1. Ubbaappe aadhiya siiqoy aybee, qassi neeni hegaa waata qonccissay? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

YIHOOWAY siiquwawu Pultto. (1 Yoh. 4:7) Ubbaappe aadhiya siiqoy Geeshsha Maxaafaa maaraa kaallidi siiqiyo siiquwaa. Geeshsha Maxaafan he siiqoy Giriikettuwan agaappe giya qaalan qoncciis. He siiqoy issi uraa wozanappe siiqanaadan ootteesippe attin, nuuyyo siyettiyaaba xalla gidenna. Nuuni nu goˈˈaa aggibayidi harata siiqiyoogan hegaa bessoos. Harata goˈˈiyaabaa oottanaadan nuna denttettiyay he siiquwaa. Hegaa mala siiqoy nuuni deˈuwan ufayttanaadan maaddees.

2, 3. Yihooway asaa siiqiyoogan ba goˈˈaa aggibayoogaa waati bessidee?

² Yihooway Addaamanne Hewaano medhanaappe kasekka asaa siiqiyoogaa bessiis. I saˈaa asay coo deˈiyo soho xalla gidennan, merinawu ufayttidi deˈiyo soho oottidi medhiis. Yihooway hegaadan medhidoy bawu maadettanaassa gidennan, nuna maaddanaassa. I etawu giigissido Gannatiyan merinawu deˈiyo hidootay deˈanaadan saˈan deˈiya ba naata anjjiyoogankka ba goˈˈaa aggibayiyo siiquwaa bessiis.

³ Addaameenne Hewaana makkali simmin, Yihooway ba goˈˈaa aggibayiyo ubbaappe aadhiya siiquwaa loytti bessiis. Yihooway eta zaretuppe amaridaageeti a siiqana mala eta  ashshanawu ba Naˈaa wozuwaa yarshshuwaa giigissiis. (Doo. 3:15; 1 Yoh. 4:10) Yihooway sinttappe Ashshiyaagee yaana giidi qaalaa gelido wodeppe doommidi he yarshshoy yarshshettidabadan qoppiis. Hegaappe simmin, 4,000 gidiya layttay aadhin, Yihooway asaa gishshawu ba mexi issi Naˈaa immiis. (Yoh. 3:16) Yihooway ba goˈˈaa aggibayidi nuna siiqiyo gishshawu keehi galatoos!

4. Nagarancha asay ba goˈˈaa aggibayidi siiqana danddayiyoogaa bessiyaabay aybee?

⁴ Nuuni Xoossaa leemisuwan merettido gishshawu nu goˈˈaa aggibayiyo siiquwaa bessana danddayoos. Nuuni laattido nagaray siiquwaa bessiyoogee metanaadan oottees; shin hegee nuuni siiquwaa bessennaadan mule diggenna. Aabeeli ba goˈˈaa aggibayidi bawu deˈiyaabaappe keehi loˈˈo gididabaa immiyoogan Xoossaa siiqiyoogaa bessiis. (Doo. 4:3, 4) Nohee siyiya asa demmana xayikkokka, daro layttawu Xoossay yootidobaa sabbakiyoogan ba goˈˈaa aggibayidi asaa siiqiyoogaa bessiis. (2 PHe. 2:5) Abrahaami ba naˈaa Yisaaqa yarshshanaadan azazettido wode, ba koyiyoogaappe Xoossaa siiqiyoogaa sinttayiis. (Yaaq. 2:21) He ammanettida asatudan, metoy deˈishinkka nuuni siiquwaa bessana koyoos.

5. Nuuni tumu siiquwaa aybin bessana danddayiyoo?

⁵ Geeshsha Maxaafay tumu siiqoy qoncciyoy ‘oosuwaananne tumatettaanappe’ attin, “coo haasayan woikko bolla doonan” gidennaagaa yootees. (1 Yoh. 3:18) Hegaa giyoogee nuuni siiquwaa haasayiyooban qonccissana danddayokko giyoogee? Gidenna! (1 Tas. 4:18) Hegee siiqiyoy coo haasaya xalla gidennan, maaddana koshshiyo wode maaddana bessiyoogaa qonccissees. Leemisuwawu, issi Kiristtaaniyawu deˈuwawu koshshiyaabay pacciyo wode, ayyo loˈˈobaa amottiyoogaappe aadhiyaaba koshshees. (Yaaq. 2:15, 16) Hegaadan, nuuni Yihoowanne nu shooruwaa siiqiyoogee ‘kattaa cakkanawu Xoossay oosanchata yeddana mala’ woossiyoogaa xalla gidennan, sabbakiyo oosuwaa loytti oottanaadankka denttettees.—Maa. 9:38.

6, 7. (a) ‘Tumu siiqoy’ aybee? (b) Tuma gidenna siiquwaa bessida amaridaageeti oonee?

⁶ Kiitettida Yohaannisi nuuni “oosuwaaninne tumatettan” siiqana koshshiyoogaa yootiis. Hegaa gishshawu, nu siiqoy ‘asa bessanawu siiqettiyoobaa gidennan,’ ‘tumu siiqo’ gidana bessees. (Roo. 12:9; 2 Qor. 6:6) Issi issitoo issi uri siiquwaa bessiyaaba milatana danddayees. SHin i tumu wozanappe siiqii? Wozanappe gidenna. Hegee siiqo gidenna; shin coo milatissiyooba.

⁷ Tumu gidenna siiquwaa bessida amaridaageetubaa beˈa. Edene ataakiltte sohowan, Seexaanay Hewaanissi keehi koshshiyaaba qoppiyaaba milatiis; shin i oottidobay ba xallaa siiqiyoogaa bessiyaabanne milatisso. (Doo. 3:4, 5) Daawita wode, Akixoofeeli baayyo kawuwaara deˈiya laggetettay worddo gidiyoogaa bessiis. Akixoofeeli bana goˈˈiyaabaa demmiyaabadan qoppido wode kaddiis. (2 Sam. 15:31) Ha wodiyankka, gubaaˈee shaahettanaadan oottiya kaddidaageetinne harati “mal77iya haasayaaninne qiriyan,” asaa siiqiyaaba milatoosona, shin eti bantta xallaa siiqoosona.—Roo. 16:17, 18.

8. Nuuni nuna ayba oyshaa oychana bessii?

⁸ Asa bessanawu siiqiyo siiqoy Xoossaa eeshsha gidida ba goˈˈaa aggibayanaadan oottiya siiquwaappe dummatiyo gishshawu yeellayiyaaba. Hegaa mala siiqoy asaa cimmana danddayees; shin Yihoowa cimmenna. Loˈˈo milatiya iita asatudan oottiyaageeti ‘keehi qaxxayettanaagaa’ Yesuusi  yootiis. (Maa. 24:51, NW) Yihoowa ashkkarati asa bessanawu giidi siiqanawu mule koyokkona. SHin nuuni nuna hagaadan oychoos: ‘Taani ubbatoo tumuppe siiqiyaanaa? Qassi ta xallaa siiqiyaanaayye, cimmiyaanaa?’ ‘Tumu siiquwaa’ bessanawu baaxetana danddayiyo uddufun ogeta ane beˈoos.

9. Tumu siiqoy nuuni ay oottanaadan denttettii?

⁹ Asa erissennan oottiyoogan ufaytta. Danddayettiyaaba gidikko, nu ishanttussi “geeman,” woy asa erissennan siiquwaa bessiyaabaa nu dosan oottana bessees. (Maatiyoosa 6:1-4 nabbaba.) Hanaaneenne Saphphiira hegaadan oottibookkona. Eti geeman immiyoogaappe bantta imotaa yeellatennan qoncciyan immidosona; eti loˈˈo milatiiddi iitabaa oottido gishshawu hayqqidosona. (Oos. 5:1-10) Hegaappe dumma hanotan, tumu siiqoy nuuni nu ishanttun erettanawu koyennan ufayssan oottanaadan denttettees. Leemisuwawu, ayyaanaabaa qumaa giigissiyoogan Bolla Gididi Heemmiyaagaa maaddiya ishantti asay bessenna ogiyan eta xeellanaadan oottiyoogaappe woy bantta oosuwaa haratussi odiyoogaappe asa erissennan oottoosona.

10. Kasetidi harata bonchiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

¹⁰ Kasetada harata boncha. (Roome 12:10 nabbaba.) Yesuusi asay kariyo oosuwaa oottidi harata bonchiyoogan leemiso gidiis. (Yoh. 13:3-5, 12-15) Hegaadan nu huuphiyaa kawushshidi harata bonchanawu minnidi oottana bessees. Ubba qassi kiitettidaageeti geeshsha ayyaanaa ekkana gakkanaashin Yesuusi oottidobaa loytti akeekibookkona. (Yoh. 13:7) Nuuni nu tamaaridobaa, aquwaa, woy Yihoowawu haggaaziyo maataa bessiyaagaappe aattidi qoppennan aggiyoogan harata bonchiyoogaa bessana danddayoos. (Roo. 12:3) Nuuni etaagaadan bonchettana bessees woy oosettidaban nuunikka sabettana bessees giidi qoppikkonne, harati sabettiyo wode qanaatiyoogaappe etaara ufayttoos.

11. Nuuni wozanappe galatana koshshiyoy aybissee?

¹¹ Ne ishantta wozanappe galata. Hegee ‘minttettiya loˈˈoba’ gidiyo gishshawu, demmiyo injje ubban nuuni issoy issuwaa galatana bessees. (Efi. 4:29) SHin, nuuni wozanappe galatana bessees. Yaatana xayikko, he uraa coo sabboos woy ayyo koshshiya zoriyaa zorennan aggoos. (Lee. 29:5) Issi uraa galati simmidi guyyeera boriyoogee loˈˈo milatiya iitatetta. Kiitettida PHawuloosi hegaa malabaa oottibeenna; qassi harata galatidi tumu siiquwaa bessiyoogan loˈˈo leemiso. Leemisuwawu, i Qoronttoosan deˈiya Kiristtaaneta loˈˈo eeshshaa gishshawu wozanappe galatiis. (1 Qor. 11:2) SHin, galatana bessennaba eti oottido wode, i eta galatibeenna gaasuwaa kehatettaaninne qoncciyan etawu yootiis.—1 Qor. 11:20-22.

12. Nuuni imatuwaa mokkiyo wode tumu siiquwaa waati bessana danddayiyoo?

¹² Imattaa mokka. Nuuni nu ishanttuyyoonne michonttuyyo kehanaadan Yihooway azaziis. (1 Yohaannisa 3:17 nabbaba.) SHin, nuuni nu xallaa siiqennan wozanappe hegaadan oottana bessees. Nuuni nuna hagaadan oychana danddayoos: ‘Taani ta mata laggetu, keehi erettiyaageetu woy kushe zarana danddayiyaageetu xallaa imatuwaa mokkiyaanaa? Woy qassi taani loytta erenna ishanttuyyoonne michonttuyyo woy kushe zarana danddayennaageetuyyo kehiyaanaa?’ (Luq. 14:12-14) Issi Kiristtaanee loytti halchibeenna gishshawu metootiis giidi woy nuuni a imatuwaa mokkin nuna galatibeenna  giidi qoppite. Hegaa mala hanotatun nuuni, “Zuuzummennan issoi issuwaa imattatettan mokkite” giya zoriyaa oosuwan peeshshana koshshees. (1 PHe. 4:9) Neeni he zoriyaa oosuwan peeshshikko, wozanappe koyada immiyoogan ufayttana.—Oos. 20:35.

13. (a) SHuggidaageeta maaddiyoogee metana danddayiyoy awudee? (b) SHuggidaageeta maaddanawu nuuni ay oottana danddayiyoo?

¹³ SHuggidaageeta maadda. SHuggidaageeta woy “wolqqi bainnaageeta maaddite. Asa ubbaa danddayite” giya Geeshsha Maxaafaa azazoy nu siiqoy tumakkonne paaccanaadan oottees. (1 Tas. 5:14) SHuggida daroti guyyeeppe ammanuwan minnana danddayikkokka, nuuni danddayidi harata ubba wode maaddana koshshees. Yaatanawu minttettiya qofaa Geeshsha Maxaafaappe yootana, nunaara eti haggaazanaadan shoobbana, woy eti yootiyoobaa siyanawu wodiyaa bazzana danddayoos. Hegaa bollikka, issi ishaa woy issi michiyo “mino” woy “shugo” giidi coo qoppiyoogaappe, nu ubbaykka minonne shugo gididobay deˈiyoogaa akeekana bessees. Kiitettida PHawuloosikka shugo gididobay baayyo deˈiyoogaa akeekiis. (2 Qor. 12:9, 10) Nu ubbawukkaa maadoynne issoy haraa minttettiyoogee koshshees.

14. Nu ishanttuura sarotettaa medhanawu ay keena baaxetana bessii?

¹⁴ Sarotettaa medha. Harati nu hanotaa bala ogiyan akeekiyo wode woy nuna maaraa oyqqibeennabadan siyettiyo wode, nuuni nu ishanttuura saruwan deˈanawu nuussi danddayettida ubbabaa oottoos. (Roome 12:17, 18 nabbaba.) Atto gaanaadan oychiyoogee qohettida ura maaddana danddayees; shin hegee wozanappe gidana bessees. Leemisuwawu, “Neeyyo hegaadan siyettido gishshawu azzanaas” giyoogaappe, “Taani haasayidoban nena qohido gishshawu azzanaas” giyoogan ne mooridobaa ammanana bessees. Sarotettay aqo deˈuwan keehi koshshees. Azinaynne machiyaa asaa sinttan issoy issuwaa siiqiyaabaa milatidi, banttarkka deˈiyo wode issoy issuwawu lanccana, iita qaalaa haasayananne qohiyaabaa oottana bessenna.

15. Nuuni wozanappe atto giyoogaa waati bessana danddayiyoo?

¹⁵ Coo atto ga. Nuuni nuna naaqqida uraa maariyoogaaninne lanccido lancciyaa aggiyoogan awu atto goos. ‘Siiquwan issoy issuwaa maaddiyoogan, nuna issippe gatti qachchiya sarotettan, geeshsha ayyaanay nuuyyo immiyo issippetettaa naaganawu minnidi’ nuna naaqqidoogaa akeekibeennaageetuuyyookka coo atto gaana danddayoos. (Efi. 4:2, 3) Nuuni wozanappe atto gaanawu, ‘naaqettidobaa paydenna’ mala nu qoppiyooban naagettana bessees. (1 Qor. 13:4, 5) Nuuni uluwan lancciyaa oyqqikko, nu ishaara woy micheera deˈiya dabbotaa xalla gidennan, Yihoowaara deˈiya nu dabbotaykka muleera moorettana danddayees. (Maa. 6: 14, 15) Nuna naaqqidaageetuyyo woossiyoogankka wozanappe atto giyoogaa bessana danddayoos.—Luq. 6:27, 28.

16. Yihoowawu haggaaziyo maataa nuuni waati xeellana bessii?

¹⁶ Ne goˈˈaa aggabaya. Nuuyyo Yihoowawu haggaazanawu maatay imettikko, ‘nuna goˈˈiyaabaa qoppiyoogaappe, hara asa goˈˈiyaabaa qoppiyoogan’ nu siiqoy tuma gidiyoogaa bessana koshshees. (1 Qor. 10:24) Leemisuwawu, gita shiiqotun asay uttiyo heeran imattaa mokkiyaageeti harati yaanaappe kasetidi bantta oosuwaa doommoosona. Etappe daroti he injjiyaa goˈettidi banttawunne bantta soo asawu loˈˈo sohuwaa oyqqennan aggidi, banttawu oosoy immettido heeran darin injjetenna sohuwaa oyqqoosona. Eti hegaadan bantta goˈˈaa aggibayiyoogan, bantta xallaa siiqennaagaa bessoosona. Neeni eta loˈˈo leemisuwaa waata kaallana danddayay?

17. Issi uri gita nagaraa oottikko, tumu siiqoy i ay oottanaadan denttettii?

¹⁷ Geeman oottido nagaraa paaxa, qassi agga. Issi issi Kiristtaaneti yeellatennaadaaninne harata azzanttennaadan giidi bantta oottido gita nagaraa genttanawu maloosona. (Lee. 28:13) SHin, hegaadan oottiyoogee nagaraa oottida uraa xallaa gidennan, haratakka qohiyo gishshawu siiqiyoogaa bessiyaaba gidenna. Hegee Xoossaa ayyaanay oottennaadaaninne kumetta gubaaˈiyaa sarotettay moorettanaadan oottana danddayees. (Efi. 4:30) Gita nagaraa oottida issi Kiristtaanee cimati a maaddanaadan etawu yootana mala tumu siiqoy denttettees.—Yaaq. 5:14, 15.

18. Tumu siiqoy ay keena koshshiyaabee?

¹⁸ Siiqoy hara eeshsha ubbaappe aadhees. (1 Qor. 13:13) Hegee nuuni Yesuusa kaalliyaageetanne siiquwawu Pultto gidida Yihoowa milatiyaageeta gidiyoogaa shaakki erissiyaaba. (Efi. 5:1, 2) PHawuloosi, “Siiqoi xayikko, taani aibanne gidikke” yaagiis. (1 Qor. 13:2) Nuuni “coo haasayan” gidennan, “oosuwaaninne tumatettan” ubbatoo siiqettiyaageeta gidoos.