiixaatiyawu miishshaa qanxxana bessiyoogaa yootiis. Awu miishshi baynna gishshawu, Alekisandira ayyo 20 doolaariyaa talˈˈaasu. He bitanee o keehi galatiis; qassi 20 doolaareppe dariyaagaa iyyo zaaranaagaa yootiis. Alekisandira gujo miishshaa koyennaagaa yootaasu; qassi oottana bessiyaabaa oottada maaddido gishshawu ufayttaasu. A bitaniyawu Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo amarida xuufiyaa immada i Yihoowa Markkatuura Geeshsha Maxaafaa xannaˈanaadan minttettaasu.

Erenna asawu kehiyoogaa siyiyoogee keehi ufayssees; qassi ubba haymaanootiyan deˈiya asaynne haymaanootee baynna asaykka hegaadan oottees. Neeni hegaadan asawu keha eray? Yesuusi, “Ekkiyaagaappe immiyaagee anjjettidaagaa” giido gishshawu he oyshaa loytti qoppana koshshees. (Oosuwaa 20:35) Saynisiyaa eranchatikka immiyoogee nena goˈˈiyoogaa akeekido gishshawu hegaabaa erana bessees. Ayba ogiyan maaddiyaakko ane beˈoos.

Immiyoogeenne ufayssay shaahettennaba gidiyoogee erettidaagaa. Kiitettida PHawuloosi ‘Xoossay ufayssan immiya uraa siiqiyoogaa’ yootiis. I hegaadan giidoy metootida bantta mala Kiristtaaneta maaddanawu kehatettan immida Kiristtaanetubaa yootido wode. (2 Qoronttoosa 8:4; 9:7) PHawuloosi he ishanttinne michontti ufayttiyo gishshawu haratuyyo immidoogaa gidennan, eti immido gishshawu ufayttidoogaa yootiis.

Immiyoogee “ufayttanaadan, haratuura laggetanaadan, ammanettanaadan oottiya nu guuggiyaa kifiliyaa denttettiyo gishshawu nuussi loˈˈobay siyettanaadan oottiyoogaa” issi xinaatee qonccissiis. Hara xinaatee “issi urawu miishshaa immiyoogee hegaa baassi goˈettiyoogaappe aaruwan immida uri keehi ufayttanaadan oottiyoogaa” qonccissiis.

Ne hanotaa gaasuwan neeni hegaadan oottana danddayennabadan qoppa eray? Gidoppe attin, ubba asaykka ‘ufayssan immana’ danddayees. Issi uri wozanappe qoppidi immikko,  guuxxin darinkka metoy baawa. Issi Yihoowa Markkiyaa ha maxeetiyaa giigissiyaageetuyyo miishshaa yeddada hagaadan gaada xaafaasu: “Daro layttawu Kawotettaa Addaraashan taani miishshaa loytta immana danddayabeykke. SHin Xoossaa Yihooway taani immidoogaappe darobaa immidi tana anjjiis. . . . Taani Yihoowa oosuwawu imotaa immanaadan intte oottido gishshawu galatays. Hegee taani keehi ufayssiis.”

Immiyoogee miishsha xalla gidenna. Immiyo hara daro ogee deˈees.

Geeshsha Maxaafay, “Keha asi baassi lo77obaa oottees; shin meqettaa iita asi bana qohees” yaagees. (Leemiso 11:17) Keha asay ba wodiyaa, wolqqaanne hegaa mala harabaa ba dosan immees. Hegaadan immiyoogee eta bollay payya gidanaadan oottiyoogaa xalla gidennan, eta deˈuwaa daro ogiyan maaddees.

Bantta dosan harata maaddiyaageeti darotoo sahettennaagaanne darin unˈˈettennaagaa xinaateti qonccissoosona. Eta payyatettay darotoo loˈˈo. Kehatettan immiyoogee malttipil isklerosis giyoonne eedisiyaa giyo wolqqaama sahuwaa sahettiyaageetu payyatettaykka loˈˈo gidanaadan maaddees. Qassi ushshaa amaliyaa agganawu baaxetiyaageeti harata maaddiyoogee eti darin unˈˈettennaadaaninne etawu ushshay zaarettidi amale gidennaadan oottiyoogaakka he xinaatee qonccissiis.

Hegawu gaasoy “qarettiyoogeenne keha gidiyoogee darin unˈˈettennaadan oottiyo gishshataassa gidiyoogaa” he xinaatee qonccissees. Immiyoogee keehi hirggennaadan, qassi suuttaara gayttida harggiyawukka maaddana danddayees. Qassi bantta aqo laggeti hayqqidoogeeti harata maaddiyoogee, eti unˈˈettiyoogaa sohuwaara agganaadan maaddees.

Immiyoogee neeyyo loˈˈo gidiyoogee qoncce.

Yesuusi bana kaalliyaageeta hagaadan zoriis: “Immite; asay intteyyo immana. Baqqi naaqqidi siilli kunttin, palahidi wora laalettiyaagaa eti intte kiyuwan idinttidi immana. Ayssi giikko, intte immanawu makkiyooban etikka intteyyo makkana.” (Luqaasa 6:38, NW) Neeni immikko, neeni kehatettan immido gishshawu asay galatana danddayees; qassi eti kehiyaageeta gidoosona. Yaatiyo gishshawu, immiyoogee hashetanaadaaninne laggetanaadan denttettees.

Asaa gaytotettaabaa xannaˈiyaageeti, “bantta xallaa siiqiyoogaa aggidi haratuyyo ubbatoo qoppiya asati haratikka hegaadan oottanaadan denttettiyoogaa” akeekidosona. Qassi “haray atto kehidi oottido keehi maalaalissiyaabaa nabbabiyoogee asay kaseegaappe aaruwan kehanaadan oottees.” Yaatiyo gishshawu, issi xinaatee qonccissidoogaadan, “issi uri oottiyoobay keehi daro asaa, ubba xeetan qoodettiya asaa denttettana danddayees; etappe amaridaageeti he uraa erennaageeta woy aara gaytti erennaageeta gidana danddayoosona.” Issi uri kehatettan oottido issibay hara urikka hegaadan oottanaadan denttettin daro asaa maaddana  danddayees. Hegaa mala sohuwan neeni deˈanawu koyikkii? Ee, daro asay immiyaabaa gidikko, demmiyo goˈˈay keehi daro gidees.

Amarkkan Floridan hanidabay hegee keehi goˈˈiyoogaa bessees. Wolqqaama gotee he heeraa qohi simmin, qohettidaageeta maaddanawu amarida Yihoowa Markkati bantta dosan biidosona. Eti giigissiyo keettaa bottokonanawu koshshiyaabaa naagiiddi, shoorotuppe issuwaa dirssay moorettidoogaa akeekidi hegaa giigissanawu oychidosona. He shooro bitanee guutta wodiyaappe guyyiyan Yihoowa Markkatu waanna biiruwawu xaafido dabddaabbiyan, “Taani wozanappe galatays. Ha asatu mala keehi loˈˈo asi darenna” yaagiis. I keehi nashshiyoogaappe denddidaagan Yihoowa Markkati oottiyo loˈˈo oosuwawu amarida miishshaa kiittiis.

“Hara asaa maaddanawu koyiyoogee asawu waannaa eeshsha gidiyoogaa” saynisee xannaˈidi demmidobay loyttidi bessees. Naati “haasayaa doommanaappe kasekka haratuyyo kehiyoogaa” he xinaatee qonccissees. Aybissi? Geeshsha Maxaafay asay ‘Xoossaa leemisuwan’ merettidoogaa, hegeekka asaayyo Xoossaa waanna eeshshati deˈiyoogaa yootiyoogee he oyshawu zaaro gidees.—Doomettaabaa 1:27.

Nuna medhida Xoossaa Yihoowawu deˈiya maalaalissiya eeshshatuppe issoy kehatettaa. I nuuyyo deˈuwaanne nuuni ufayttanaadan koshshiya ubbabaa immiis. (Oosuwaa 14:17; 17:26-28) Nuuni a Qaalaa Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogan saluwan deˈiya nu Aawaanne i nuussi siiquwan halchidobaa erana danddayoos. Nuuni sinttappe ufayttanaadan Xoossay giigissidobaakka he maxaafay yootees. * (1 Yohaannisa 4:9, 10) Xoossaa Yihooway kehatettawu pultto gidiyo gishshawunne neeni a leemisuwan merettido gishshawu, Xoossaagaadan immana koshshiyoogee garamissiyaabaa gidenna; qassi hegee neeyyo loˈˈonne i nena nashshanaadan oottiyaaba.—Ibraawe 13:16.

Ha huuphe yohuwaa doomettan ibaa denttido Alekisandiro hassayay? A oottidobay wurssettan ay demissidee? Iira otobisiyan biya hara bitanee a ba miishshaa wora olidabadan iyyo yootikkonne, a maaddido bitanee kataman ba laggetuura gayttidi otobisee eqqiyo wode ippe ekkido 20 doolaariyaa zaari aggiis. Hegaa bollikka, Alekisandira yootidoogaadan he bitanee Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommiis. A Peeru biittan CHayna qaalaa Yihoowa Markkatu gita shiiquwan heezzu aginappe simmin aara gayttada keehi ufayttaasu. He bitanee Alekisandira oottido ubbabawu o galatanawu, onne iira he shiiquwaa biidaageeta ba quma keettan shoobbiis.

Immiyoogeenne harata maaddiyoogee keehi ufayssees. Hegaadan oottaydda, loˈˈo imota ubbawu Pultto gidida Xoossaa Yihoowa asay loytti eranaadan maaddiyoogan keehi ufayttana. (Yaaqooba 1:17) Neeni immiyoogan ufayttaydda deˈay?