So Asaa Ufayssau Qulppiyaa

Panttatettan Deˈiyaageeta Sintta Wodiyau Giigissiyoogaa

“Ta attuma naatuura kase ufayssiya hanotan haasayoos. Taani giyoobaa akeekan siyidi, sohuwaara zaaruwaa immoosona. SHin eti haˈˈi panttatetta wodiyan deˈiyo gishshau, ubbaban ooyettoos. Ubba nuuni goynuwaara gayttidabaa oottiyoogaakka dosokkona. Eti, ‘nuuni Geeshsha Maxaafaabaa denttidi haasayana koshshii?’ yaagidi oychoosona. Ta naati panttatetta wodiyau gakkanaappe kase, haraatu son hegaa malabaa beˈiyaaba gidikkokka, ta son hegaa malabi hanana gaada mule qoppa erikke.”—Reji. *

PANTTATETTA wodiyan deˈiya naˈa dichiiddi deˈeetii? Yaatikko, intte naˈaa dichan keehippe ufayssiya wodiyaa beˈiiddi deˈeeta. He wodee keehippe unˈˈissiya wode gidanaukka danddayees. Kaallidi deˈiya hanotati meeze gididaba gidokkonaa?

▪ Haattaa doonan qachido wolwoluwaadan, naatettan intte naˈay intteppe haakkenna. Wodoroy duuxxin baana haniya wolwoluwaadan, haˈˈi panttatettan daro laˈatettaa koyees.

▪ Intte naˈiyaa naatettan deˈiyo wode, intteyyo ubbabaa yootausu. Haˈˈi panttatetta wodiyan deˈiyoogaadan, ba laggetuura ‘issippetettaa’ medhaasu; haˈˈi intteyyo aybanne odanau koyennaagaa akeekeeta.

Hegaa mala hanotay intte son merettiyaaba gidikko, intte naˈi simmana danddayenna hanotan makkaliis giidi kuuyanau eesotoppite. Yaatin haniiddi deˈiyaabay aybee? Ha oyshaa zaaranau, intte naˈa dichan panttatetta wodee keehippe koshshiya wode gidiyoogaa ane beˈoos.

Panttatettay Issi Asa Dichau Koshshiya Wode

Yelettoosappe doommidi, issi naˈa deˈuwan koyro hanettiya darobay deˈees; hegeetuppe amaridaageeti, tangguwaa, haasayaa, timirtte keetta biyoogaa doommiyoogaa. Bantta naˈay keehippe koshshiya dichaa bessiyo wode yelidaageeti ufayttoosona. He hanotay intte naˈay dicciiddi deˈiyoogaa qonccissees.

Yelidaageetuppe issoti issoti he wodiyaa ufayttidi ekkana xayikkonne, panttatetta wodee keehippe koshshiya wode. Aawaynne aayyiyaa eeno giya naˈaa beˈanau koyishin, eta naˈaa eeshshay sohuwaara sohuwaara laamettiyoogee eti hirgganaadan oottiyoogee qoncce. Gidikkokka, panttatetta wodee dichau keehippe koshshiya wode. Ayba ogiyaanee?

Issi wode ‘asi ba aawaanne ba aayyiyo aggi bayanaagaa’ Geeshsha Maxaafay yootees. (Doomettaabaa 2:24) Panttatetta wodiyaa goˈˈaappe waannatiyaagee intte naˈay woy naˈiyaa sinttanaa wodiyau giigettanaadan maaddiyoogaa. He wode intte naˈay, kiitettida PHauloosi: “Taani naatettan de7iyo wode, na7adan haasayais. Na7adan qoppais. Qassi na7adankka akeekais. Wodalla gidido wode, naatetta hanuwaa xaissaas” giidoogaadan gaana danddayees.—1 Qoronttoosa 13:11.

Panttatettan deˈiya intte naˈay woy naˈiyaa hegaadan oottoosona—bantta naatetta eeshshaa aggidi, aawatettay siyettiyo, banttanan ammanettiya gastta gididi sooppe kiyanau loohissuwaa demmoosona. Issi xuufee panttatetta wodiyaa so  asaappe shaahettanau giigettiyo wode yaagidi qonccissiis.

Intte “guutta” naˈay woy naˈiyaa mata wode intteppe shaahettidi deˈanaagaa qoppiyoogee intte hirgganaadan oottiyoogee tuma. Kaallidi deˈiyaagaadan oychana danddayeeta:

▪ “Ta naˈay so giddon guutta aawatettaa polanau danddayennaba gidikko, waatidi bana woy ba keettaa suure oyqqana danddayii?”

▪ “Ta naˈiyaa soo gelana bessiya saatiyan gelennaaro gidikko, oosuwaa oyqqiyo wode waatada ba aawatettaa polana danddayay?”

Hegaa mala hanotay inttena qofissikko, hagaa hassayite: Bana danddayidi deˈiyoogee, eti coo geliyo pengge gidenna; hegee i woy a hemettiyo oge gidishin, he ogiyaa wurssanau daro wodiyaa ekkees. “Na7a wozanaa azallatettai baqqi oiqqees” giyaagaa haˈˈi intte naˈay woy naˈiyaa oottiyoobaappe beˈeeta.—Leemiso 22:15.

Gidikkokka, loˈˈo kaaletuwan, intte naˈay woy naˈiyaa bantta “akeekaa abbiyaa goˈettiyoogan loohissida,” aawatettay siyettiyo gastta asa gidana danddayoosona.—Ibraawe 5:14, NW.

Muruta Gidanau Maaddiya Waannabata

Panttatetta wodiyan deˈiya intte naˈay bana danddayiyo wodiyau giigana mala “qoppiyo abbiyaa” dichanaadan intte maaddana koshshees; yaatikko i bar huuphe loˈˈo kuushshaa kuuyana danddayees. (Roome 12:1, 2, NW) Kaallidi deˈiya Geeshsha Maxaafaa baaso siraatay intte hegaadan oottanau maaddees.

Piliphphisiyuusa 4:5: “Asai ubbai intte ashkketettaa [“bessiyaagaadan qoppiyoogaa,” NW] ero.” Panttatettan deˈiya intte naˈay soo gelana bessiyo saatee gujettanaadan oychana danddayees. Hegee hanennaagaa sohuwaara yooteeta. Intte naˈay hanqquwan, “Tana guutta naˈadan xeelleeta!” yaagees. “Ne oosoy guutta naˈaagaa mala” gaanaappe kasetidi, kaallidi deˈiyaagaa qoppite: Panttatettan deˈiya naati banttau bessiyaagaappe daro laˈatettaa koyoosona; shin yelidaageeti, naati koyiyoogaappe guutta laˈatettaa immanau koyiyaaba milatees. Wodiyaappe wodiyan etau laˈatettaa gujjdi immana danddayeetii? Panttatettan deˈiya intte naˈaa sohuwan gididi ayssi qoppekketii?

ANE HAGAADAN OOTTITE: Panttatetta wodiyan deˈiya intte naˈau kaseegaappe guutta laˈatettaa gujjana danddayiyo issi woy naaˈˈu ogeta xaafite. Ayyo imettida laˈatettaa waatidi goˈettiyaakko beˈidi, haraa gujjanaagaa qonccissite. I ba laˈatettaa bessiyaagaadan goˈettikko, wodeppe laˈatettaa gujjidi demmana danddayees. I bessiyaagaadan goˈettana xayikko, imettida laˈatettiykka digettana.—Maatiyoosa 25:21.

_______y

Qolasiyaasa 3:21: “Aawatoo, intte naati wozanaa bayenna mala, eta yiilloyoppite.” Issi issi yelidaageeti panttatettan deˈiya bantta naˈay oottiyo ubbabaa yaata yaatoppa gaanau koyoosona. I kiyiyo geliyoosaa ubbaa eranau a minttidi kaalloosona. Ayyo laggeta dooroosonanne i silkkiyan haasayiyoobaa qosan ezggoosona. SHin hegaadan oottiyoogee koyidoogaadan maaddennan aggana danddayees. Hegaadan naˈaa minttidi kaalliyoogee naˈay baqatanau koyanaadan oottana danddayees; ubba wode a laggetu balaa qoriyoogee, kaseegaappe aattidi ba laggeta dosanaadan oottana danddayees; eti haasayiyoobaa qosan siyiyoogee intte beˈenna ogiyan bantta laggetuura gayttanau hara ogiyaa koyanaadan oottana danddayees. Intte a minttidi kaallido payduwan, wayssiyaagaa gidana danddayees. Panttatettan deˈiya naˈay inttenaara son deˈiiddi ba huuphessi kuuyiyoogaa tamaarana xayikko, intteppe shaahettiyo wode baayyo kuuyiyoogaa waatidi erana danddayii?

ANE HAGAADAN OOTTITE: Panttatettan deˈiya intte naˈaara a qofissiyaabaa haasayiyo wode, i dooriyoobay a waatidi bochana danddayiyaakko qoppanaadan maaddite. Leemisuwau, a laggetu balaa qoriyoogaappe: “Higgiyaa kanttidi [ebeloy] qashettiyaaba gidikko, asay nena waatidi xeellana gaada qoppay?” yaagite. Panttatettan deˈiya intte naˈay dooriyoobay ayyo loˈˈo woy iita sunttay deˈanaadan oottiyoogaa akeekanaadan maaddite.—Leemiso 11:17, 22; 20:11.

 Efisoona 6:4: “Intte intte naata Godaa seeraaninne zoriyan dichchiteppe attin, eta hanqqetissoppite.” ‘Zoriyaa’ giya qaalay tuma gididabaa yootiyoogaappe aadhiyaabaa gujjees. Naˈay oottiyoobaa ba dosan oottanaadan a wozanaanne a qofaa denttettiyoogaa giyoogaa. Intte naˈay panttatetta wodiyau gakkiyo wode, hegaadan oottiyoogee keehippe koshshiyaaba. Andire geetettiya issi aaway, “intte naˈay dicci dicci biyo wode, intte a haasayissiyoonne ayyo qofaa shiishshiyo hanotaa laammana koshshees” yaagiis.—2 Ximootiyoosa 3:14.

ANE HAGAADAN OOTTITE: Issi qofay denddiyo wode, i intte sohuwan gididi, intte a naˈa gidiyaakko ayba zoriyaa immanaakko oychite.Pilggidi ba qofaa kaafiya woy kaafenna qofaa inttessi qonccissanaadan oottite. Saaminttaa giddon he yohuwan zaarettidi tobbite.

Galaatiyaa 6:7: “Asi ba zeriyoogaa zaarettidi cakkana.” Issi naˈi qixaatiyan, giishin barkka issi kifiliyan uttanaadan oottiyoogan woykko i dosiyoobaa oottennaadan diggiyoogan tamaarana danddayees. Panttatettan deˈiya naˈay oottiyoobay kaalettiyoobaa qoppanaadan oottiyoogee keehi loˈˈo.—Leemiso 6:27.

ANE HAGAADAN OOTTITE: A acuwaa qanxxiyoogan woy i kunddido timirttiyau asttamaariyaa haasayissiyoogan a maaddoppite. I oottidobay kaalettiyooban zilˈˈettidi daro wodiyau goˈˈiyaabaa tamaaranaadan aggibayite.

Yelidaageeta gidiyoogaadan, intte naˈay panttatettaappe sohuwaara loˈˈo ogiyan gastta asa gidanaadan amottana danddayeeta. SHin, darotoo hegaadan hanenna. SHin “na7i waanidi de7ana bessiyaakko tamaarissa” giyaagaadan oottanau intte naˈaa panttatettay intteyyo loˈˈo injjiyaa medhees. (Leemiso 22:6) Geeshsha Maxaafaa baaso siraatay intte soo asaa deˈoy ufayssiyaagaa gidanaadan oottanau mino baaso.

[Tohossa qofata]

[Sinttaa 12n deʼiya misiliyaa]

INTTENA HAGAADAN OYCHITE:

Panttatettan deˈiya ta naˈay woy naˈiyaa sooppe kiyiyo wode kaallidi deˈiyaabata oottana danddayiyoonaa?

▪ ubbatoo oottiyo ayyaanaban meeze gididabata mintti kaalliyoogaa

▪ loˈˈo dooruwaa dooriyoogaanne loˈˈo kuushshaa kuuyiyoogaa

▪ haraatuura bessiya ogiyan haasayiyoogaa

▪ ba huuphe payyatettaa naagiyoogaa

▪ miishshaa bessiyaagaadan oyqqiyoogaa

▪ ba keettaa geeshshatettaaninne loyttidi oyqqiyoogaa

▪ issibaa ba dosan oottiyoogaa

[Sinttaa 12n deʼiya misiliyaa]

Panttatettan deˈiya intte naˈay woy naˈiya aawatettay siyettiyo ogiyan simerettiyaaba gidikko, laˈatettaa gujjidi immana danddayeetii?